Haavisto Pekka

• Helsingin vaalipiiri
• Vihreät

• Ammatti: Kansanedustaja
• Ikä vaalipäivänä: 53
• Kotisivu: http://www.pekkahaavisto.net/

• Luottamustoimet:
• Kansanedustaja

Olen kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen, sekä EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varajäsen. Harrastuksiini kuuluvat lukeminen, pyöräily ja monenlaiset kulttuuriharrastukset.

Toimin myös ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä. Olen tehnyt YK-töitä kriisialueilla kuusi vuotta, ja toiminut kaksi vuotta EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurin rauhanneuvotteluissa.

Pidän ympäristökysymyksiä sekä Suomessa että globaalisti eniten tulevaisuuteemme ja hyvinvointiimme vaikuttavina asioina. Puhdas ruoka ja terveellinen asuinympäristö kuuluvat kansalaisen perusoikeuksiin. Haluaisin myös ympäistösyistä nykyistä tehokkaamman ja kattavamman joukkoliikenteen.

Työelämä vaatii uudistuksia. Monen työssäjaksaminen on koetuksella. Yhä useampi työntekijä siirtyy myös alihankkijaksi ja mikroyrittäjäksi, ja pätkätöiden sosiaaliturva on edelleen heikkoa. Uudenlaiset työsuhteet vaativat myös uudenlaisen sosiaaliturvan.

Näissä vaaleissa ratkaistaan Suomen suunta. Haluan Suomen, joka on aktiivisesti mukana eurooppalaisessa päätöksenteossa, ja vaikuttamassa myös kansainvälisesti ympäristönsuojeluun ja kriisien ratkaisemiseen.

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
	+	Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Pekka Haavisto: Tuloerot vaikuttavat paljon yhteiskuntamoraaliin. Rapauttavia asioita ovat olleet esimerkiksi ylisuuret, osin ansaitsemattomat optiot ja erilaiset kultaiset kädenpuritukset ja jättieläkkeet, joista viimeisin esimerkki Outokummun johtajalle annettu jättieläke. Niiden yhtiöiden kohdalla, joissa valtiovalta on omistajana, näihin tulisi puuttua. Kannatan verotuksen progression säilyttämistä, en kannata tasaveroa. Pääomatuloveroa voidaan korottaa.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
		Kyllä.
		Ei.
		Pekka Haavisto: Kannatan mahdollisuutta perheen ulkopuoliseen adoptioon samoilla säännöillä kuin muillekin pariskunnille. Adoptiohakemusten yhteydessä jo nyt perheen kokonaistilanne selvitetään perusteellisesti niin, että lapsella tulee olemaan hyvät kasvuolosúhteet. Pidän tärkeänä tasa-arvoista avioliittolakia, ja toivon että kirkko tulevaisuudessa siunaisi myös samaa sukupuolta olevien liitot. Tämä on tietenkin kirkon päätettävissä oleva asia.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
	+	Ei.
		Pekka Haavisto: En kannata lisäydinvoimalan rakentamista. Äänestin eduskunnassa uusia ydinvoimalupia vastaan. Suomen pitäisi panostaa enemmän uusitutuviin energialähteisiin, mm. bioenergiaan sekä tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiseen. Ennenkaikkea rakentamisessa olisi suuria energiansäätömahdollisuuksia.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Pekka Haavisto: Verotuksen progression kautta voidaan muulla tavalla vaikuttaa tuloerojen kaventamiseen.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
	+	Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Pekka Haavisto: Vanhustenhoidossa eivät kaikki asiat ole hyvin. Nyt tulee liian paljon valituksia vanhusten epäinhimillisestä kohtelusta, ja usein hoitohenkilökunta laitoksissa joutuu toimimaan alimiehityksellä ja kestokykynsä rajoilla. On tärkeä että hoidon laatuvaatimukset kirjataan lakiin, ja ikäihmisten oikeudet määritellään selvästi. Kotipalveluja lisäämällä ja parantamalla moni ikäihminen voisi asua pidempään omassa kodissaan. Tämä pitäisi ottaa huomioon myös rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa, mm. hissejä lisäämällä ja turhia esteitä ja korokkeita poistamalla. Näin myös rollaattorilla ja pyörätuolilla pääsisi paremmin kulkemaan.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Pekka Haavisto: Kannatan työuran pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta. Alkupäässä siihen vaikuttaisi esim. nopeampi opiskelemaan pääsy - nyt pääsykokeisiin kuluu usein vuosi hukkaan, ja miehillä armeija-aika ja siihen liittyvät odottelujaksot hidastavat opintojen alkamista. Parempi opintotuki takaisi täysipäiväisen opiskelun ja nopeamman vamistumisen. Työssäoloaikana töissäviihtymiseen ja työväsymykseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Nyt tapahtuu loppuunpalamisia, ja liian moni jää työkyvyttömyyseläkkeelle myös psyykkisistä syistä. Uran loppupäässä käyttäisin enemmän porkkanaa kuin keppiä niiden kohdalla, jotka ovat halukkaita pysymään työelämässä pidempään.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Pekka Haavisto: Työkyvyttömyyseläkkeissä suuri määrä on psyykkisistä syistä johtuva työkyvyttömyys. Tämä korreloi vahvasti työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kanssa. Tämä edellyttää työelämän laajempaa muutosta, ja myös sellaisten työpaikkojen säilyttämistä, joissa voi tehdä työtä myös hieman vajaakuntoisena. Eläkeiän nostamiseksi käyttäisin mielummin porkkanaa kuin keppiä.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Pekka Haavisto: En muuttaisi indeksiä tällä hetkellä. Pidän itse asiassa tärkeämpänä ikääntyvän väestön kohdalla, että saamme ns. vanhuspalvelulain, jossa ikäihmisille annettujen palvelujen määrä ja laatu turvataan.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
	+	Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Pekka Haavisto: Yritystukien viidakkoa voidaan karsia. Tällä hetkellä Suomessa lähes 300 erilaista organisaatiota jakaa yli tuhatta erilaista yritystukea. Tässä on todellakin rationalsoinnin mahdollisuuksia. Puolustuksen osalta tulevalla eduskuntakaudella joudutaan tekemään koko puolustusjärjestelmän remontti. Säästöjä voidaan saada mm. puolustusvoimien kiinteistökuluista ja rationalisoimalla varusmiespalvelusta esim. ns. Siilasmaan työryhmän ehdotusten pohjalta.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
	+	Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Pekka Haavisto: Yhteisen valuutan lisäksi Euroopassa tarvitaan enemmän talouspolitiikan koordinaatiota. Sen kautta tulisi estää esim. liian suuret alijäämät kansallisissa budjeteissa. Euro on palvellut Suomen tarpeita hyvin - se on ollut vakaa valuutta, asuntolainojen korot ovat pysyneet alhaalla. Kukaan ei kaipaa varmaan markka-ajan kaksinumeroisia korkoprosentteja? Talouskehityksen vakaus EU:ssa on myös Suomen etu. Kriisiytyneiden talouksien päästäminen konkurssiin olisi merkinnyt korkotason nousua myös Suomessa.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Pekka Haavisto: Kannatan globaalia transaktioveroa.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Pekka Haavisto: Tulevalla eduskuntakaudella joudutaan todennäköisesti korottamaan pääomatuloveroa, ja lisäämään kertymää kulutus- ja ympäristöveroista. Suhtaudun varauksellisesti ansiotuloveron korotukseen, koska sillä voisi olla negatiivisin vaikutus työllisyystilanteeseen. Säilyttäisin tuloverotuksen progression - en kannata tasaveroa.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Pekka Haavisto: En ainakaan laajentaisi nykyisiä verohuojennuksia.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Pekka Haavisto: Asuntolainojen verovähennysoikeuden tulisi olla pienituloisia lapsiperheitä suosiva. Kaikkein suurimmista tuloryhmistä verovähennysoikeuden voisi poistaa.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
	+	Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Pekka Haavisto: Kannatan nykyistä valikoivampaa asevelvollisuutta, ja pienempää reservin kokoa. Nyt on vaarassa, että armeija "museoituu", kun yritetään ylläpitää hyvin suurta reserviä, jolle ei kuitenkaan ole mahdollista hankkia ajanmukaisia varusteita ja aseita. Kriisin ja sodan aikana mielestäni sekä miesten että naisten maanpuolustusvelvollisuus tulee säilyttää, vaikka rauhan aikana pienempi osa ikäluokasta koulutettaisiin aseellisiin tehtäviin.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Pekka Haavisto: NATO ottaa jäsenikseen vain maita, joissa halutaan tulla NATO:n jäseneksi. Suomessa ei haluta, joten asia ei ole ajankohtainen. Mikäli se joskus ajankohtaistuu, asiasta on päätettävä kansanäänestyksellä. Kannatan nykyisenmuotoista yhteistyötä NATO:n kanssa, jossa voidaan esim. osallistua NATO-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin. On seurattava tarkasti myös NATO:n ja Venäjän suhteen kehitystä. Suomen tulee olla pöydissä, jossa Suomen tai sen lähialueiden asioista päätetään. Mikäli Ruotsi ja Itävalta päätyisivät NATO-jäsenyyden hakemiseen, se vaikuttaisi keskusteluun myös Suomessa.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Pekka Haavisto: Ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen ja edistäminen pitää kuulua myös osaksi Suomen bilateraalisia suhteita.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Pekka Haavisto: Tasaveroisuus kiinteistökaupoissa Suomen ja Venäjän välillä on tavoiteltava tilanne. En pidä suurena ongelmana venäläisten hankkimia kiinteistöjä Suomessa, jos maksavat veronsa ja pitävät talot hyvässä kunnossa. Näin on ilmeisesti pääsääntöisesti ollutkin asia. Suomelle on etua siitä, että olemme lähellä Pietarin talousaluetta, ja on luonnollista että varsinkin itärajan tuntumassa tämä näkyy. Monet suomalaiset ovat olleet huolissaan venäläisten kiinteistöomistuksista lähellä varuskuntia tai tärkeitä tietoliikenneyhteyksiä. On tärkeää muistaa, että mahdollisen kriisin tai sodan syttyessä nämä alueet on tarvittaessa mahdollista ottaa puolustusvoimien käyttöön.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Pekka Haavisto: Kannatan itse tasaista nostovauhtia kohti 0,7 %::ia, joka voitaisiin saavuttaa vuonna 2015. Samalla on pidettävä huolta kehitysyhteistyön laadun kontrollista. Olisi hyvä lisätä kehitysyhteistyöhankkeiden läpinäkyvyyttä esimerkiksi perustamalla ulkoministeriön sivujen alle nettisivusto, jossa kaikkien hankkeiden edistymistä ja tuloksia voisi "reaaliajassa" seurata. Korkeampaa kehitysyhteistyön tasoa kannattavien on tärkeää myös samaan aikaan puhua laatukriteereistä ja läpinäkyvyydestä. Itse lisäisin myös Suomen apua rauhanprosessihin. rauhanvälitykseen ja kriisistä toipuviin maihin. Nykyinen päätöksentekomalli, jossa entisestään on pyritty rajaamaan kohdemaiden määrää, ei välttämättä ole hyvä nopeisiin tarpeisiin ja tilanteisiin reagoimiseksi.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Pekka Haavisto: Oho, tulikin neljä, eli Ruotsi, Saksa ja Venäjä, jotka ovat tärkeimpiä kauppakumppaneitamme. Yhdysvalloilla on sen maailmanpoliittisen aseman takia keskeinen merkitys. Viro olisi myös aivan luonteva kaverivalinta, samoin Norja pohjoisten alueiden yhteistyön ja pohjoismaisuuden vuoksi.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Pekka Haavisto: Olin valmis tiukempiin käsiaserajoituksiin, koska koulu- ja muissa ampumisissa on käytetty juuri lyhytpiippuisia aseita, jotka on helppo piilottaa vaatteisiin tai laukkuun. Pitkien metsästysaseiden kohdalla tilanne on toinen.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Pekka Haavisto: Suomen kouluissa opetetaan liian vähän kieliä, ei liikaa. Ruotsin kielen opiskelu on luontevaa paitsi kansalliskielen aseman vuoksi, myös pohjoismaisen yhteytemme takia. Toivon myös, että oma kotikaupunkini Helsinki säilyy kaksikielisenä. Monelle vanhukselle äidinkielellä saatavilla palveluilla on suuri merkitys, koska esim. dementiatapauksissa kommunikaatiokyvyt muutenkin heikkenevät.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Pekka Haavisto: Traditioita ei ole syytä muuttaa, ja on tärkeää että myös Suomeen tulleet maahanmuuttajat oppivat suomalaiset traditiot jouluineen, kevätjuhlineen ja itsenäisyyspäivän juhlineen. Joskus voi olla hyvä myös tutustua toisten traditioihin: monissa helsinkiläisissä kouluissa ja päiväkodeissa lapset, jotka tulevat toisista kulttuureista, voivat kertoa omista tavoistaan ja traditioistaan. Se on kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Pekka Haavisto: Tehdyt muutokset olivat paikallaan. Maahanmuuttopolitiikka tarvitsee kuitenkin jatkuvasti tarkistamista, ja epäkohtien ilmentyessä niitä on hyvä korjata. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi suomalaisen solmittua parisuhteen ja mentyä ulkomaalaisen kanssa naimisiin, oleskeluluvan saamiseen voi mennä kohtuuttoman pitkä aika. Olisi myös järkevää miettiä, mitä oikein teemme kaikille niille ulkomailta Suomeen halutuille ammattikorkeakoulujen opiskelijoille, joilla ei ole suunnitelmaa opiskelujen jälkeiselle ajalle. Suomi ei nyt tiedä, haluaako heidän jäävän vai poistuvan maasta, ja opiskelijat itse ovat epätietoisia, miksi heille tarjotaan ilmaista koulutusta maassa, joka ei ilmeisesti olekaan kiinnostunut heidän työpanoksestaan. Järjestelmä näyttäisi palvelevan lähinnä ammattikorkeakoulujen omia tarpeita niiden kilpaillessa oppilasmääristä.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
	+	Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Pekka Haavisto: Norpan hitaat suojelutoimet ovat olleet suomalaisen luonnonsuojelun häpeäpilkku. Kannatan selkeää verkkokalastuskieltoa norpan keskeisillä pesimäalueilla.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Pekka Haavisto: Kilpailuttamisessa näyttää olevan suuria eroja, ja laadun valvonta on ollut vaikeaa. Uskon, että palveluja voidaan ostaa ja ne voivat olla tehokkaita, mutta kuntien on parannettava omaa osaamistaan kilpailuttajana. Lähiruokaakin voidaan kilpailuttaa.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Pekka Haavisto: Kannatan suurempia kuntayksiköitä, mutta niiden sisällä tulee sitten vahvistaa asukastoimintaa ja paikallista demokratiaa.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
	+	Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Pekka Haavisto: Metropoliin voi edetä ainakin kahta eri tietä. Itse toivoin Helsingin ja Vantaan yhdistymistä - ja toivon vieläkin. Kun kehyskunnatkin tarvitaan mukaan niin joukkoliikenteen, kaavoituksen kuin asuinrakentamisenkin suunnitteluun, ehkä seudun yhteinen uusi hallintotaso on helpoin tie edetä.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Pekka Haavisto: Pääkaupunkiseudulla pitäisi olla jonkin verran nykyistä enemmän investointeja, joihin myös valtio osallistuu. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenneinvestoinnit - hyvänä esimerkkinä Pisara-rata, jossa paikallisjunat kiertäisivät Helsingin keskustan alapuolella. Muuten kannatan sellaista aluepolitiikkaa, joka pitää yllä muitakin kasvukeskuksia kuin Helsingin. Jo nyt asuntopulan vaikutukset näkyvät pääkaupunkiseudulla asumisen hinnassa, ja olisi tärkeää, että myös maan muut osat kehittyvät.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Pekka Haavisto: Kokoomus, vihreät ja SDP ovat kaikki suuria puolueita pääkaupunkiseudulla.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »