Kari Emma

• Helsingin vaalipiiri
• Vihreät

• Ammatti: opiskelija
• Ikä vaalipäivänä: 27
• Koulutus: Ylempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.emmakari.fi/

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu

Olen 27-vuotias helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja. Opiskelen ympäristönsuojelutiedettä ja sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa.

Politiikan tavoitteena on oltava onnellisuus. Siihen pääsemme rakentamalla tasa-arvoista, ekologista ja avointa Suomea. Onnellista yhteiskuntaa ei rakenneta vain menestyjille, vaan meille kaikille. Köyhyyden lisääntyminen ja Itämeren saastuminen eivät ole luonnonlakeja vaan tehtyjen päätösten seurausta. Tarvitsemme tasa-arvoisempaa ja ympäristöystävällisempää politiikkaa.

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
	+	Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Emma Kari: Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat onnellisempia, terveempiä ja turvallisempia. Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa nopeammin kuin monessa muussa maassa. Rikkaiden tulot ovat nousseet lähes ennätystahtia ja suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Tämä kehitys on muutettava.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
	+	Kyllä.
		Ei.
		Emma Kari: Ihmisten yhdenvertaisuus on oltava itsestään selvä lähtökohta politiikassa. Hyvä perhe ei ole riippuvainen vanhempien sukupuolista. Kaikilla on oltava yhtäläinen oikeus perheeseen riippumatta puolisoiden seksuaalisesta suuntautumisesta.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
	+	Ei.
		Emma Kari: Jo myönnetyt ydinvoimalaluvat olivat virhe, eikä Fortumin uudelle luvalle ole perusteita. Ydinvoimalla ei ratkaista ilmastonmuutosta ja sen lisärakentaminen on kaikkea muuta kuin ympäristöteko. Jos haluamme työpaikkoja Suomeen, meidän pitää panostaa kotimaiseen osaamiseen. Todelliset työllistämispotentiaalit ovat uusiutuvassa energiassa.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Emma Kari: Lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen edellyttää pienituloisten perheiden keskeisten tulonsiirtojen on korottamista, tämä pätee myös toimeentulotukeen. Tuet eivät saa olla leimaavia. Hyvinvointivaltion säilyminen perustuu siihen, että kaikki ihmiset ovat sen tukien ja palveluiden piirissä. Tämä ylläpitää ihmisten halua rahoittaa hyvinvointipalveluita.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Emma Kari: Kaikilla ihmisillä pitäisi olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon iästä katsomatta. Hoivaa tarvitsevien vanhusten määrän kasvaessa, on tärkeää huolehtia, että heistä myös pidetään huolta. Tätä tehtävää ei kuitenkaan voi kaataa kuntien niskaan ilman riittäviä resursseja vaan valtion on kannettava oma vastuunsa. Samalla tarvitaan hoivapalveluiden rakenteiden uudistamista, jotta kulut pystytään pitämään kurissa. On esimerkiksi paljon järkevämpää laittaa rahaa omaishoidon tukemiseen kuin laitospakkoihin.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Emma Kari: Jos eläkeiän alarajaa nostetaan ensi vaalikaudella, se on mahdollista vain osana pakettia, jossa samalla parannetaan työntekijöiden asemaa muita reittejä, mm. työelämän laatuun satsaamalla.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Emma Kari: Eläkeputki on poistettava, koska se syrjäyttää ikääntyneitä työntekijöitä työmarkkinoilta. Eläkeputki on työnantajille helppo ja halpa tapa päästä ikääntyneistä työntekijöistään eroon.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Emma Kari: Opiskelijoille kelpaisi suorastaan mainiosti taitettu indeksi. Ne, jotka väittävät kannattavansa taitetun indeksin muuttamista eläkeläisille edullisemmaksi, eivät sitä koskaan tule tekemään. Se johtaisi eläkejärjestelmän romahtamiseen kustannusten karatessa käsistä.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Emma Kari: Suomea ei puolusteta aluepoliittisin perustein sijoitetuilla varuskunnilla ja ylisuurella reservillä. Puolustusvoimien rakenneuudistus on toteutettava ja samalla puolustusmenoja on leikattava. Seuraavina omalla listallani ovat yritystukien ja maataloustukien leikkaaminen. Nämä on kohdistettava erityisesti ilmaston, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta haitallisiin tukiin.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Emma Kari: Suomen vientiriippuvaiselle taloudelle pahin mahdollinen tilanne olisi Euroopan ajautuminen uuteen lamaan. Juuri tätä on kriisilainoituksella pyritty estämään. Nähtäväksi jää, onnistutaanko tässä, mutta yrittäminen on mielestäni järkevämpää kuin suoraa päätä massatyöttömyyteen syöksyminen.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Emma Kari: Rahoitusala on vihdoin laitettava verolle – se olisi hyvä tapa maksaa ainakin osa kriisin kustannuksista. Transaktiovero voidaan ottaa käyttöön pelkästään Euroopassa, koska rahoitusmarkkinoiden kaupankäynti on erittäin keskittynyttä muutamaan paikkaan, eikä transaktioveron käyttöönotto aiheuttaisi tähän suurta muutosta. Toinen tärkeä kansainvälisen verotuksen kysymys on veroparatiisien kuriin laittaminen. Tässä Suomen pitäisi olla entistä aktiivisempi ja jaa mm. automaattisen verotietojen nopeaa käyttöönottoa.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Emma Kari: Tällä hetkellä tavallinen duunari maksaa pienestä palkastaan suuremman osuuden veroa kuin optiomiljonääri valtavista rahoistaan. Nykyinen verotusjärjestelmä on kasvattanut tuloeroja ja lisännyt yhteiskunnan eriarvoistumista. Muuttamatta verotusta emme saa tuloeroja kuriin. Siksi korottaisin pääomatuloveroa
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Emma Kari: Kotitalousvähennys kohdistuu ennen kaikkea suurituloisille, joten sitä olisi varaa leikata. En poistaisi kotitalousvähennystä kuitenkaan kokonaan, koska se ehkäisee harmaata taloutta.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Emma Kari: Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus on huonoa asuntopolitiikkaa. Se tukee parempituloisia, asettaa vuokralla asumisen kehnompaan asemaan ja nostaa asuntojen hintoja kun ihmiset ottavat korkojen verovähennyksen kannustamina vain suurempia asuntolainoja. Korkojen verovähennysoikeutta ei kuitenkaan voi poistaa kertarysäyksellä vaan se pitää tehdä pitkällä siirtymäajalla vähitellen.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Emma Kari: Metsämaan kiinteistöveron käyttöönottoa voidaan harkita ainoastaan, jos verotus huomioisi luonnonsuojelunäkökulmat, ja esim. suojellulle metsälle myönnettäisiin verovapauksia.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Emma Kari: Nykyisenkaltainen laaja reservi on sotilaallisesti järjetön ja ainoastaan miehiä koskeva asevelvollisuus on epätasa-arvoinen. Suomen tulee siirtyä valikoivaan ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen, joka koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta. Totaalikieltäytyjien rankaisemisesta ja siviilipalveluksesta on luovuttava.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Emma Kari: Sotilasliittojen sijaan Suomen pitäisi olla nykyistä aktiivisempi monenkeskisessä yhteistyössä kaikkiin suuntiin. Maailman voimatasapaino on siirtymässä kehittyvien maiden suuntaan. Tässä kehityksessä on eduksi olla sitoutumatta yhden suurvallan pelinappulaksi.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Emma Kari: Suomen pitäisi olla reippaampi ihmisoikeuksien ja demokratian esiin tuomisessa, mutta ei kyse ole vain Kiinan ja Venäjän suhteista vaan ulkopoliittisesta asennoitumisesta ylipäänsä. Tämä pätee esimerkiksi Lähi-idän maihin kuten Saudi-Arabiaan, lähidiktatuuri Valko-Venäjään kuten tietysti vapauden valtakuntaan Yhdysvaltoihin, joka edelleen ylläpitää Guantanamon vankileiriä.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Emma Kari: 1990-luvun alussa kaikkia venäläisiä pidettiin varkaina, nyt kun he tuovat Suomeen rahaa niin sekin nähdään ongelmana. Ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä ei tule rajoittaa.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
	+	Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Emma Kari: Maailman talous on lyhyessä ajassa tuplaantunut, silti joka viides ihminen elää äärimmäisessä köyhyydessä. Ilmastonmuutoksen ja muiden kriisien vaikutukset kohdistuvat pahiten köyhimpiin maihin ja köyhimpiin ihmisiin. Meillä on varaa auttaa.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
	-	Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
	-	Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
	-	Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Emma Kari: Tasa-arvoinen Ruotsi Pohjoismaista, aurinkoinen Espanja Euroopasta ja energinen Brasilia maailmasta. Järkevintä olisi kuitenkin pyytää kaikki maat ystäviksi.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Emma Kari: Käsiaseita ei tarvita, eikä varsinaan kotona.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Emma Kari: Kysymys siitä, mitkä ovat parhaat keinot kaksikielisyyden turvaamiseen, ei ole mitenkään helppo. Nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan ole onnistunut turvaamaan ruotsinkielisiä palveluita. Lisäksi suomalaiset opiskelevat huolestuttavan vähän kieliä. On tärkeää alkaa etsiä keinoja, joilla voimme lisätä eri kielten osaajien määrää Suomessa ja samalla taata ruotsinkielisille ja suomenkielisille ihmisille julkiset palvelut heidän omilla äidinkielillään.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Emma Kari: Maahanmuuttajat eivät ole vaatineet Suvivirren poistamista koulujen kevätjuhlista. Perinteistä voidaan hyvin pitää kiinni, kunhan tämä tehdään erilaisuutta ja yhteiskunnan monimuotoisuutta kunnioittaen.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Emma Kari: Ihmiset ovat kautta aikojen muuttaneet työn, rakkauden, turvan ja paremman elämän perässä - niin myös suomalaiset. Ihmisten liikkumisen esteeksi ei pitäisi rakentaa turhia muureja, esteitä tai byrokratiaa - se aiheuttaa vain ongelmia. Suomeen pitäisi olla helpompi tulla töihin ja yrittämään. Maahanmuutossa on omat haasteensa, joita on onnistuttu ympäri maailmaa ratkomaan ja onnistutaan myös Suomessa. Avaimia ovat kielikoulutus, yhdenvertaisuus ja segregaation torjunta.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Emma Kari: Saimaannorppia ei elä missään muualla maailmassa kuin Suomessa ja on meidän vastuullamme varmistaa lajin säilyminen. Saimaannorpan esiintymisalueella ei tulisi kalastaa verkoilla. Verkkokalastus on kiellettävä ja norpan esiintymisalueilla on otettava käyttöön katiskat. Ihmisellä ei ole huvittelun vuoksi oikeutta tappaa kokonaista lajia sukupuuttoon. Vapaaehtoiset ratkaisut eivät toimi, joten kielto on saatava voimaan heti.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Emma Kari: Viime vuosina on tehty paljon ideologisia palveluiden ulkoistamisia, joista ei ole ollut hyötyä. Tästä linjasta on syytä luopua ja tuottaa keskeiset peruspalvelut kuntien omana toimintana.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Emma Kari: Nykyinen pirstaleinen kuntarakenne on keskeinen ongelma peruspalveluiden ylläpitämiselle. Kuntaliitokset eivät ongelmia sinänsä ratkaise, mutta ilman kuntien määrän selvää vähentämistä palveluntuotannon ongelmiin ei kyetä puuttumaan. Vakavin ongelma on sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa päätösvalta on karannut kuntayhtymiin, kun sen pitäisi olla riittävän isojen kuntien käsissä.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
	-	Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Emma Kari: Helsingin metropolialue tarvitsee enemmän yhteistyötä etenkin liikenteen ja maankäytön ratkaisujen tekemisessä. Tämä pitää tehdä demokraattisesti, mihin suorilla vaaleilla valittava seutuvaltuusto olisi hyvä ratkaisu.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Emma Kari: Kuntien tuloja pitääkin tasata, mutta nykyinen järjestelmä on pääkaupunkiseudun kunnille kohtuuton.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »