Asell Marko

• Pirkanmaan vaalipiiri
• Sdp

• Ammatti: Kansanedustaja
• Ikä vaalipäivänä: 40
• Koulutus: Alempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.asell.fi/

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu
• Kansanedustaja

Olen naimisissa oleva kolmen lapsen isä, joka on syntynyt Ylöjärvellä, mutta kulkeutunut Lempäälän ja Tampereen kautta Nokialle. Sukuni tulee Ikaalisista.

Kansanedustaja ja kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu. Kuntapolitiikassa mukana jo toista kymmentä vuotta. Valtion liikuntaneuvoston jäsen, hallintovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut liikunnanohjaaja (amk), valmennukseen erikoistunut, sekä rakennuspuolen ammattiopinnot on suoritettuna.

Harrastuksinani; monipuolinen liikunta, lasten painivalmennus, moottoripyöräily, elokuvat, teatterista ja musiikista nauttiminen, lukeminen, espanjan opiskelu uutena harrastuksena.

Entinen kilpaurheilija, kansainvälistä kokemusta kreikkalaisroomalaisesta painista mutta myös vapaapainista. Mainittavimpina saavutuksina olympiahopea 1996, EM-hopea -97, MM 4. -99. Ja suomenmestaruuksia 5 yleisestä sarjasta.

Hyvää kevättä !

Marko=)

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
	+	Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Marko Asell: Rikkaiden ihmisten määrän lisääntyminen ei ole ongelma, mutta köyhien määrän hurja kasvuvauhti vaatii toimenpiteitä. Valtava joukko ihmisiä elää aivan riittämättömillä tuloilla ja joutuvat olemaan päivittäin ruokajonoissa. Eikä kysymys ole rahansa juoneista hulttioista, vaan ihan tavallisista työttömistä, pieneläkeläisistä, opiskelijoista ja pienituloisista esim yksinhuoltajista. Nykyhallituksen veropolitiikka on lisännyt tätä eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvua. On käännettävä kurssia.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
		Kyllä.
	-	Ei.
		Marko Asell: En ole asian suhteen jyrkkä, mutta koska en tiedä kaikkia asiaan vaikuttavia mm. oikeudellisia seikkoja, niin vastaan ei. Olen kuitenkin varma, että homopariskunta voi huolehtia lapsesta aivan yhtä hyvin tai huonosti kuin heteropariskuntakin. Mitä tulee esim. kahden äidin vaikutuksesta lapsen henkiseen kehitykseen, niin en usko lainkaan, että siinä olisi mitään vahingollisia elementtejä. Lasten henkinen pahoinvointi on jatkuvasti lisääntynyt, eikä siitä nytkään voi homoja syyttää. Kyllä ne vahingoittavat syyt ovat muualla. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö perheissä, väkivalta, syrjäytyminen ja köyhyys sekä heitteillejättö tässä muutaman luetellakseni.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
		Ei.
		Marko Asell: Ei nyt välttämättä PIDÄ sen takia kun muut sai luvan. Asia pitää arvioida eri pohjalta; tarvitaanko Suomessa vielä ydinenergiaa, tuoko se jotain lisähyötyä kuluttajille esimerkiksi sähkön hinnan alenemisena kilpailun kautta? Mitä negatiivisia asioita tulee eteen? ydinjätteen säilytys on yksi iso kysymys. Viekö se resursseja uusiutuvan energiantuotannon kehittymiseltä? Monia avoimia kysymyksiä pitää pohtia ennen lopullista päätöstä.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
	+	Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Marko Asell: Lapsilisää pitäisi maksaa 18 ikävuoteen asti, eli venyttää vuodella. Lapsilisän maksu on mielestäni hieman nurinkurinen, koska ensimmäisestä lapsesta saa vähemmän, vaikka silloin on yleensä hankinnoista aiheutuvia kustannuksia enemmän. Seuraava lapsi voi jo hyvin käyttää isoveljensä tai -siskonsa vaatteita ja vaunuja jne. jolloin kustannukset pienenevät.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
	+	Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Marko Asell: Erityinen huomio myös vanhusten hoidon laatuun. Sen verran huolestuttavaa viestiä asiain tilasta kantautuu jatkuvasti. Vanhuspalvelulaki on säädettävä. "EI" vanhustenhoidon kylmälle kilpailutukselle!
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
	+	pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Marko Asell: Työhyvinvointia parantamalla ja reilulla palkkapolitiikalla voidaan vaikuttaa työurien pidentämiseen. Eli en kannata porvarihallituksen kaavailuille nostaa mekaanisesti ja väkisin eläkeiän alarajaa. Sanon myös "EI" perussuomalaisten muutostyöryhmän linjaukselle, jossa 60 -vuotiaiden palkkoja pudotetaan työtehon alenemiseen vedoten. Pitkä kokemus tuo myös tehokkuutta ja osaamista, ja sitä tarvitaan entistä enemmän. Taloudellisia kannustimia ei pidä poistaa vaan pikemminkin lisätä, jotta ihmiset motivoituvat paremmin tekemään lisävuosia työssään.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Marko Asell: Opiskelusta nopeammin työelämään, jolloin urat pitenee myös alkupäästä. Työttömyysputkea ei saa käyttää irtisanomisputkena.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
	+	Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
	+	Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
	+	Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Marko Asell: Mutta jos Suomi olisi vaatinut rahamarkkinoilta, sijoittajilta ja pankeilta myös vastuuta, ja he olisivat sitä ottaneet, niin tukeminen on hyväksyttävää, ja Suomen etu myös. Nyt voitot käärii sijoittajat, joten voi kysyä kuten valvova rakennusmestari Timo Harjakainen "kuka vastaa?". Ei mene "virman piikkiin" vaan tappiot on vaarassa langeta suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Ja se ei ole oikein.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Marko Asell: Pääomaverotusta lähemmäksi palkkaverotusta.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Marko Asell: mikäli sen poistamisella voidaan vaikuttaa asuntojen hintojen alenemiseen, niin voin hyväksyä sen, että verovähennysoikeutta pitkän siirtymäajan kuluessa vähennetään.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Marko Asell: On kuitenkin pohdittava, että millä tavalla saamme yhä pienempiin paloihin pirstaloitunut metsänomistajuus palvelemaan metsäteollisuutta nykyistä tehokkaammin. Puun saanti ja metsien hoito pitää järjestää niin, että se mahdollisimman hyvin ja oikeudenmukaisesti palvelisi alan toimijoita ja metsän omistajaa. Myös verotuksellisia keinoja ja malleja on kuitenkin tarpeellista arvioida.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
	+	Ei koskaan.
		Marko Asell: Suomen vahvuus kansainvälisissä kriiseissä on puolueettomuus, tuomarina olo ja yhteistyön sekä rauhan rakentaja. Yhteistyö Naton kanssa on tällä hetkellä tiivistä, se riittää meille, koska voimme vetäytyä niistä pöydistä nopeasti silloin kun Natoa "johtava" Yhdysvallat sooloilee taas itsensä ongelmiin.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Marko Asell: Tässä taloudellisessa tilanteessa kehitysyhteistyövaroja ei ole mahdollista lisätä, vaikka yleisesti olen sitä mieltä, että kehitysalueita ei pidä sortaa käyttämällä vain hyväksi esim alueiden luonnonvaroja unohtamalla alueen muun kehitystarpeen. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrään voimme vaikuttaa myös niin, että heidän kotimaansa kehittyisi ja tuli turvalliseksi, jolloin tarvetta pakolaisuuteen ei tulisi.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Marko Asell: rajanaapurimme
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Marko Asell: Itsekin metsästysaseiden omistajana tiedän niiden tehon, joten olen ehdottomasti sitä mieltä, että yksilön terveyttä ja ominaisuuksia tulee huolellisesti arvioida kun aselupia myönnetään. Tämä ei vaadi uusia muutoksia lainsäädäntöön, mutta jos uusi aselaki vaatii tarkennuksia ja viilausta, niin siihen on silloin ryhdyttävä. Aseharrastusta ja metsästyksen harrastamista ei pidä vaikeuttaa kuitenkaan. Vastuullinen politiikka tässä on kaikkien etu.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Marko Asell: Jollain alueilla, kuten itä-suomessa pitäisi kokeilla kielenopetuksessa sellaista mallia, jossa toisen kielen valinnassa voisi ottaa venäjän vaihtoehdoksi "pakkoruotsin" sijaan. Rannikkoalueilla ruotsin kielen merkitys taas on niin suuri, että sen pitäminen opetusohjelmassa lienee välttämättömyys. Pirkanmaallakin ruotsin tarve on marginaalinen ja tiheä kouluverkko antaisi varmasti mahdollisuuden toteuttaa nykyistä laajempaa valinnaisuutta kielten opetuksessa. Toki se on myös resurssikysymys.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Marko Asell: suvivirren uskonnollinen viesti on niin kevyttä, että ei ole minua ja omia lapsiani ikänä häirinnyt. Periaatteelisesti kannatan sitä, että uskonnon opetuksessa pitäisi siirtyä enemmän yhteiskuntatiedon ja etiikan opiskeluun sekä elämänhallinnan opiskelun suuntaan.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Marko Asell: Perheenyhdistämisasioissa on vielä kehitettävää. Yleinen linjaukseni on se, että maahanmuuttajien vastaanoton määrässä pitää huomioida se, miten hyvin kykenemme kotouttamaan heidät yhteiskuntaamme. Otetaan mieluummin vähemmän ja panostetaan enemmän kotouttamisen laatuun.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Marko Asell: jatkuvasti kuolee eri lajeja sukupuuttoon, ja samalla syntyy uusia lajeja, en kuitenkaan halua että Saimaannorppa kuolee sukupuuttoon.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Marko Asell: Yksityisillä palveluntarjoajilla on tärkeä roolinsa täydentää kuntien palveluverkkoa, mutta ei saa mennä niin päin, että se täydentävä rooli vaihtuu kunnille. Kuntien tulee pitää julkisten palveluiden tarjonta hanskassaan ja pitää huolta siitä, että ne, mitä ei kannata tai voi tarjota kunnan omana palveluna, hoidetaan yksityisellä sektorilla laadukkaasti ja edullisesti. Hoivapalveluissa on pantava painoarvoa laadun toteutumiseen, eikä siihen että kuka halvimmalla tekee (tai ei tee) mitään. Esimerkiksi vanhustenhoidon kohdalla ollaan monessa paikassa menossa suuntaan, jossa laadusta tingitään (vanhusten elämänlaadusta) jotta saadaan mahdollisimman hyvää taloudellista tuottoa. Ei niin !
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
	-	290–339
		340–400
		Yli 400
		Marko Asell: Olleellista on saada palvelut toimimaan alueellisesti hyvin. Jos se vaatii kuntien yhdistämistä niin ok, mutta minään itseisarvona en tätä pidä.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »