Simola Otto

• Oulun vaalipiiri
• Vihreät

• Ammatti: Ohjelmistosuunnittelija
• Ikä vaalipäivänä: 27
• Koulutus: Ylempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.ottosimola.fi/

Olen 27-vuotias oululainen vihreiden aktiivinen varavaltuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen. Toimin Oulun vihreiden nuorten hallituksessa sekä Oulun vihreän kunnallisjärjestön hallituksen sihteerinä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri pääaineenani teoreettinen fysiikka. Tällä hetkellä työskentelen ohjelmistosuunnittelijana oululaisessa pelialan yrityksessä.

Politiikassa meidän on palattava vihreille juurille. Tämä tarkoittaa perinteistä ympäristönsuojelua, vähemmistöjen oikeuksien edistämistä ja kansalaisaktiivisuutta. Sivistyneessä yhteiskunnassa koulutus on ilmaista, tieto kaikkien saatavilla ja jokaiselle on turvattu perustoimeentulo - perustulo. Meidän on löydettävä uusia luovia ratkaisuja energiantuotantoon - uusiutuvan energian tuotannon tutkimukseen ja tuotekehitykseen on osoitettava pysyvät resurssit

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
	+	Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Otto Simola: Suuret tuloerot aiheuttavat monella tasolla eriarvoistumista ja johtavat pitkällä aikavälillä luokkayhteiskunnan syntymiseen.. Esimerkiksi laadukkaiden peruspalveluiden ja koulutuksen tulee olla kaikkien saatavilla riippumatta tulotasosta.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
	+	Kyllä.
		Ei.
		Otto Simola: En näe mitään syytä miksi homo- ja lesboparit eivät olisi lain edessä tasa-arvoisessa asemassa heteroparien kanssa.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
	+	Ei.
		Otto Simola: Vanhoja ydinreaktoreita ei tule korvata, vaan Suomessa on etsittävä aktiivisesti uusia ratkaisuja energiantuotantoon ja erityisesti energiankulutuksen kääntämiseksi laskuun. Laadukas tutkimus ja tuotekehitys luovat perustan myös uusille energiantuotantomuodoille. Suomessa on hyödynnettävä tulevaisuudessa tuulivoimaa samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa. Olemassa oleva vesivoima on hyödynnettävä ja lähienergiantuotanto mm. puuhakkeella on tehtävä kannattavaksi. Ydinvoima on moniongelmainen energiantuotantomuoto, lähtien ydinpolttoaineen hankinnan ympäristöongelmista ja päätyen ydinjätteen loppusijoitukseen, johon meillä ei ole olemassa kestävää ratkaisua.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Otto Simola: Suurituloisten lapsilisistä on viimeaikoina puhuttu paljon. Mielestäni lapsilisä kuuluu kaikille. Suurituloiset maksavat lapsilisän takaisin verotuksen progression muodossa (sama tapahtuisi myös perustulon kohdalla kun siihen tulevaisuudessa siirrytään). Toimeentulotukijärjestelmä on tehtävä kannustavammaksi, eikä erinäiset tukijärjestelmät saa vähentää perusturvaa. Lapsilisä on nimensä mukaan tarkoitettu lapsen hoitamisesta aiheutuviin kuluihin ja toimeentulotuella täytyy voida elää ihmisarvoista elämää. Vihreiden perustulomalli korjaisi monia sosiaaliturvajärjestelmän ongelmia sekä vähentäisi kallista ja raskasta byrokratiaa.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
	+	Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Otto Simola: Kaikilla ikäryhmillä on oltava subjektiivinen oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Otto Simola: Työuria on voitava pidentää muilla keinoilla kuin eläkeikää nostamalla. Ihmisten työssäjaksamista on parannettava jakamalla työtaakkaa useampien työntekijöiden kesken. Tällä hetkellä työssäkäyvien joukko uupuu valtavan työtaakan alla, kun toisaalta suuri joukko työkykysiä ja -haluisia ihmisiä on työttömänä.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Otto Simola: Vaihtoehdot eivät ole millän muotoa kannustavia, vaan toimivat lähes pakotteina työntekoon. Kysymyksessä kuitenkin nostetaan työssäjaksaminen ja työhyvinvointi keinoiksi eläkeiän nostamiseksi. Kaikki nämä vaihtoehdot sotivat näitä tavoitteita vastaan.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Otto Simola: Kysymys on sikäli ongelmallinen, että elinkustannukset kasvavat palkkatulojen kasvaessa, joten eläkkeiden olisi seurattava elinkustannusten kehitystä. Näen kuitenkin että ensisijainen mittari eläkkeen (kuten muidenkin etuuksien) riittävyydelle on saako sillä elämiseen tarvittavat palvelut ja elintarvikkeet. Eläkkeellä on voitava elää ihmisarvoista elämää, eikä esimerkiksi takuueläkettä tulisi joutua hakemaan erikseen.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Otto Simola: Yksi merkittävä leikkauskohde olisi sosiaaliturvajärjestelmän byrokratian karsiminen ottamalla käyttöön perustulo. Muta leikkauskohteita voisivat listalta olla puolustusmäärärahat ja vastikeettomat yritystuet suuryrityksille.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Otto Simola: Mikäli on selkeästi osoitettavissa, että euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaa euroalueen rahaliiton, on Suomen osallistuttava lainatakaukseen. Takaukset on jatkossakin harkittava tapauskohtaisesti ja tuen ehtoihin on kirjattava epäterveiden finanssijärjestelmien korjaaminen.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
	+	Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Otto Simola: Kannatan pääomatuloveron muuttamista progressiiviseksi. Seuraavana listalla voisivat olla varallisuusvero ja energiavero. Arvolisäveroa kohdentaisin siten että se ohjaisi enemmän kulutusta esimerkiksi ympäristöystävällisempään suuntaan. Kasviksilta voisi poistaa alv:n, kun puolestaan esimerkiksi lihajalosteiden kohdalla veroa voisi korottaa.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Otto Simola: Verovähennysoikeuden voisi säilyttää ensiasunnon ostajien kohdalla, mutta muutoin vähennyksestä voitaisiin luopua pitkän siirtymäajan kuluessa. Suomessa asutaan poikkeuksellisen paljon omistusasunnoissa.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Otto Simola: Metsä- ja peltomaasta maksetaan jo metsätalouden verotuksen perusteella veroa ja ne ovat tuottavia maa-alueita, joista maksetaan veroa tuoton mukaan. Tämä olisi hyvä säilyttää, jotta järkevä maanviljely ja metsätalous ei kärsisi kaksinkertaisesta verotuksesta.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
	+	Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Otto Simola: Ensimmäinen askel olisi siirtyä tasa-arvoiseen, valikoivaan asevelvollisuuteen. Olen vakuuttunut, että suomesta löytyy maanpuolustushenkistä nuorisoa hyvinkin riittävästi pitkälle tulevaisuuteen. Puolustusvoimien olisi myös näin kehitettävä koulutustaan houkuttelevampaan suuntaan esimerkiksi nykyaikaista johtajuuskoulutusta tarjoamalla.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Otto Simola: Ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan, mutta Suomella ei ainakaan tällä hetkellä ole tarvetta liittoutua sotilaallisesti. Osallistumme jo nyt moniin Nato- ja YK-operaatioihin ja meidän jatkossakin voitava itsenäisesti päättää mihin sotilaallisiin toimiin osallistumme. Nato-jäsenyys veisi osaltaan tämän päätäntävallan. Nato operaatiot mukailevat myös paljon Yhdysvaltojen tahtoa, eikä tämänkään vuoksi Suomen Nato-jäsenyys ole perusteltu.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
	+	Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Otto Simola: Ihmisoikeudet eivät tunne valtioiden rajoja ja Suomen on oltava eturintamassa vaatimassa kansalaisoikeuksien ja demokratian toteutumista mm. Kiinassa ja Venäjällä. Ihmisoikeudet menevät taloudellisten intressien edelle.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Otto Simola: Mikäli suomessa rajoitetaan ulkomaista kiinteistönomistusta, tulisi sen mielestäni koskea kaikkia maita tasapuolisesti. Suomesta maata ostavat ulkomaalaiset noudattavat Suomen lainsäädäntöä omistamallaan maalla, joten en näe varsinaisena ongelmana ulkomaista yksityishenkilöiden maanomistusta.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
	+	Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Otto Simola: Kehitysyhteistyöhön käytettäväiä määrärahoja on korotettava ja rahojen käyttöä kohdemaissa on valvottava. Oikein käytettynä kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan erittäin hyviä tuloksia pienilläkin resursseilla.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Otto Simola: Hyvät suhteet rajanaapureihin voisivat olla hyvä lähtökohta myös Facebook-kaveruudessa.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Otto Simola: Näistä vaihtoehdoista tämä on mielestäni kohtuullisin. Käsiaseiden hallussapitoa ja säilytystä tulee valvoa nykyistä tehokkaammin, mutta todelliseen tarpeeseen esim. metsästys ja urheiluharrastus hyväksyn käsiaseiden hallussapidon.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Otto Simola: Toisen kotimaisen kielen opiskeluun pitäisi kannustaa jollain muulla kuin pakolla. Esimerkiksi työnhaussa voisi painottaa enemmän kaksikielisyyttä silloin kun sillä on todellista merkitystä työntekijälle. Olen itse opiskellut ruotsin kieltä yhteensä kuusi vuotta ja sen päälle ns. virkamiesruotsin, mutta en en voi väittää osaavani ko. kieltä kuin auttavasti. Mielestäni tämä on resurssien tuhlaamista.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Otto Simola: Vaikka koen olevani uskonnoton/agnostikko, minusta on mukava laulaa myös virsiä, enkä koe että erilaiset uskonnolliset perinteet häiritsisivät minua laisinkaan. Monet perinteet ovat lähtöisin jostain aivan muualta kuin uskonnosta, ja tämä olisi syytä opettaa myös kouluissa. Uskonnottomille voidaan toisaalta antaa mahdollisuus vaihtoehtoiseen ohjelmaan, mutta olisi hyvä että samoissa juhlissa olisi tarjolla ohjelmaa tasapuolisesti kaikille.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Otto Simola: Suomen maahanmuuttopolitiikka on määrällisesti melkoisen kohdallaan. Maahanmuuttajien kotouttamisessa ja suomen kielen opettamisessa on vielä paljon parannettavaa. Huomattavasti kehittämistä on myös erilaisten hakemusten käsittelyajoissa.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Otto Simola: Saimaannorpan suojelua on tehostettava, huolehtien kuitenkin että kalastajien elinkeinon muutos tapahtuu hallitusti.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Otto Simola: Kuntaliitosten tekemistä voidaan mielestäni jatkaa, mikäli sillä saadaan parannuksia esimerkiksi hajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen. On kuitenkin vältettävä liikaa palveluiden keskittämistä yhteen suurimpaan kuntakeskukseen. Myös kuntalaisten tasapuolisesta kuulemisesta ja kuntalaisdemokratiasta on huolehdittava koko kuntaliitoskunnan alueella.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
	-	Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Otto Simola: Tunnen jokseenkin huonosti pääkaupunkiseudun kuntaliitosasiaa, joten nykyisessä tilanteessaan tämä voisi olla jonkinlainen kompromissiratkaisu. Maankäytön ja liikenteen suunnittelu on erittäin painava syy kuntaliitoksille.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Otto Simola: Verotuksen tehtävä on tasata eroja myös kuntatasolla, joten pidän tasausta kohtuullisen hyvänä mallina, mikäli se turvaa syrjäisempien seutujen elinvoimaisuutta.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Otto Simola: Valitsemani hallituspohja on nykytilanteessa varsin epätodennäköinen, mutta tässä nykytilanteessa se voisi olla toivottava kääntämään Suomen suunnan kohti ihmiset ja luonnon huomioonottavaa politiikkaa.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »