Soininvaara Osmo

• Helsingin vaalipiiri
• Vihreät

• Ammatti: Luennoija, yksityisyrittäjä.
• Ikä vaalipäivänä: 59
• Koulutus: Tutkijakoulutus
• Kotisivu: http://www.soininvaara.fi/

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu

Olen pitkän linjan vihreä vaikuttaja. Jäin vapaaehtoisesti pois eduskunnasta neljä vuotta sitten ja pyrin nyt takaisin entistä ehompana. Ajatuksiini tutustuu parhaiten blogissani.
Ammatiltani olen yksityisyrittäjä, elätän itseäni luennoimalla ja kirjoittamalla ja tekemällä pieniä selvityksiä.

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
		Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
	+	Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Osmo Soininvaara: Jos ajattelisi vain tuloeroja, olisi perusteltua kaventaa niitä roimasti, mutta tunnetuilla keinoilla on niin paljon huonoja sivuvaikutuksia, että lievä kaventaminen on realistisempaa.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
		Kyllä.
		Ei.
		Osmo Soininvaara: Adoptiota tehtäessä aina harkitaan, onko vastaanottava perhe siihen sovelias. Homo-. ja lesbopareja punnittakoon samalla vaa'alla. Tämä tarkoittaa, että kaikki parit eivät tule lasta saamaan, kuten eivät saa kaikki heteroparit. Luovuttavan maan lainsäädäntöön ja menettellyyn emme voi vaikuttaa.. Jos Liisa saa adoptoida yksin, en ymmärrä, miksi hän ei saisi adoptoida yhdessä Maijan kanssa.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
	-	Ei.
		Osmo Soininvaara: Tällä ei ole kovin suurta merkitystä. On vaikea uskoa, että Fortum pyytää lupaa, jos Fennovoima pystyy toteuttamaan oman projektinsa. Jos ei pysty, asia muuttuu toiseksi.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Osmo Soininvaara: Jos lapsilisät poistettaisiin suurituloisilta, se olisi kätevintä tehdä niin, että he saavat edelleen lapsilisän, mutta suurituloisille lapsiperheille olisi korkeampi vero, joka verottaa sen lapsilisän pois. Muunlainen tarveharkinta olisi kovin työlästä. Tämän jälkeen nousisi kysymys, miksi suurituloiset lapsiperheet maksavat suurempaa veroa kuin suurituloiset lapsettomat. Jos lapsilisä ei leikkaisi toimeentulotukea, mutta lasten normi pysyisi samana, viisihenkisen perheen toimeentulotuki nousisi 700 eurolla ja huomattava osa monilapsisista perheistä havaitsisi saavansa toimeentulotukea. Sen jälkeen heidän ei kannattaisi tehdä enää työtä, koska palkka leikkaa toimeentulotukea. Jos halutaan parantaa pienitulisten lapsiperheiden tulotasoa, korotettakoon ensisijaisia tukia, esimerkiksi työmarkkinatuen lapsikorotusta. Olen käsitellyt asiaa tarkemmin blogillani osoitteessa http://www.soininvaara.fi/2011/01/24/pitaisiko-lapsilisan-olla-toimeentulotukinormin-sisalla-vai-sen-ulkopuolella/
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Osmo Soininvaara: Jäykät normit ovat aina tuhlaavia ja estävät järjen käytön. Ratkaisisin asian aivan toisin. Siirtäisin kuntien nyt vanhustenhoitoon saamat rahat Kelalle. Rahaa tulisi vanhuksen kunnon, ei iän perusteella. Raha seuraisi vanhusta. Hän voisi ostaa sillä hoitoa kotiinsa, maksaa sen kunnalle tai yksityiseen hoitolaitokseen. Tästäkin enemmän blogillaniosoitteessa http://www.soininvaara.fi/2010/02/14/hoidokista-asiakkaaksi/
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Osmo Soininvaara: Jos eläkeikää ei nosteta vaan kannustetaan vain siirtymään vanhempina eläkkeelle sillä, että elinaikakerroin alentaa eläkkeiden tasoa, päädytään tilanteeseen, joka on kohtuuton niille, joiden kunto ei salli työskentelyä pidempään. Tästäkin lisää blogillani kohdassa "Vaaliohjelmani"
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Osmo Soininvaara: Lisäksi huonontaisin osa-aikaeläkkeen ehtoja tai säätäisin oikeuden osa-aikaeläkkeeseen vain terveydellisin perustein.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Osmo Soininvaara: Joka lupaa tätä indeksiä parantaa, on velvollinen kertomaan, miten se rahoitetaan. Kyse on miljardeista.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Osmo Soininvaara: Jos armeija siirrettäisiin talvisodan romantiikasta tälle vuosituhannelle, voisimme leikata puolustusmenoja valmiudesta tinkimättä. Paljon pienempi koulutettavien määrä riittää. Suomi ei tarvitse suurvalta-armeijaa.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Osmo Soininvaara: Tämä asia ei ole aivan yksinkertainen. Valtionlainoilla rahaa tehneet pankit on pantava myös maksumiehiksi. Lopullisesti asia ratkeaa pienellä inflaatiolla ja siihen liittyen termillä, joka alkaa setel, mutta sitouduin yllä olemaan käyttämättä rumia sanoja.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
	-	Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Osmo Soininvaara: Olen tullut Tobin-veron suhteen aina vain epävarmemmaksi. En tiedä toimisiko se. Paljon tärkeämpää on puuttua liialliseen luottoekspansioon korottamalla pankkien vakavaraisuusmääräyksiä.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Osmo Soininvaara: Olisin ottanut toiseksi kiinteistöveron ja lisännyt energiaverojen rinnalle myös muita ympäristöveroja.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Osmo Soininvaara: Joukosta puuttui asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus. Oman asunnon myyntivoiton verovapauden sitoisin uuden asunnon hankintaan. Jos myy asuntonsa ja muuttaa Floridaan, tulee maksaa myyntivoitosta veroa. Isompaan asuntoon vaihtavalla ei synny mitään etua siitä, että asuntojen hinnat ovat nousseet.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Osmo Soininvaara: Tässä se siis oli. Asteittain, mutta nopeammin kuin on esitetty.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Osmo Soininvaara: Metsämaalle pitäisi, pelloille ei pitäisi, sillä mitä järkeä on maksaa pinta-alatukea ja sitten verottaa pinta-alaa.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Osmo Soininvaara: Valikoivan asevelvollisuuden kautta ammattiarmeijaan.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
	-	Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Osmo Soininvaara: Minulle Nato ei ole mörkö, kuten se ei ole Euroopan vihreille puolueillekaan. Yhdessä puolustamisen on pakko olla halvempaa kuin erikseen puolustamisen. kantaani epäilen lähinnä siksi, että jännityksen lisääminen Suomen ja Venäjän rajalla ei ole hyväksi. Venäjän todellista kantaa en tunne.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Osmo Soininvaara: Maailmasta tulee parempi, jos ihmisoikeuksia loukkaavat maat joutuvat jotenkin siitä kärsimään. Kyyninen omien etujen ajaminen johtaa hyvin ikävään maailmaan.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
	-	Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Osmo Soininvaara: Sinänsä kesämökkejä ostaneet venäläiset ovat varmimpia turisteja. Rajavyöhyke on eri asia, mutta se ei voi olla kuinka leveä tahansa.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Osmo Soininvaara: Toinen, parempi vaihtoehto olisi muuttaa kaupan sääntöjä reilummiksi. Miksi Euroopassa viljellään sokeria?
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
	-	Norja
		Tanska
	-	Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
	-	Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Osmo Soininvaara: Ruotsi pyytäisi kuitenkin kaikkia maailman maita ystäväkseen, joten ei tuhlata kiintiötä siihen. Intialaisten kanssa voisi vaihtaa ruokareseptejä.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Osmo Soininvaara: Ainakin peruskoulussa. Päätyisimme tilantteeseen, joka oli ennen peruskoulua. Kansakoulussa ei ollut pakko opiskella ruotsia, oppikoulussa oli. Jos nyt lukiossa olisi ruotsinkielen kurssi, suunnilleen sama määrä oppisi ruotsia kuin 1960-luvulla.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Osmo Soininvaara: keskimäärin sopivaa. Meidän pitäisi suhtautua vapaamielisemmin työperäiseen maahanmuuttoon kolmannesta maailmasta ja tiukemmin maahanmuuttoon, joka nojaa sosiaaliturvaan. On jotenkin epäjohdonmukaista, että yritämme kaikin tavoin estää ihmisiä nousemaan Suomeen tulevaan koneeseen, vaikka heillä olisi puukko selässä, mutta jos jalka on saatu Suomen kamaralle, yritämme taas kaikin tavoin minimoida väärän käännytyksen todennäköisyyttä. Entä jos ne lentokoneen ulkopuolelle jätetyt olisivat olleet suuremmassa hädässä? Köyhyyttä pakeneva olkoon tervetullut töihin.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Osmo Soininvaara: Ongelmana on hankintalaki, joka soveltuu huonosti sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamiseen. Laki kieltää terveen järjen käytön ja lisää huomattavasti ostamisen kustannuksia.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Osmo Soininvaara: Riittäisi 30 kunnan lakkauttaminen, jos saisin valita ne itse. Pienten maalaiskuntien yhdistämien toisiinsa ei hyödytä mitään. Ongelmana ovat suuret kaupunkiseudut, joissa kunnan tulisi muodostua työssäkäyntialueesta. Nyt ongelmana on jokaisen keskuskaupungin kylkeen ujuttaujtuneet kermankuorijakunnat, jotka pakottavat kaikki seudun kunnat kilpailemaan toisiaan vasten tavalla, joka johtaa hyvin huonoon yhdyskuntarakenteeseen.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Osmo Soininvaara: Tai sitten kunnat yhteen pakolla. Seutuhallinnon on kerättävä verot ja jaettava ne osapuilleen asukasluvun mukaisesti ja vastattava sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Sillon loppuu taktikointi maankäytössä ja vanhojen ja sairaiden sysiminen naapurikuntien vastuulle.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Osmo Soininvaara: Järjestelmä on rakenteellisesti huono, mutta tasauksen määrä on hyvä. Nyt suurimmalla osalla kuntia ei ole mitään mielenkiintoa hankkia verotuloja, koska ne ovat tämän "toimeentulotuen" piirissä. Tämä myös estää kuntaliitoksia, koska köyhän ja rikkaan liittyessä yhteen, hyöty menee muille kunnille.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Osmo Soininvaara: Kepun vuoro olla oppositiossa.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »