Alanko-Kahiluoto Outi

• Helsingin vaalipiiri
• Vihreät

• Ammatti: Kansanedustaja, kirjallisuuden opettaja ja tutkija
• Ikä vaalipäivänä: 44
• Koulutus: Tutkijakoulutus
• Kotisivu: http://www.outialanko.fi/

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu
• Kansanedustaja

Olen ensimmäisen kauden kansanedustaja Itä-Helsingistä, Herttoniemestä. Olen naimisissa teatteriohjaaja Atro Kahiluodon kanssa. Meillä on kaksi kouluikäistä lasta, tyttö ja poika.

Siviiliammatiltani olen kirjallisuuden tutkija ja opettaja Helsingin yliopistosta. Koulutukseltani olen filosofian tohtori.

Eduskunnassa olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä sivistysvaliokunnan jäsen. Olen Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Politiikka on minulle niiden asioiden muuttamista, jotka ovat huonosti, ja niiden puolustamista, jotka tekevät elämän elämisen arvoiseksi.

Politiikassa minulle tärkeintä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Olen ehdolla näissä vaaleissa, koska haluan tehdä töitä oikeudenmukaisemman Suomen puolesta. Tuloeroja on kavennettava ja köyhyys on poistettava - hyvinvointi kuuluu kaikille!

Vaalilauseeni on "Ettei ketään jätettäisi". Se tarkoittaa, ettei ketään apua tarvitsevaa saa jättää heitteille. Jokaisesta on huolehdittava. Heikomman oikeudet ovat vahvemman vastuulla.

Lue lisää työstäni kotisivuiltani:
http://www.outialanko.fi

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
	+	Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Köyhistään huolta pitävä yhteiskunta on hyvä myös kaikille muille. Tasaisen tulonjaon yhteiskunnissa ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin maissa, joissa tuloerot ovat suuret. Tuloerojen kaventaminen pienentää myös terveys- ja hyvinvointieroja ja säästää yhteiskunnan kuluja. Tuloeroja voidaan kaventaa oikeudenmukaisella verotuksella: verot on säädettävä maksukyvyn mukaan. Tulonsiirroilla on autettava niitä, jotka eivät pysty työllä hankkimaan riittävää toimeentuloa.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
	+	Kyllä.
		Ei.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Yhdenvertaisuus ja ihmisten tasa-arvo lain edessä ovat olennaisia asioita. Ei myöskään ole oikein, että lapset asetetaan lain edessä eriarvoiseen asemaan heidän vanhempiensa sukupuolen perusteella. Nykylain mukaan samaa sukupuolta olevat puolisot voivat hakeutua adoptioprosessiin yksin, mutta he eivät voi hakea lasta yhdessä, pariskuntana ja tulevina vanhempina. Kuitenkin lapsen edun mukaista tuntuisi olevan, että molemmat vanhemmat voisivat alusta saakka sitoutua adoptioprosessiin yhdessä.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
	+	Ei.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Ydinvoimasta pitää luopua. Uusia ydinvoimaloita ei tarvita ja vanhat on korvattava uusiutuvalla energialla. Japanin tilanne on osoittanut jälleen kerran sen, ettei ydinvoima ole riskitön energiamuoto. Ydinvoima on korvattava turvallisella, uusiutuvalla, riskittömällä energialla. Äänestin eduskunnassa viime keväänä ydinvoimaa vastaan - kuten kaikki muutkin Vihreät kansanedustajat - enkä koskaan tule kannattamaan ydinvoimaa. Ydinvoiman riskit ovat toteutuessaan katastrofaaliset. Ydinvoimalat eivät ole täysin turvallisia eikä ydinjätteen loppusijoitusongelmaa ole vieläkään täysin ratkaistu. Uraanin louhiminen saastuttaa ympäristöä ja lisäksi uraani on ehtyvä luonnonvara. Panostamalla uusiutuvaan, hajautettuun ja kotimaiseen energiaan luomme pysyviä työpaikkoja Suomeen ja luomme näin hyvinvointia koko maahan.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
	+	Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Yhteiskunnan tukia on suunnattava aina ensin niille, joiden asema on heikoin. Köyhimmät lapsiperheet tarvitsevat lapsilisää kipeimmin. Siksi nimenomaan toimeentulotukea saavien perheiden lapsilisää olisi parannettava. Lapsiperheköyhyys on Suomessa kasvanut tasaisesti 90-luvulta lähtien mm. siksi, että lapsilisä on jäänyt jälkeen hintojen noususta. Viime laman aikana, 90-luvulla, köyhimpien perheiden tilannetta heikennettiin siten, että lapsilisä alettiin laskea tuloksi toimeentulotukea haettaessa. Tämä on epäoikeudenmukaista. Olen tehnyt asian muuttamiseksi eduskunnassa monta aloitetta, mutta valitettavasti vastuullinen ministeri ei ole ymmärtänyt asian merkitystä. Köyhimpien lapsiperheiden lapsilisän partantaminen on ehdottomasti sovittava vaalienjälkeisissä hallitusneuvotteluissa.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
	+	Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Vanhuksilla pitää olla oikeus hyvään, ihmisarvoiseen vanhuuteen. Vanhukset ovat haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä samalla tavoin kuin esimerkiksi lapset, etenkin jos vanhuksella ei ole lähellä omaisia huolehtimassa asioistaan. Lain säätäminen ei silti yksin riitä – lakia pitää myös noudattaa! Tämän vuoksi on huolehdittava kuntien resursseista ja tehostettava palvelujen valvontaa. Lisäksi hoitotyön tekijöiden saatavuudesta on huolehdittava. Jo nykyisin on olemassa vanhusten palvelujen laatusuositukset, joiden avulla on pyritty ohjeistamaan kuntia vanhusten palvelujen vähimmäistasosta. Kunnat ovat kuitenkin noudattaneet ohjeistusta vaihtelevasti, ja paikoin on todettu hoidossa suoranaisia puutteita. Erityisesti henkilökuntamitoituksia on tulkittu tavalla, joka ei ole hoidettavien edun mukaista. Suosituksia on tulkittu löyhästi, koska kyse ei ole lain tasoisesta velvoittavasta säädöksestä. Lakiin kirjattu hoivatakuu vähentäisi virkamiesten ja kuntapäättäjien mahdollisuuksia sulkea silmiään vanhusten palveluiden laiminlyönneiltä.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Outi Alanko-Kahiluoto: En kannata eläkeiän mekaanista nostamista. Sopiva eäkeikä riippuu esimerkiksi työn kuluttavuudesta. Raskasta siivoustyötä tekevän eläkeikää ei voi tuosta vain nostaa. Mielekkäämpää kuin pakottaa ikääntyneet jatkamaan työssä on parantaa työhyvinvointia ja panostaa julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt joka vuosi jää 4000 suomalaista varhaiseläkkeelle yksin masennuksen takia! Työelämän joustoja pitää lisätä niin, että myös osatyökykyiset voivat antaa oman panoksensa työelämään. Työelämä toimii nykyisin on/off-periaatteella: ne, jotka ovat työelämässä, tekevät työtä enemmän kuin jaksaisivat, ja työttömille taas ei työtä riitä. Eri keinoin on mahdollista nostaa työllisyysastetta kaikissa ikäryhmissä, mutta se voi onnistua ainoastaan ihmisten hyvinvointiin panostamalla. Myös työelämän tulee joustaa, jos halutaan, että ihmiset jaksavat töissä pidempään. Opiskelijat pääsevät nopeammin työelämään, jos parannetaan opinto-ohjausta ja opiskelijoiden mahdollisuutta keskittyä opintoihinsa.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Ks. edellistä vastausta. En poistaisi mahdollisuutta osa-aikaeläkkeeseen, koska moni ikääntynyt jatkaa mielellään työssäkäyntiä jaksamisensa mukaan. Työttömyysputki ei auta työuran pidentämisessä sillä kyse on työttömälle maksettavasta etuudesta, ei porkkanasta työelämään. Eläkeputkeen liittyy monenlaisia ongelmia, mutta eläkeputken poistaminen ei välttämättä pidentäisi työuria mitenkään. Emme esimerkiksi voi olla varmoja siitä, että työnantajat lakkaisivat irtisanomasta ikääntyneitä työntekijöitä, vaikka työttömyysputki poistettaisiin.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Outi Alanko-Kahiluoto: On ensisijaisesti parannettava kaikkein pienintä eläkettä saavien eläkeläisten asemaa. Parhaita tämän hallituksen aikaansaannoksia on ollut pienimpien eläkkeiden nostaminen yli sadalla eurolla kuukaudessa 680 euroon. Tämän ns. takuueläkkeen käyttöönotto auttaa juuri pienituloisimpien eläkeläisten asemaa, joista suurin osa on kansaneläkkeellä olevia naisia. Myös eläkeläisten verotusta on tällä hallituskaudella korjattu oikeudenmukaisemmaksi siten, että että eläkkeen verotus ei voi olla tiukempaa kuin samansuuruisen ansiotulon verotus.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Suomessa ollaan sitouduttu puolustusmenojen pysyvään vuosittaiseen kasvuun, mikä nykyisessä maailmantilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista. Jos tästä automaatista luovuttaisiin, sataisiin pitkällä aikavälillä merkittävät säästöt. Puolustuksen vuosibudjetti on tällä hetkellä jo 2,3 miljardia. Myös eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä on ollut yksimielisesti sitä mieltä, että puolustusmenoja voidaan leikata. Säästöjä tulee vähentämällä asehankintoja sekä varuskuntien määrää ja lyhentämällä asevelvollisuusaikaa. Sosiaalietuuksista ei pidä leikata. Jos harmaa talous laitettaisiin kuriin, saataisiin valtiolle 4-5 miljardin säästöt! Silloin ei leikkauslistojakaan tarvittaisi.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Kreikan päästäminen velkasaneerauksen olisi voinut aiheuttaa massatyöttömyyden myös Suomessa. Solidaarisuudesta ei ole kyse. Kreikka oli hoitanut raha-asiansa huonosti, mutta jos EU-maat eivät olisi yhteisillä toimilla pelastaneet tilannetta, koko EU olisi joutunut kärsimään. En kuitenkaan pidä mahdollisena takuiden kasvattamista nykytilanteesta. Nyt on keskusteltu lähinnä siitä, mitä lyhyellä aikavälillä piti tehdä markkinoiden rauhoittamiseksi ja sammuteltu näillä päätöksillä tulipaloja. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin laatia mahdollisimman nopeasti yhteiset sopimukset koko finanssijärjestelmän säätelemiseksi myös EU:n alueen ulkopuolella. Valuutanvaihtovero kannattaisi ottaa käyttöön kaikissa maailman suurissa pörssikeskuksissa yhtaikaa. On tärkeää laatia sellaiset säännöt, jotka estävät uusien kriisien syntymisen ja velvoittavat pankit kantamaan oman vastuunsa rahamarkkinoiden heilahduksista. On väärin maksattaa kuluja kansalaisilla, kun pankkiirit ja monikansalliset yritykset korjaavat voitot taskuihinsa.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Olen eduskunnassa tehnyt aloitteen valuutanvaihtoveron edistämisestä kansainvälisissä neuvotteluissa. Tein aloitteeni jo pari vuotta sitten. Valuutanvaihtovero olisi konkreettinen ja käyttövalmis keino, jolla markkinoiden läpinäkyvyyttä voitaisiin lisätä. Kaikkien maailman maiden ei tarvitsisi olla verossa mukana verotuksen toiminnan takaamiseksi, koska veron ensisijainen päämäärä ei ole valuuttakaupan merkittävä vähentäminen, vaan täydentävien rahoituslähteiden luominen, kansainvälisten rahavirtojen läpinäkyvyyden parantaminen ja valtioiden valuuttareservien tarpeen vähentäminen. Tarvittaessa vero voidaan toteuttaa myös yhdellä valuutta-alueella, ja se onkin ollut käytössä kansallisesti esimerkiksi Perussa ja Brasiliassa. Tiedonvaihdon kannalta useamman maan mukanaolo on kuitenkin toivottavaa. Euroalueella Ranskassa ja Belgiassa on säädetty laki, joka mahdollistaa veron toteuttamisen heti, kun se unionin puitteissa muuten on mahdollista. Itävalta ehdotti puheenjohtajuuskaudellaan veron käyttöönottoa Euroopan unionin toiminnan rahoittamiseksi. Löydät aloitteeni eduskunnan sivuilta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_35_2009_p.shtml
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
	+	Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Pääomatulojen verotusta pitää oikeudenmukaisuuden vuoksi korottaa. Kahden prosenttiyksikön korotus nostaisi veron 30 prosenttiin, mikä olisi samaa tasoa keskituloisen palkansaajan verotuksen kanssa. Ei ole mitenkään perusteltavissa, että pääomaverolla on pienempi veroprosentti kuin palkkaverolla. Kannatan myös pääomaverojen säätämistä progressiivisiksi, eli niidenkin on määräydyttävä suuruuden mukaan.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Asunnon myyntivoiton verovapaus on altis keinottelulle ja suosii niitä, joilla on varaa ostaa suurempia asuntoja. Verovapauteen voitaisiin kohdistaa edes jonkinasteinen leikkaus, vaikka sitä ei poistettaisi kokonaan. Tuloa valtiolle tulisi joka tapauksessa! Harmaan talouden kuriin laittaminen toisi valtiolle 4-5 miljardin vuositulot.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Asuntolainojen korkovähennysoikeus tukee niitä, joilla on varaa ostaa asunto. Tämä on siis tulonsiirtoa valtiolta niille, jotka asuntomarkkinoilla ovat vahvemmassa asemassa kuin vuokra-asujat. Asuntolainojen korkojen verovähennys on eriarvoistava käytäntö. Siksi sitä tulee tarkastella kriittisesti. Kaikkein heikoimmassa asemassa asuntomarkkinoilla ovat ne, jotka eivät saa pankista asutnolainaa joko sen vuoksi, ettei säästöjä tai takaajia löydy tai tulot ovat liian pienet ja epäsäännölliset. Mielestäni asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta voidaan oikeudenmukaisuuden nimissä vähentää, vaikka sitä ei kokonaan poistettaisikaan. Poistaminen voisi tapahtua pidemmällä siirtymäajalla.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Outi Alanko-Kahiluoto: En halua että metsänomistajat joutuvat maksamaan kiinteistöveroa metsistään, sillä se saattaisi johtaa lisääntyvään metsien kaatamiseen. Metsiä on tarpeen myös suojella. Maanviljelyn kannattavuus vähenisi, jos pelloille tulisi kiinteistövero. On kuitenkin tärkeää tukea kotimaista maataloutta, ettei esimerkiksi kaikkea leipäviljaa tarvitse tuoda ulkomailta.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Valikoiva järjestelmä olisi hyvä, jos keksittäisiin oikeudenmukainen keino valikoida asevelvolliset. Luultavasti asevelvollisia saataisiin riittävästi rekrytoitua, jos asevelvollisuus olisi vapaaehtoista, sillä nyt 70% ikäluokasta haluaa suorittaa asevelvollisuuden. Mutta miten asevelvolliset valikoitaisiin, jos asevelvollisuus olisi nykyistö valikoivampaa? En esimerkiksi pysty kannattamaan arvontaa keinona valita asevelvolliset. En kannata naisten asevelvollisuutta niin kauan kuin naiset ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla kuin miehet. Vanhemmuuden kustannuksia ei olla edelleenkään saatu jaettua, naisen euro on 80 senttiä ja naisten eläke pienempi kuin miesten. Heti, kun yhteiskunta saa korjattua tämän epäsuhdan, voin alkaa kannattaa yleisen asevelvollisuuden ulottamista naisiin. Kannatan yleistä asevelvollisuutta toisaalta siksi, että en kannata palkka-armeijaa enkä myöskään Natoon liittymistä. Pidän laajaa asevelvollisuutta perusteltuna ja demokraattisena tapana taata riittävä asevelvollisten määrä. Sen sijaan asepalveluksen aikaa voitaisiin lyhentää ja armeijan tehtäviä modernisoida nykyajan uhkia - esimerkiksi ympäristöuhkia - vastaaviksi.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Outi Alanko-Kahiluoto: En näe tällä hetkellä enkä tulevaisuudessa mitään syytä Natoon liittymiselle. Nykyisessä asemassaan Suomella on paremmat mahdollisuudet itse päättää sodasta ja rauhasta kuin Naton jäsenenä. Naton jäsenmaana Suomi voisi ajautua liikaa toisen suurvallan pelinappulaksi.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
	+	Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Kyllä, ilman muuta. Ihmisoikeuksia kunnioittava Venäjä on Suomenkin etu. Ulkopolitiikkaa pitäisi ylipäätään tehdä enemmän lähtien ihmisoikeuksista, ei vain taloudesta käsin.Esiemrkiksi romanien epätoivoisen asema EU:ssa osoittaa, että talousliitossa olisi pitänyt korostaa alun perin enemmän ihmisoikeuksia eikä kehittää EU:ta yksinomaan kapeasta talousnäkökulmasta.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Vastavuoroisuutta on täysin asiallista vaatia, mutta lainsäädännöllisesti ei ole mahdollista rajoittaa yksinomaan venäläisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä Suomesta.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
	+	Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Ilmastonmuutoksen torjuminen ja köyhyyden vähentäminen ovat nykyisen politiikan tärkeimmät tehtävät. Vaikka maailma vaurastuu, edelleen suuri osa maailman väestöstä elää köyhyydessä ja nälässä. Vauraiden maiden eettinen velvollisuus on auttaa näitä ihmisiä. Yhtä aikaa 0,7% tavoitteen kanssa on kuitenkin tehostettava kehitysyhteistyövarojen käytön valvontaa ja avun läpinäkyvyyttä. Suomen pitää myös aktiivisesti edistää EU:ssa ns. innovatiivisten kehitysrahoitusmekanismien käyttöön ottamista. Esimerkiksi valuutanvaihtovero voisi olla mekanismi, jolla kerättäisiin rahaa kehitysmaille ja samalla säädeltäisiin markkinoita. Uskon että tällaisten vaihtoehtoisten kehitysrahoitusmuotojen kehittäminen on tulevaisuudessa hyvin tärkeää, jotta itse talousvaikeuksissa kamppailevat maat pystyvät osallistumaan vastuullisesti kehitysmaiden auttamiseen. Kaikki voittavat, jos näillä rahoitusmuodoilla voidaan samaan aikaan hillitä markkinoiden heilahduksia ja estää fianssikriisejä.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
	-	Ruotsi
		Norja
		Tanska
	-	Viro
		Islanti
	-	Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Outi Alanko-Kahiluoto: Luonnollisimmat kaverit ovat lähimmät rajanaapurimme Viro, Venäjä, ja Ruotsi. Viro on Suomen veljeskansa, Venäjä on merkittävä rajanaapuri ja suurvalta, ja Ruotsi on Suomelle Norjaa merkittävämpi kumppani maantieteellisesti ja historiallisesti.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
	+	Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Outi Alanko-Kahiluoto: On mahdotonta ajatella, että joukkosurmat saataisiin estettyä yksin lääkärintarkastuksilla tai poliisikuulusteluilla. Eivätkä ihmiset tarvitse koteihin omia käsiaseita. Pienasepolitiikkaa tulee kiristää, ei vain Suomessa vaan kaikkialla maailmassa. Varastetut ja vääriin käsiin joutuneet aseet aiheuttavat vuosittaain lukemattomia turhia kuolemia. Myös ns. Kauhajoen työryhmä suositteli puoliautomaattiaseiden kieltämistä.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Ruotsinkielellä on Suomessa vähemmistökielen asema ja perustuslakiin on kirjattu ruotsinkielisten oikeus saada palveluita omalla äidinkielellään. Mielestäni ruotsin kielen alkamista voidaan hyvin lykätä, mutta en kannata ruotsin aseman heikentämistä.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
	-	Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Suvivirsi kuuluu suomalaiseen kulttuuriin.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Ns. isoäitikysymys on toisaalta osoittanut, ettei lainsäädäntö aina toimi kohtuullisella ja oikeudenmukaisuuden tajua vastaavalla tavalla. Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia, eli maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa edelleen pieni. Tärkeää on huolehtia Suomeen tulevista maahanmuuttajista niin, että heillä on aidot mahdollisuudet kotoutua yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. On myös Suomen eettinen velvollisuus ottaa vastaan kohtuullinen määrä kiintiöpakolaisia. Pakolaisuus on aina seuraus akuutista ja vakavasta kriisistä, jonka hoitaminen vaatii kansainvälistä vastuunottoa.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
	+	Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Mielestäni rantarakentamista voitaisiin tiukentaa. Rantarakentamisen lupakäytännöt (viimeinen vaihtoehto) ovat kuitenkin eri asia eivätkä niinkään liity norppakysymykseen. On tärkeää säilyttää myös rakentamattomia vapaita rantoja.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
	+	Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Palveluita voidaan ulkoistaa, jos on todellista näyttöä siitä, että ulkoistaminen tuottaa merkittäviä säästöjä ja palveluiden laadun paranemista eikä palveluiden saatavuus asukkaiden kannalta heikkene esimerkiksi palveluiden hinnan noustessa. Ideologisista syistä ja vastuuttomasti ei pidä ulkoistaa, sillä se johtaa helposti palveluiden huonontumiseen ja kallistumiseen. Kansalaisten pitää saada yhdenvertaisesti heille kuuluvat hyvinvointipalvelut. Mielestäni terveydenhoidossa rahoituksen painopiste on siirtynyt liikaa yksityisten palveluiden rahoittamisen kela-korvausten kautta. Julkisen rahoituksen painopisteen pitäisi olla julkisesti tuotetuissa terveyspalveluissa. Terveyspalveluita pitäisi palauttaa kuntien hoidettavaksi, sillä se toisi tasa-arvoa terveydenhoitoon.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Outi Alanko-Kahiluoto: Kuntien määrää on edelleen varaa vähentää, mutta vähentämisessä ei pidä toimia hätiköiden, ettei palveluiden laatu ja saatavuus vaarannu. Kuntien määrä vähenee taatusti, kun harvaanasutuilla seuduilla on pakko tiivistää yhteistyötä palveluiden järjestämiseksi. Kuntien määrä ei siis ole itsetarkoitus vaan se, miten palvelut saadaan järjestettyä kaikkialla Suomessa.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Yhteistyölle on kova tarve, sillä mm. kuntien maankäyttöä olisi järkevintä pitää suunnitella yhdessä. Kuntien yhdistyminen ei kuitenkaan vielä sinänsä pysäytä alueellisen eriarvoisuuden kasvua, ellei sille ole poliittista halua. Vantaan, Espoon ja Kauniaisen vastustus on huono lähtökohta liitokselle - nythän Helsinki on pääkaupunkiseudun kunnista ainoa, jonka päättäjistä enemmistö on liitoksen kannalla. Yhteistyötä on mahdollista lisätä ja hallintoa selkeyttää ilman pakotettua yhdistämistäkin. Vaaleilla valittu seutuvaltuusto olisi kehittämisen arvoinen idea: olisi hyvä, että suorilla kansanvaaleilla valitut henkilöt olisivat päättämässä ihmisille tärkeistä palveluista kuten sairaanhoidosta, joukkoliikenteestä ja koulutuspaikoista. Etenkin kokoomuslaiset päättäjät ovat vaatineet, että pääkaupunkiseudun pakkoliitos pitäisi kirjata vaalien jälkeen hallitusohjelmaan. Itse en kannata tätä. Mielestäni pääkaupunkiseutua pitää kehittää seudullisena kokonaisuutena, "metropolina", ja luoda sille seudullinen hallinto. Tämä pitää kirjata hallitusohjelmaan, sillä pääkaupunkiseudun kehittäminen on koko Suomen kannalta tärkeää.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Outi Alanko-Kahiluoto: Verotulojen tasausta tarvitaan aivan ehdottomasti, sillä harvaanasuttujen alueiden verotulot eivät ilman sitä yksinkertaisesti riitä peruspalveluiden tuottamiseen. On tärkeää huolehtia siitä että esimerkiksi terveyspalvelut ovat jollakin tavalla kaikkien kansalaisten saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Samaan aikaan on myönnettävä, että pääkaupunkiseudun taakka on tällä hetkellä ainakin joiltain osin jo kohtuuton ja tarvitsemme lisää verotuloja varsinkin sosiaali- ja koulutuspalveluiden järjestämiseen. Pääkaupunkina Helsinki tarjoaa asukkaille sellaisia palveluita, joista tullaan nauttimaan myös Helsingin ulkopuolelta, kuten korkealaatuista lukio-opetusta ja kulttuuria. Myös sosiaaliset tarpeet ja ongelmat kasautuvat aina maan suurimman kaupungin kannettavaksi. Helsingin alueella on esimerkiksi enemmän asunnottomia ja asuu enemmän maahanmuuttajia kuin muualla maassa. Helsinkiin jäävien verotulojen määrän kasvattaminen kuitenkin edellyttää, että kuntaliitoksia pystytään tekemään vielä lisää ja palvelut järjestämään nykyistä edullisemmin. Veroprosenttia on monissa kunnissa mahdoton enää nykyisestä kasvattaa.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Outi Alanko-Kahiluoto: Jokainen tietysti toivoo omalle puolueelleen vaalivoittoa ja hallituspaikkaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei Vihreiden pidä mennä hallitukseen, joka hallitusohjelmassaan sitoutuu ydinvoiman lisärakentamiseen. Sekä keskustan että demareiden eduskuntaryhmien enemmistö kannatti ydinvoiman lisärakentamista viime keväänä, kun Vihreät oli ainoa puolue, jonka kaikki kansanedustajat äänestivät ydinvoimaa vastaan. Valitsin demarit ja keskustan sen vuoksi, että molemmat ovat sosiaalipolitiikassa lähempänä Vihreitä kuin kokoomus. Seuraavan hallituksen on tehtävä sosiaalisesti vastuullista politiikkaa ja kavennettava tuloeroja.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »