Vesikansa Sanna

• Helsingin vaalipiiri
• Vihreät

• Ammatti: kansainvälisten asiain koordinaattori
• Ikä vaalipäivänä: 38
• Koulutus: Ylempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.sannavesikansa.fi/

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu

Olen kaupunginvaltuutettu ja valtiotieteen maisteri. Työskentelen THL:ssa kansainvälisten asiain koordinaattorina. Olen tehnyt työuraa tutkijana, toimittajana ja YK-järjestön tiedottajana Addis Abebassa. Olen sosiaalilautakunnan jäsen ja kolmen lapsen äiti Länsi-Pakilasta.

Tavoitteenani politiikassa on parantaa hyvinvointipalveluita. Vanhusten- ja terveyspalveluiden laatu on turvattava rahoitusta järkeistämällä, parantamalla hoidon saatavuutta ja oikeudenmukaisuutta - ennen kuin syntyy täysin eriarvoisia palveluita.

Työelämässä ollaan joko täysillä tai ei ollenkaan. Moni syrjäytyy vamman, sairauden tai työttömyyshistorian takia. Pienimpien palkkatulojen verotusta on kevennettävä ja perusturvan tasoa parannettava. Kaikki työnteko kannattavaksi. Tolkkua pätkätöiden teettämiseen.

Lasten ja nuorten on saatava kasvaa ja oppia riittävän pienissä ryhmissä. Osa-aikainen hoitovapaa ja perhevapaat realistiseksi vaihtoehdoksi molemmille vanhemmille.

Itsekin ulkomailla asuneena haluan Suomen, jonne myös uudet tulijat ovat tervetulleita ja sopeutuvat. Suomen taloutta on rakennettu omalla sitkeydellä, mutta myös siirtolaisten osaamisella. Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen.

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
	+	Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Sanna Vesikansa: Tuloerot ovat kasvaneet liikaa. Pääomaveroa on nostettava kahdella prosentilla ja pääomaveron progressiivisuutta on valmisteltava. Pienituloisten verotusta pitää keventää huomattavasti ja perusturvaa nostaa tasolle, jolla selviää. Perusturvan ja ansiosidonnaisen kytkentä on poistettava vähintään väliaikaisesti, jotta perusturvan tasokorotus saadaan vihdoin tehtyä. En ole huonontamassa ansiosidonnaista turvaa. Näiden rahoitus tulee aivan eri tavoin eikä kytkylle ole perusteita. Kokonaan verovapaan tulojen alarajaa tulisi nostaa. Lapsiperhe köyhyyteen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota esim. toimeentulotukea saavassa perheessa ei tulisi nuoren kesätöistä saatua palkkaa huomioida tuloksi.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
		Kyllä.
		Ei.
		Sanna Vesikansa: Pareja on kohdeltava yhdenvertaisesti. Homo- ja lesboperheessä on tutkimustenkin mukaan yhtä hyvä kasvaa kuin muunlaisissakin perheissä. Kansainvälisissä adoptioissa maiden erilaiset käytännöt sanelevat pitkälti, miten adoptiot toteutuvat.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
		Ei.
		Sanna Vesikansa: Suomen energiatalous voidaan toteuttaa kestävämmin kuin lisäämällä vielä nykyisestä ydinvoiman osuutta. Tehostamalla energiankäyttöä ja panostamalla kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin voidaan myös huolehtia vientiteollisuuden tarpeista. Edelläkävijyys ympäristö- ja energiateknologia-alalla auttaa suomalaisia yrityksiä valtaamaan osuutensa alan nopeasti kasvavista maailmanmarkkinoista. Japanin ydinonnettomuus asettaa voimaloiden riskienarvioinnin todella huolestuttavaan valoon. Varoitukset ja niiden ohittamisen syyt on syytä analysoida tarkkaan myös Suomessa ja Euroopassa.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
	+	Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Sanna Vesikansa: Kannatan kaikille tulevia oikeuksia, joka on yksi pohjoismaisen hyvinvointimallin keskeisistä periaatetta. Silloin jokainen veroja maksanut myös hyötyy tietyistä eduista eikä sosiaalipolitiikasta muodostu yksinomaan erityisryhmien järjestelmä. Lapsilisä ei missään tapauksessa saisi leikata toimeentulotukea. Lasten toimeentulotuen normeja ei ole nostettu sitten 1990-luvun puolivälin, mikä pitäisi oikaista välittömästi. Lapsiköyhyys aleni tasaisesti vuoteen 1994 asti. Sen jälkeen lapsiköyhyys on moninkertaistunut ja tämä on tapahtunut aloudellisen kasvun aikana. Lapsiköyhyys on suomalaisen hyvinvoinnin häpeäpilkku, jota ei poisteta ainoastaan korjaamalla toimeentulotuen lapsilisäleikkuri. Pätkä- ja silpputöiden teettämisen pahimmat epäkohdat on poistettava ja matalapalkkaisen työn kannattavuutta parannettava verohelpotuksin. Lasten toimeentulotukinormeja on nostettava ja vaikka lain voimalla taattava lasten ja lapsiperheiden peruspalveluiden riittävä resurssointi (päivähoidon ja koulujen ryhmäkoot, kerhot, kotipalvelu).
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Sanna Vesikansa: Kannatan subjektiivista oikeutta. Lakiehdotuksen ongelmana on sen erottaminen muusta sosiaalipalveluiden kokonaisuudesta ja iän ottaminen näin keskeiseksi tekijäksi. Mutta parempi se kuin ei mitään. Ikääntyneiden oikeus palveluihin ei muuten etene. Yhtä tärkeänä lakimuutoksena pidän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista, missä rahoitus ja vastuu siirretään aluetasolle. Kannatan vihreiden esitystä, että kuntien, Kelan ja valtion rahoitus ohjataan yhteen pottiin. Näin vältetään nykyinen osaoptimointi, mikä myös tuhlaa resursseja päällekkäisellä palvelutarjonnalla.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Sanna Vesikansa: Todelliseen eläkkeelle jäämisikään voidaan vaikuttaa vain tekemällä merkittäviä parannuksia työelämän laatuun ja joustoja silloin, kun niitä tarvitaan perhetilanteen, oman työkyvyn tai jaksamisen takia. Nykyisessä työelämässä ollaan joko täysillä tai ei ollenkaan. Monella olisi kuitenkin annettavaa, vaikka täysipäiväiseeen työhön ei ole mahdollisuutta esimerkiksi vamman, sairauden tai perhetilanteen takia. Nykyisen eläkejärjestelmän kestävyyttä olisi pitänyt parantaa jo kauan sitten. Nykyinen eläkeikä pohjautuu 1800-luvun päätöksiin. Siihen pitää myös uskaltaa tehdä pieniä muutoksia. Toivottavasti koko lasku jää meidän 70-luvun pienten ikäluokkien ja lapsiemme maksettavaksi.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Sanna Vesikansa: Tärkeintä on saada merkittäviä parannuksia suomalaiseen työelämään: joustoja silloin kun niitä sairauden, vamman tai perhetilanteen takia tarvitsee ja mahdollisuutta palata työelämään - myös osa-aikaisesti. Osa-aikaeläke mahdollistaa myös aktiivisen isovanhemmuuden ja työn yhdistämisen ja tutkimusten mukaan isovanhemmuus tuo iloa ja jaksamista. Isovanhempien hoitopanoksen yhteiskunnallista merkitystä ei ole täysin vielä ymmärretty. Työhyvinvoinnissa ja työssäjaksamisessa on meillä savottaa. Tehtävien kierto, johtamisen laatu sekä työn ja perheen yhteensovittaminen ovat olleet vuosikausia puheissa, mutta parannukset toteutuvat hitaasti. Muualla maailmassa on tavallisempaa siirtyä johdon eturivistä viimeisiksi työvuosiksi "senior advisor" -tehtäviin, jossa arvokasta hiljaista tietoaan voidaan siirtää nuoremmille. Työpari- ja mentorointimallit ovat tutkimusten mukaan motivoineet sekä nuorempaa että vanhempaa työntekijää. Työttömyysputkea on käytetty varmasti myös väärin, mutta en poistaisi sitä täysin. Sitä kautta moni lähellä eläkeikää on päässyt haluamalleen eläkkeelle.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Sanna Vesikansa: Eläkkeellä pitää tulla toimeen ja aikaisemmat pienet työ- ja kansaneläkkeet eivät ole sitä turvanneet. Takuueläke on askel kohti parempaa perusturvaa. Eläkeindeksi sen sijaan on mielestäni oikeudenmukainen nykyisellään. Keskeinen kysymys on, turvataanko eläkkeellä ansiotyössä saavutettu elintaso vai pidetäänkö eläkeläiset myös eläkeajan palkannousuissa. Kultaisella 70-luvullla virkamiesten palkat junnasivat tupo-tasolla ja eläkkeellä olleet virkamiehet ohittivat ansioissa töissä olevat seuraajansa. Töissä käynnistä on vaatetus- ym. lisäkuluja, joita ei ole eläkeläisellä, mitä mahdollistetaan palkkatulovähennyksellä. Tietenkin kysymys on myös eläkkeiden rahoituksesta: miten suureksi eläkemaksu voi nousta osuutena palkasta.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Sanna Vesikansa: Puolustusvoimien uudistaminen on ollut ajankohtaista jo pitkään. Viime aikoina hyväksyntää, jopa varuskuntien karsimista, on tullut myös puolustusvoimien sisältä. Seuraava vaalikausi tulee olemaan taloudellisesti tiukkaa aikaa, mutta sosiaaliturvaa tai peruspalveluita leikkaamalla ei säästetä, vaan lisätään kustannuksia jonnekin muualle. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on tärkeä periaate, mistä en missään nimessä tingi. Olen silti valmis selvittämään myös osa-aikaista subjektiivista oikeutta kuten Ruotsissa. Tosin en usko, että se tuo suuria taloudellisia säästöjä. Kehitysyhteistyövarojen nostamiseen Suomi on sitoutunut viimeksi YK:n vuosituhattavoitteissa. Yritystuissa on pieniä säästöjen mahdollisuuksia. Pienten ja keskisuurten, etenkin kasvuyritysten tukea ei tule leikata. Suomen talouteen on löydettävä uusia, menestyviä yrityksiä erityisesti ympäristö- ja energiatehokkuusaloilla. Maataloustukia on muutettava niin, että ympäristötuki on vaikuttavaa ja vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Tukea tulisi suunnata luomutuotantoon eikä ohjata tehotuotantoon eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Taso on oikea, sillä ilman tukea ei maanviljely Suomessa jatku.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Sanna Vesikansa: Eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän vakauden turvaaminen on tärkeää. Maksajan osa ei ole mukava, mutta Kreikan ja muiden pääseminen jaloilleen auttaa kaikkia euromaita. Kreikka on jo velkasaneerauksessa eli sen tukemisella on vahvoja ehtoja. Kaikissa velkasaneerauksessa tuen ehdot on syytä mitoittaa sellaisiksi, että velallinen niistä selviää. Suomella on tästä omiakin kokemuksia markka-ajalta devalvaatioineen.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Sanna Vesikansa: Talouskriisi on mielestäni tehnyt selväksi, että spekulatiivista rahaliikennettä on hillittävä. EU-parlamenttihan päätti jo transaktioverosta ja olen samoilla linjoilla meppien enemmistön kanssa: ensisijaisesti EU:n tulisi ajaa globaalia transaktioveroa. Jos sen käyttöönotto ei onnistu, vero voidaan ottaa käyttöön yksinomaan EU-tasolla. Komissio selvittää parhaillaan transaktioveron toteuttamismahdollisuuksista.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Sanna Vesikansa: Suomen perinteisesti pienet tuloerojen ovat kasvaneet, koska pääomatulot ovat lisääntyneet voimakkaasti ylimmissä tuloluokissa. toimista on pyrkimys pienentää houkutinta muuttaa palkkatuloja osinkotuloiksi. Vihreät esittävät myös pääomatulojen verotusta kiristettäväksi kahdella prosenttiyksiköllä, mikä tuottaisi valtion kassaan lisätuloja 100 miljoonaa euroa. Pääomatulojen verottamiseen on myös tuotava progressiivisuutta. Vihreät ovat valmiita alentamaan yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä osana yritysverotuksen uudistusta, mikä alentaisi verotuottoja 300 miljoonalla eurolla. Suomesta ei Vihreiden mielestä tule tehdä aggressiivista verokilpailijaa.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Sanna Vesikansa: Kotitalousvähennykset tasoa ja kohdistumista on tarkasteltava kriitisesti. Se on tuonut työpaikkoja palveluihin ja varmasti lisännyt peruskorjauksia jne. Jos siitä ovat hyötyneet kuitenkin lähinnä hyvätuloiset omistusasujat, on tuen kohdistumista suunnattava uudestaan.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Sanna Vesikansa: Asuntojen korkojen verovähennysoikeutta on syytä asteittain laskea pitkällä siirtymäajalla. Vähennysoikeuden asteittainen poisto hillitsisi asuntojen hintojen nousua ja parantaisi vuokra-asumisen asemaa suhteessa omistusasumiseen. Oma perheeni asuu omistusasunnossa ja velkaa on. Verovähennysoikeuden säilyttämistä ensiasunnon ostajilla voidaan harkita.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
	-	Kyllä.
		Ei.
		Sanna Vesikansa: Metsämaalle kyllä, peltomaalle ei. Metsämaahan oli vielä kymmenen vuotta sitten pinta-alaverotuksessa. Vastaavalle tasolle metsämaan veron voisi hyvin asettaa. Peltomaan osalta kysymys on vaikeampi. Arvokasta kiinteistömaata voi ja pitääkin verottaa. Poikkeuksena tosin kaupunkien omistamat peltoalueet, jotka ovat tärkeitä virkistysalueita (Haltiala, Viikki). Ei kai kaupunkeja tulisi tästä rangaista verolla? Kiinteistömaan lisäksi pellot voisivat ola verottomia, Muuten ensin myönnettäisin tukia pelto-alan mukaan, jota verotettaisiin. Ei taida olla järkeä.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Sanna Vesikansa: Puolustusvoimien uudistamisen osana myös asevelvollisuutta on pohdittava. Mielestäni asevelvollisuus voidaan säilyttää, mutta lyhentää palveluaikaa ja reservin kokoa huomattavasti. Naisten ja miesten tulisi olla nykyistä tasa-arvoisemmassa asemassa. Asevelvollisuuden lyhentäminen nopeuttaa etenkin miehillä myös opintojen ja työuran alkua. Nykyistä asevelvollisuutta lyhyempi yhteiskunnallinen palvelu voisi olla sama naisilla ja miehillä - ja hakeutuminen nimenomaan aseelliseen palveluun vapaaehtoisempaa.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Sanna Vesikansa: Nykysuhde Naton kanssa on hyvä: tiedonvaihto ja aktiivinen yhteistyö hyödyttää molempia. Suomen kannattaa panostaa EU-yhteistyöhön ja valmiusjoukkojen toimintaan. Sitoutumattomuus sotilasliittoon on myös vahvuus maailmanpolitiikassa, kun tarvitaan luotettavaa rauhanvälittäjää ja neutraalia neuvottelijaa.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Sanna Vesikansa: Nykyistä paremmin ehdottomasti. Tietenkin on muistettava, että Kiina ja Venäjä ovat molemmat suurvaltoja, joten viestiä on syytä tulla myös EU-rintamalta.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Sanna Vesikansa: Riski, että venäläiset ostavat Suomen, on pieni. Venäläiset loma-asukit ovat tukeneet monien seutujen taloutta.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Sanna Vesikansa: Suomi on sitoutunut muiden rikkaiden maiden kanssa YK:n vuosituhattavoitteisiin. Köyhyys on vähentynyt, mutta esimerkiksi lapsiköyhyyttä ja äitiyskuolleisuutta ei ole saatu laskuun suunnitellusti. Varat naisten seksuaaliterveyteen eivät ole viimeisten vuosikymmenien aikana kasvaneet, vaan vähentyneet. 0,7% BKT:sta on tärkeä tavoite ja Suomi on sinnikkäästi, joskin hyvin hitaasti sitä saavuttamassa. Yhtä tärkeää kuin määrä on laatu, miten varat suunnataan. Kehitysyhteistyön on suuntauduttava köyhimpiin kehitysmaihin, köyhyyden vähentämiseen ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Sanna Vesikansa: Kaikki Pohjoismaat ovat tärkeitä, mutta Ruotsi ehdottomasti tärkein. Samoin Venäjä. Kolmanneksi olisin voinut yhtä hyvin valita toisen Pohjoismaan, EU:n talousmahdin Saksan tai jonkun globaaleista talousjäteistä (Kiina, Yhdysvallat, Intia). Valitsin Tansanian, koska yhteys rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välillä on myös äärimmäisen olennainen tasapainoselle globaalille kehitykselle tulevaisuudessa. Se hyödyttää myös pientä Suomea. Meillä voisi olla nykyistä vielä vahvempi rooli neutraalina neuvottelijana ja rauhanvälittäjänä.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Sanna Vesikansa: Sallisin käsiaseiden kotisäilytyksen vain erityisistä esim. ammatillisista syistä. Urheiluampujien aseet voidaan säilyttää ampumaradoilla. Säilytystilojen rakentaminen maksaa, mutta niin maksaa moni muukin harrastus. Aselain uudistuksessa olisi pitänyt päätyä esitystä tiukempiin kiristyksiin. Suomi on tilastojen perusteella aseiden maa. Ei enää uusia kauhajokia tai jokeloita.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Sanna Vesikansa: Jokaisen on syytä osata kumpaakin kotimaista. Opetusta voitaisiin nykyisestä uudistaa reippaasti: toinen kotimainen voisi alkaa aikaisemmin, perustua käyttökielen opetteluun ja varmuuteen puhua suomea/ruotsia. Yläaste on huonoin mahdollinen aloitusajankohta toiselle kotimaiselle.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Sanna Vesikansa: Uskonnonvapautta tulee kunnioittaa ja tarjota uskonnottomille ja muihin uskontokuntiin kuuluville vaihtoehtoinen juhlimistapa, jos muut menevät esim. kirkkoon. Omien lasteni päiväkodeissa on aina laulettu suvivirsi, vaikka lasten vanhemmat ovat kotoisin erilaisista maista ja uskontokunnista. Selvästi tunnustukselliset virret ja laulut ovat asia erikseen. AIka paljon on kiinni tavasta, miten juhlien järjestelyt hoidetaan ja esimerkiksi merkityksiä avataan vanhemmille. Mikään ei mielestäni uhkaa perinteisiä tapojamme, jos haluamme ne itse säilyttää. Kannatan nykyisen uskontokuntien mukaan järjestetyn uskonnonopetuksen tilalle yhteistä tunnustuksetonta uskonnon ja filosofian opetusta, mihin tietenkin kuuluisi myös kirkkohistoriaa. Kristinusko on keskeinen osa Suomen historiaa.,
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Sanna Vesikansa: Osa turvapaikanhakijoita koskevista kiristyksistä oli hyviä esim. EU-kansalaisten turvapaikkahakemusten pikakäsittely. Perheenyhdistämisten tiukennuksissa ollaan jo kaukana Suomen alkuperäisestä linjasta. Suomen perheenyhdistämispolitiikka on perustunut ajatukselle, että alaikäisellä lapsella ja vanhemmalla on oikeus perhe-elämään ja huoli lapsen/vanhemman selviämisestä heikentää myös kotoutumista. Kun nykyisin hakijan tulee maksaa itse perheenyhdistämisen matkat, on perheenyhdistäminen mahdollista vain hyvätuloisille turvapaikan saaneille tai heille, jotka saavat lainaa. Mielestäni myös maahanmuuttopolitiikan perhekäsitys on kovin ahdas. Isovanhempien osalta pitäisi käyttää enemmän harkintaa. Isoäitien tapausten aikana annetut poliittiset lupaukset osoittautuivat hätäisiksi ja päättäjien tulisi sanoa avoimesti, haluavatko he laajentaa perhekäsitystä vai ei. Suomalainen työlupakäytäntö on hyvin monimutkainen ja byrokraattinen. Työmarkkinoiden kontrolliiin ttuhlataan nyt rahaa väärässä kohdassa. Saatavuusharkinnasta vihdoin luovuttava ja sen sijaan lisättävä valvontaa työsuojeluun.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Sanna Vesikansa: Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen nisäkäslaji, joka elää vain Suomessa ja Saimaalla. Vapaaehtoinen suojelu ei näytä toimivan, joten verkkokalastuksen kielto pitää toteuttaa. Se on valitettavaa yksittäisten kalastajien kannalta, mutta norppia ei ole enää muualla ja kohta ei Suomessakaan - niin hitaasti on edetty.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Sanna Vesikansa: Yksityiset tuottajat, joihin kuuluu yrityksiä ja järjestöjä, ovat osa suomalaisia palveluja. Erityisesti järjestöt ovat kehittäneet uusia palvelutapoja ja -menetelmiä. Välillä tuntuu, että kolmas sektori osaa huomioida asiakkaan paremmin kuin julkiset palvelut, jotka toimivat erilaisilla logiikalla. Erityisesti terveyspalveluissa on nykyisellä kilpailuttamisella ja markkinoiden vähittäisellä avaamisella syntynyt tilanne, jossa pienet yritykset ja järjestöt eivät ole pystyneet kilpailemaan ja ylikansalliset yritykset ovat päässeet tahkomaan voittoja. Kokonaisuus ei ole tällä hetkellä kenenään hallussa. Ulkoistuksia ei pidä lisätä ennen kokonaisuudistusta. Kannatan Vihreiden ja mm. THL:n asiantuntijaryhmän ehdotuksia kokonaisuudistuksesta, jossa valtion, kuntien ja Kelan rahoitus yhdistetään. Varat kerätään esimerkiksi maakunnan kokoiselle alueelliselle toimijalle, joka on myös vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Näin tasataan riskejä paremmin kuin nykyisellä kuntarakenteella. Tämän kokoinen toimija voi myös käyttää yksityisiä palveluja ostoina, mutta hankintaosaaminen ja markkinat ovat vakaammalla pohjalla kuin nykyisessä sirpaleissa kuntakentässä.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Sanna Vesikansa: Nykyinen kuntarakenne ei vain toimi.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Sanna Vesikansa: En kannata uuden seutuvaltuuston tason luomista, vaikka parempi sekin kuin nykyinen tilanne. Tarvitaan päätöksentekoa lähemmäksi kaupunkilaisia kuin nyt - ja toisaalta koko pääkaupunkiseudun yhteistä päätöksentekoa. Nykyinen yhteistoiminta ei riitä, sillä tarvitaan myös yhteistä veropohjaa esim. joukkoliikenteen rahoittamiseen ja tiiviimpää yhteistä maankäyttöä ja kaavoitusta.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Sanna Vesikansa: Suurkaupungin ongelmat kasaantuvat, mitä ei ole riittävästi huomioitu valtionosuuksissa. Helsinki saa toki paljon verotuloja, luovuttaa niitä valtiolle mutta ei saa vastaavalla tavalla tukea kaupunkiköyhyyden ja syrjäytymisen hoitamiseen. Myös pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeiden, etenkin rataliikenteen rahoitukseen, on saatava jatkossa valtion tuki. Monet niistä kuten Pisara-rata ja Pasilan eteläpuolinen ratapihan kunnostus hyödyttävät koko Suomea.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
	-	Sdp
	-	Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
	-	Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Sanna Vesikansa: Vihreät voivat mennä samaan hallitukseen niin demareiden, keskustan, kokoomuksen kuin vasemmistoliitonkin kanssa, jos asiakysymyksistä päästään sopuun. Jokaisen puolueen kanssa on yhteisiä näkemyksiä ja suuria eroavaisuuksia. Viime kädessä tämä ratkaistaan vaaleissa eli valintani perustui pitkälti päivän fiilikseen. Koska muutos on yleensä hyvästä, valitsin toisen pohjan kuin nykyhallituksessa. Valitsin keskustan, koska pidän veropolitiikan oikeudenmukaisuutta ja tuloerojen kaventamista seuraavan vaalikauden keskeisenä tehtävänä. Kokoomuksen verolinja pyrkii eri suuntaan. Perusturvan osalta keskustalla ja vihreillä on paljon yhteistä. Ympäristökysymyksissä sen sijaan keskustalaiset näkemykset ovat kaukana vihreistä. Kokoomuksen kanssa vihreää verouudistusta on saatu edistymään tällä hallituskaudella. Sosiaalipolitiikassa kokoomus kuitenkin vetää nykyisellään liian markkinauskoista linjaa. Demareiden mukaanottamista mietin pitkään. Haluaisin nähdä jotain uutta suomalaisessa keskustelussa. Tämä edellyttäisi, että demarit saisivat itsensä jaloilleen ja mukaan kantamaan vastuuta. Ehkä pitäisi katsoa, mihin suuntaan maa tällä kokoonpanolla kääntyisi.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »