Eduskuntavaalit 2011 – Tulospalvelu »

Lepistö Joonas SDP

Perustiedot

Lepistö Joonas

182
  • Pirkanmaan vaalipiiri
  • Sdp
  • Luottamustoimet:
  • Kunnanvaltuutettu

Ehdokkaan oma esittely

Olen Joonas Lepistö, 29-vuotias uutistoimittaja. Teen hommia mm. Neloselle ja Ylelle. Olen ollut 10 vuotta valtuutettuna, ensin Hämeenkyrössä, sitten Tampereella. Olen lasten ja nuorten lautakunnassa ja lautakunnan jaoston puheenjohtaja. Toimin myös Pirkanmaan maakuntavaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.

Olen ehdolla eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiirissä. Viime kerralla jäi muutama sata ääntä ja sain 1. varakansanedustajan paikan.

Minulla on viisi veljeä, joten olen oppinut elämään jakaen ja auttaen. Mielestäni elämän tarkoitus on auttaa muita. Tykkään nauraa itselleni. Sitä kautta on helpompi nauraa muille ja sitä kautta elämä on ihmeellistä. Niin kauan kuin muistaa tämän, peli ei ole menetetty.

Ehdokkaan vastaukset

Kysymykset
1.

Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?

+Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
Tuloeroja on kavennettava lievästi.
Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
Joonas Lepistö: Epävarmuuden kasvu on pysäytettävä. Sitä kautta vähennetään kyynisyyttä ja annetaan uskoa demokratiaan sekä vastinetta verorahoille. Verojärjestelmä pitää remontoida vastaamaan ihmisten veronkantokykyä. Kelkasta ei saa pudottaa enää ketään. Lisää aiheesta: http://www.joonaslepisto.net/index.php?page_id=201 http://www.joonaslepisto.net/index.php?page_id=227
2.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

Kyllä.
Ei.
Joonas Lepistö: Paljon tärkeämpää kuin se, että lapsella on heterovanhemmat on se, että hänellä on rakastavat vanhemmat. Itse olen joutunut tekemään huostaanottolautakunnan puheenjohtajana kipeitä päätöksiä. Ja valitettavasti trendi on nousujohteinen.
3.

Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

Kyllä.
+Ei.
Joonas Lepistö: Luvat annettiin jäniksen selässä ja vajavaisin tutkimuksin. Hallituksen esitykset pitäisi olla tiedollisesti päteviä ja hyvin tutkittuja. Hallitus on unohtanut oman lupauksensa: tutkia lakiesityksiensä vaikutukset kansalaisiin. Alle puolet hallituksen lakiesitykset on vaikutusselvitetty.
4.

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?

Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
Säilytetään nykytilanne.
+Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
Joonas Lepistö: Tämä on yksi tärkeä vaaliteemani ja laki on susi - se on osasyy siihen, miksi lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut viimeisen viidentoista vuoden sisään. Olen myöskin tehnyt kaupunginvaltuustossa aloitteen, että Tampere varmistaa, että lapsilisän saa myös köyhät perheet. Lisää aiheesta: http://www.joonaslepisto.net/index.php?page_id=216
5.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?

Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
+Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
Joonas Lepistö: Olen puhunut aiheesta paljon THL:n asiantuntijoiden kanssa ja tulos on jäntevä: suositukset eivät enää riitä, koska niitä väistellään. Vastuullinen hallitus myös varmistaa, että kuntien valtionosuudet ovat tulevien lakien kanssa sopusoinnussa.

Eläkkeet
6.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

laskea.
+pitää nykyisellään.
nostaa vuodella.
nostaa usealla vuodella.
Joonas Lepistö: Eläkeiän nosto on eläkkeidän leikkaus. SDP ei kannata eläkeiän nostamista. Eläkeiän nostaminen ei nosta eläköitymisikää. Paljon tärkeämpää kuin pakkonosto on kiinnittää huomio ihmisten työssäjaksamiseen. Jokainen euro työhyvinvointiin tuo itsensä kuusinkertaisesti takaisin. Lisää aiheesta: http://www.joonaslepisto.net/index.php?page_id=211 Ps. Pitäisi olla myös rohkeutta tarkastella eri ammattiryhmiä ja heidän eläkeikiään. Esim. palomiesten nykyinen eläkeikä ei toimi, vaan kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeitä - selvää pitäisi olla se, että työ jossa tulee hiki ja ollaan painavien asioiden kanssa tekemisissä, rikkoo paikat aikaisemmin.
7.

Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
+En käyttäisi mitään näistä.
Joonas Lepistö: Jokainen euro työhyvinvointiin tuo itsensä kuusinkertaisesti takaisin. Lisää aiheesta: http://www.joonaslepisto.net/index.php?page_id=211
8.

Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
+Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
Joonas Lepistö: Meillä on mahdollisuus siirtyä 80/20 -indeksistä 30/70 -indeksiin. Tämän eläkeläiset ovat ansainneet. Puoliväli-indeksin lupaaminen on tyhmänrohkeaa populismia. On myös tärkeää muistaa se, että kaikista pienituloisimpien eläkeläisten asemaa puoliväli-indeksi ei paranna millään tavalla. Sen takia on tärkeää nostaa perusturvan tasoa. SDP on luvannut hallituksessa korottaa sitä 100 eurolla kuukaudessa. Köyhyyteen on puututtava!

Talous
9.

Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
Maataloustukien leikkaaminen
Yritystukien leikkaaminen
Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
Jokin muu
Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
Joonas Lepistö: Nykyinen hallitus päätti nostaa joka vuosi 2 prosenttia armeijan rahoitusta. Tämä päätös voidaan mitätöidä.
10.

Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?

Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
+Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
Joonas Lepistö: Auttamiseen pitää liittää pankkien suurempi vastuu ja niiden tiukka sääntely. Ei enää yhtään lisää pankkien petkutusta kansalaisten kustannuksella. Suomi voisi myös ottaa pankkiveron käyttöön - se on myös tapa kerätä lisää verotuloja niiltä, joilla sitä on varaa maksaa.
11.

Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?

Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
+EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
Joonas Lepistö: Veroja kierretään tällä hetkellä 200 miljardin vuosivauhdilla. Eiköhän ole aika pistää yliahneudelle loppu.

Verot
12.

Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

Ansiotuloveroa.
+Pääomatuloveroa.
Yritysveroa.
Arvonlisäveroa.
Energiaveroja.
Kiinteistöveroa.
Palauttaisin varallisuusveron.
Ei mitään näistä.
Ei ylipäätään verojen korotuksia.
Joonas Lepistö: Suomi tarvitsee veroremontin. Veroja pitää maksaa veronkantokyvyn mukaan. Lisää aiheesta: http://www.joonaslepisto.net/index.php?page_id=201
13.

Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
+En mitään näistä.
Joonas Lepistö: Asunnon korkovähennystä voisi kyllä miettiä madallettavan. Nykyjärjestelmä nostaa asuntojen hintoja ja suosii omistusasumista vuokra-asumisen kustannuksella.
14.

Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?

Poistaa kokonaan.
Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
Säilyttää nykyisellään.
Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
Joonas Lepistö: Taisin vastata tähän jo edellisessä kohdassa.
15.

Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

Kyllä.
Ei.
Joonas Lepistö: Metsämaalle kyllä, peltomaalle ei. Metsävaltaisille kunnille pitäisi pystyä turvaamaan vakaa ja pysyvä verotuotto. Veromuutos helpottaisi metsäteollisuuden tasaista raaka-aineen saantia. Myös metsänomistajille tulisi kiinteän järjestelmän ansiosta halua myydä puuta säännöllisemmin.

Puolustus
16.

Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?

Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
Nykykäytäntö on hyvä.
Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
Joonas Lepistö: Säilyttäisin yleisen asevelvollisuuden toistaiseksi, mutta lyhyempiä velvollisuusaikoja tulisi ottaa käyttöön osalle porukasta - tämä myös motivoisi nuoria suorittamaan palveluksen. Armeija pitäisi uudistaa nyky-yhteiskunnan tarpeille - enemmän siviilipuolen toimintoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi hätätilanteet, äkkinäiset onnettomuudet yms.
17.

Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?

Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
+Ei alkavalla vaalikaudella.
Ei koskaan.
Joonas Lepistö: Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta Natoon ei ole tarvetta hakeutua.

Ulkomaat
18.

Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?

+Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
Joonas Lepistö: Suomen pitää ajaa sivistysyhteiskuntaan kuuluvia arvoja. Eikä tämä koske vain Kiinaa ja Venäjää.
19.

Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
Joonas Lepistö: Kyllä tässä pitäisi olla myöskin Suomelle porkkanaa. Hyvään yhteistyöhön kuuluu vastavuoroisuus.
20.

Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?

+Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
Joonas Lepistö: Suomen pitää toteuttaa kansainväliselle yhteisölle tekemänsä lupauksensa ja kantaa vastuunsa.
21.

Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)

-Ruotsi
Norja
Tanska
Viro
Islanti
-Venäjä
Kiina
Intia
Yhdysvallat
Kanada
Britannia
-Saksa
Ranska
Espanja
Italia
Puola
Turkki
Iran
Israel
Syyria
Tunisia
Ghana
Tansania
Brasilia
Bolivia
Kuuba
Joonas Lepistö: Suomen suurimmat kauppakumppanit.

Kotimaa
22.

Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?

+Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
Aselaki on nyt hyvä.
Aselakia pitäisi lieventää.
Joonas Lepistö: Vastausvaihtoehtoista puuttui sellainen vaihtoehto, jossa ehtojen aseen saamiselle tiukennettaisiin entisestään. Kouluammuskeluun pitäisi herätä.
23.

Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

Kyllä.
Ei.
Joonas Lepistö: Siirtyisin pakkokieleen - eli englannin lisäksi pitäisi valita jokin toinen kieli. Osa valitsisi edelleen ruotsin, mutta tulevaisuuden kielet - kuten Kiina ja Venäjä saisivat jalansijaa.
24.

Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?

Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
25.

Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

+Liian tiukkaa.
Sopivaa.
Liian löysää.
Joonas Lepistö: Esimerkiksi ihmisten palauttaminen sota-alueille on häpeällistä ja vastuutonta.
26.

Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?

Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
Nykyinen suojelu on riittävää.
+Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
Joonas Lepistö: Kuuteista kuolee vuosittain noin puolet. Suurin osa ihmisten kalanpyydyksiin. Saimaannorppa voidaan pelastaa vain suojelutoimia tehostamalla ja kalastusasetuksia tiukentamalla.

Kunnat
27.

Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
+Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
Ei mikään näistä.
Joonas Lepistö: Ulkoistaminen ei ole tuonut mukanaan laatua eikä välttämättä edes säästöjä. Sopimuksia on myöskin hankala purkaa kesken sopimuskauden. Tampereen yliopisto on oikein tutkinut asiaa: Julkisten palvelujen parantaminen nostaa suomalaisten onnellisuuden määrää.
28.

Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

Alle 170
+170–229
230–289
290–339
340–400
Yli 400
Joonas Lepistö: Työssäkäyntialueita Suomessa on tuossa haarukassa oleva määrä. Se on luontainen tapa kuntien yhteistyölle. En kuitenkaan kannata pakkoliitoksia. Liitoksissa pitää olla aina myöskin pointti: palvelujen laatu ei saa heikentyä.
29.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

Nykytilanne on hyvä.
+Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
Joonas Lepistö: Kuntarajat vaikeuttavat luontaista ihmisten palvelujenkäyttöä: kaavoitus, liikenne, peruspalvelut.
30.

Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
+Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
Joonas Lepistö: Kaikki elämä ei ole pääkaupungissa.

Hallituspohja
31.

Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)

+Sdp
Keskusta
Kokoomus
Rkp
Kristillisdemokraatit
+Vihreät
+Vasemmistoliitto
Perussuomalaiset
Skp
Senioripuolue
Ktp
Stp
Itsenäisyyspuolue
Köyhien asialla
Piraattipuolue
Muutos 2011
Vapauspuolue
Joonas Lepistö: Porvarihallituksen Suomi ei ole se Suomi, mitä hallitusohjelmassa luvattiin. Hyvät ihmiset, on aika muutoksen. Me olemme muutos!

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »