Wallgren Thomas

• Helsingin vaalipiiri
• Sdp

• Ammatti: Filosofian dosentti ja yliopistonlehtori
• Ikä vaalipäivänä: 53
• Koulutus: Tutkijakoulutus
• Kotisivu: http://www.thomaswallgren.fi/
• Mainosvideo: http://www.youtube.com/watch?v=Qk5wKV649rk

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu

Thomas Wallgren kasvoi yhteiskunnalliseksi osallistujaksi 70- ja 80-lukujen taitteessa Koijärvellä, Lepakossa ja Prosenttiliikkeessä kehitysyhteistyön puolesta. Hän on reilun kaupan liikeeen perustajia joka on ollut mukana luomassa Suomen vihreää ja globalisaatiokriittistä liikettä.

• Helsingin yliopiston filosofian dosentti ja yliopistonlehtori.
• Suomen Pakolaisavun puheenjohtaja
• Suomen akatemian mielenfilosofisen tutkimusprojektin sekä Von Wright-Wittgenstein-arkiston johtaja.
• Thomas tutkii modernin teoriaa, tietoteoriaa ja etiikkaa.
• Helsingin kaupunginvaltuuston demariryhmän vpj
• Corporate Europe Observatoryn (CEO) hallituksen jäsen
• Maailman sosiaalifoorumin aktivisti

Avoliitossa, kolme lasta, 23 v., 14 v. ja 7 v.
Harrastuksina linnut, liikunta ja gandhilainen sosialismi

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
	+	Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Thomas Wallgren: Eriarvoisuuden kasvu on Suomen sisäpolitiikan merkittävin epäkohta. Eriarvoisuuden taloudelliset vaikutukset ovat haitallisia ja sosiaaliset vaikutukset häpeällisiä. Eriarvoisuus alkoi kasvaa Esko Ahon sekä myöhemmin Lipposen sateenkaarihallituksen aikaan. Eriarvoistuminen on jatkunut viime vuosina. Virheistä voi ottaa opiksi. Nykyinen hallitus ei ole halunnut näin tehdä. Puolueitakin suuremman vastuun kantaa poliittisesti laiskistunut hyvinvoiva keskiluokka. Tasa-arvoinen hyvinvointivaltio on kaikkien etu ja kestävä perusta myös Suomen globaalin vastuun kehittämiselle. Olen SDP:n ehdokas sillä SDP:n arvopohja on hyvä ja puolueen historiallinen kokonaissaldo plussalla. Haluan että SDP oppii menneistä virheistä. En ollut mukana aiheuttamassa ongelmia vaan liityin viisi vuotta sitten SDP:hen kun kyllästyin haukkumaan tätä tai muita puolueita ulkoa. Päätin lähteä mukaan etsimään ja luomaan ratkaisuja. Toivotan kaikkia tasa-arvon ystäviä mukaan - SDP;hen, tai muihin puolueisiin. Puolueet ja vapaa kansalaistoiminnta eivät ole vastakkaisia. Molemmat vaikuttamisen väyltä ovat tärkeitä ja kuuluvat kaikille.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
	+	Kyllä.
		Ei.
		Thomas Wallgren: Kyseessä on perustavanlaatuinen tasa-arvoasia ja kulttuuriarvo.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
	+	Ei.
		Thomas Wallgren: Olen eettisistä syistä ydinvoiman jyrkkä vastustaja sillä pidän ydinjäteongelmaa ratkaisemattomana. Ydinjäte on väärissä käsissä vaarallista jopa satojen tuhansien vuosien ajan. Loppusijoituspaikkaa ei yhteiskunnallisessa mielessä ole olemassa sillä se mikä maahan kaivetaan ja kallioon piilotetaan voidaan myös kaivaa sieltä esille. Emme voi mitenkään varmistaa, etteivätkö ydinjätteemme joskus joutuisi väriin käsiin. Myös normaalikäytön riskit, terrorismin uhkakuvat, louhinnan aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ja ympäristöongelmat sekä poliittiset seikat puhuvat ydinvoimaa vastaan. Uraanin louhinta aiheuttaa suuria ympäristöongelmia ja sosiaalisia ja kultuurisia ongelmia mm. alkuperäiskansoille eri puolilla maailmaa Ydinvoima vaatii kovaa turvallisuuspolitiikkaa ja keskitettyjä yhteiskuntaopoliittisia ratkaisuja. Ns. rauhanomainen ydinvoima ei ole riskitön. Ydinvoiman käytöllä on aina vähintään potentiaalinen yhteys myös ydinaseisiin.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
	+	Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Thomas Wallgren: Pohjoismaiseen malliin kuuluu periaate, että kaikki maksavat veroja, ja että kaikki hyötyvät hyvinvointivaltiosta. Köyhälläkin perheellä pitää olla oikeus lapilisiin.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
	+	Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Thomas Wallgren: Vanhusten palvelujen kehno tilanne on hyvinvointi-Suomen suurimpia epäkohta. SDP:n ehdottama vanhuspalvelulaki ja muut toimenpiteet eivät yksinään ratkaise kaikkia ongelmia. Lisäksi tarvitaan merkittäviä lisäopanostuksia vanhusten huollon määrärahoihin ja laatuun kuntatasolla. Tämä koskee myös Helsinkiä, jossa kaupunginjohtajan leikkauslinja pitää saada torjuttua juuri alkaneissa vuoden 2012 budjettineuvotteluissa.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Thomas Wallgren: Kyseessä on monitahoinen kysymys, joka ei ratkea pelkästään puuttumalla muodolliseen eläkeikään. Uudistukset työelämän laadun parantamiseksi ovat aivan keskeisiä, jos eläkeikää halutaan tosiasiallisesti nostaa. Mielenterveysongelmiin ja työssä jaksamiseen on puututtava erityisesti työelämän laatua parantamalla. Mikäli työuria halutaan pidentää tehokkaasti, on toimenpiteitä suunnattava niin työurien alkuun, työssäoloaikaan kuin työuran loppuun. Työelämän joustot työurien keskivaiheissa on tärkeä osa keinovalikoimaa ja palvelee myös ekologista rakennemuutosta.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
	+	En käyttäisi mitään näistä.
		Thomas Wallgren: Työkyvyttömyyden kannalta keskeistä on työelämän laadun kehittäminen, joka toimii paremmin kuin ehdotetut toimenpiteet.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Thomas Wallgren: Indeksin muuttaminen on kallista, eivätkä kaikki eläkeläiset ole vähävaraisia. Pienimpiä eläkkeitä tulisi erityisesti korottaa tai köyhien vanhusten asemaa muulla tavoin parantaa.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Thomas Wallgren: Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että Suomen yritystukijärjestelmässä on tehostamisen varaa. Tällä hetkellä merkittävä osuus suomalaisista yritystuista suuntautuu suuriin yrityksiin. Samalla tukijärjestelyt ovat monien yritysten kohdalla jääneet pysyviksi.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
	+	Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Thomas Wallgren: Lyhyellä tähtäimellä pankit on laitettava maksamaan kriisin laskua mm. pörssiveron ja velkojen uudelleenjärjestelyn kautta. On myös totta, että Kreikan lainat olisi pitänyt uudelleenjärjestää siten, että pankit ja sijoittajat kantaisivat isomman osan vastuusta. Euron lähtökohtainen ongelma on, että euromailla on yhteinen valuutta, yhteinen rahapolitiikkaa, muttei yhteistä talouspolitiikkaa. Toisaalta viimeaikaiset ehdotukset EU:n kilpailukykysopimuksesta (yhteisestä talouspolitiikasta) veisivät EU:ta entistä oikeistolaisempaan suuntaan. Tarvitaan uusia vaihtoehtoja. Pohjoismainen keskuspankki ja yhteisvaluutta - "Kalmarin kruunu" - on houkutteleva vaihtoehto, jonka aika saattaa vielä tulla. Maastrichtin sopimuksen rahapolitiikan muuttaminen siten, että julkisen sektorin riippuvuus yksityisten pankkien lainoista katkaistaan on toinen mielenkiintoinen vaihtoehto.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
	+	EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Thomas Wallgren: Pörssivero tehostaisi ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoiden toimintaa, ja sen kautta olisi mahdollisuus kerätä merkittäviä määriä verotuloja sekä edistää globaalia demokratiaa.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Thomas Wallgren: Pääomaveron muuttaminen progressiiviseksi on ollut SDP:n tavoite tällä vaalikaudella ja hyvä niin. Korottaisin suurituloisten ansiotuloveroja enkä kiristäisi arvonlisäverotusta.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Thomas Wallgren: Kotitalousvähennyksen suuruusluokkaa tulisi ainakin supistaa ellei poistaa.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Thomas Wallgren: Korkojen verovähennysoikeus nostaa asuntojen hintoja markkinoilla ja se suosii omistusasumista vuokra-asumisen kustannuksella. Sen poistamiseen tarvitaan kuitenkin siirtymäaika, jotta kotitaloudet ja perheet ehtivät varautua muutokseen.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Thomas Wallgren: Pienviljelijöitä ja luomuviljelyä tulee kuitenkin suosia. Metsänomistajien oikeutta luonnonarvoja kunnioittavaan metsänhoitoon tulee parantaa ja erityisesti etelä-Suomen vanhojen metsien suojelua edistää myös veropolitiikan keinoin.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Thomas Wallgren: Maanpuolutuksessa ja laajemmin turvallisuuspolitiikassa tulisi nojata gandhilaiseen "satyagrahaan ", eli totuuden voimaan ja väkivallattomaan vastarintaan. Asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus on ammattiarmeijaa parempi vaihtoehto. En voi kannatta asevelvollisuudesta luopumista jos vaarana on, että se johtaa siirtymiseen ammattiarmeijaan.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
	+	Ei koskaan.
		Thomas Wallgren: On vaikeaa kuvitella Natoa, jonka turvallisuuspolitiikassa ydinaseilla ei ole suurta merkitystä. Vastustan ydinaseita ja ydinaseisiin tukeutuvaa turvalluuspolitiikkaa pragmaattisista ja eettisistä syistä.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Thomas Wallgren: Suomen omilla toimilla ei ole kovinkaan suurta vaikutusta, mutta silti on väärin vaieta esimerkiksi Tiibetin tilanteesta taikka Venäjän sananvapaus- ja ihmisoikeusongelmista.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
	-	Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
	+	Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Thomas Wallgren: Kehitysmaiden ja "globaalin etelän" (eli maailman köyhimmän miljardin ihmisen) aseman parantaminen on tärkeimpiä asioita minulle. Maailmanlaajuisen solidaarisuuden edistämiseksi kehitysyhteistyö ei ole paras keino, eikä kaikki kehitysyhteistyö suinkaan ole hyväksi. Reilu kauppa- ja ilmastopolitiikka, finanssimarkkinoiden poliittinen hallinta ja Maailman kauppajärjestön demokratisointi ovat kehitysyhteistyötä tärkeämpiä tapoja edistää globaalia yhteisvastuuta. Syvällisimmän voimme vaikuttaa kehitysmaiden asioihin tekemällä Suomesta ekologisen rakennemuutoksen edelläkävijän joka ensimmäisenä maana myönteisellä, tasa-arvoa edistävällä tavalla irrottautuu talouskasvun tavoittelusta.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Thomas Wallgren: Hyvät naapurisuhteet ovat tärkeitä eikä Viroa sovi unohtaa. Valitsiin silti kolmanneksi Bolivian, jossa Andien intiaaniliikkeet ovat tuoneet maan politiikkaan merkittäviä uusia ekologisia painotuksia.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Thomas Wallgren: Olen toiminut rauhankasvatuksessa aktiivisesti ja suhtaudun käsiaseisiin hyvin nuivasti. En kuitenkaan tiedä varmasti onko olemassa jokin legitiimi ampumaharrastus, jossa käsiaseiden käytön tulee olla mahdollista.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
	+	Ei.
		Thomas Wallgren: Pohjoismainen identiteetti on kaikille suomalaisille merkittävä voimavara. En usko että pohjoismaisuuden heikentämisestä Suomessa on kenellekään mitään etua. Kaikilla suomalaisilla tulee säilytttää yhtälainen oikeus ruotsin kielen oppimiseen. Valinnaisuuden lisääminen kouluissa johtaa helposti heikompien oppilaiden tulosten heikkenemiseen ja eriarvoistumiseen.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Thomas Wallgren: Suvivirsi ei ole vain kristillinen perinne vaan se on myös suomalainen perinne johon voivat niin halutessaan osallistua myös kirkkoon kuulumattomat. Suomen kouluissa tulee entistä enemmän tarjota mahdollisuus myös muiden perinteiden kuin kristillisen perinteen arvokkaiden puolien esiintuomiseen.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
	+	Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Thomas Wallgren: Suomalainen maahanmuuttopolitiikka ei ole kovin rationaalista ja suunta on huolestuttava. Harmaan talouden torjuntaan ja yhtäläisten työehtojen valvontaan ja noudattamiseen panostetaan liian vähän. Etuuksia on heikennetty ja maahanmuuttajien sosiaalista kontrollia on yritetty lisätä mutta tästä seuraa vain kotoutumisen epäonnistuminen ja asenteiden koveneminen. Olen Suomen Pakolaisavun puheenjohtajana aktiivisesti mukana kehittämässä konkreetttisia ratkaisuja rasismin ehkäisemiseksi ja kotouttamisen edistämiseksi. Työ, kieli, koulutus ja varhainen, henkilökohtainen kotouttamissuunnitelma ovat onnistuneen maahanmuuuttopolitiikan avaintekijlöitä. Pakolaisia ja muita haavoittuvia maahanmuutajaryhmiä tulee tukea entistä enemmän ja taitavammin. Positiivinen diskriminaatio ja segregaation ehkäiseminen asuntopolitiikan avulla ovat myös tärkeitä keinoja. Valtion pitää nostaa tukeaan kunnille, jotta kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet pääsevat kotoutumaan Suomeen. Yksintulleiden alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien säilöönotto on kiellettävä lailla. Perheenyhdistämisen hakuprosessia tulee nopeuttaa ja vanhusten oikeutta perheenyhdistämiseen parantaa.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
	+	Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Thomas Wallgren: Hyvinvointipalvelujen kilpailuttamisessa on ideologisen muodin takia menty jo liian pitkälle. Markkinaehdollistamiselle on haitallinen vaikutus tasa-arvoon ja kansantalouteen. Palvelujen laatua kilpailutuksesssa vaikea taata. Hoitosuhteiden jatkuvuuden vaarantumisesta kärsivät ennen kaikkea vanhukset, erityissuojelua tarvitsevat lapset, kehitysvammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät ja muut erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
	+	Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Thomas Wallgren: Ympäristöpolitiikan, tasa-arvoisen hyvinvointipalvelutarjonnan sekä segregaatiota ehkäisevän asuntopolitiikan takia pääkaupunkiseudun yhteistyömuotoja pitää kehittää. Vaaleilla valittu seutuvaltuusto ja sen valitsema seutuhallitus ovat tarpeen demokratian kannalta. Lisäksi alemman tason kansanvallan välineitä pitää kehittää monipuolisesti. Seutuvaltuustolla tulee olla päätösvaltaa erityisesti maankäytönsuunnittelussa, liikennepolitiikassa ja energia-asioissa. Sen tulopohjan tulee perustua verotulo-osuuksiin.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Thomas Wallgren: Etelä-Suomen tulee olla solidaarinen syrjäseutujen kanssa. Helsinki kantaa kuitenkin suurta vastuuta mm. maahanmuuttajista ja päihdehuollossa. Helsingin maksutaakan keventämistä voidaan harkita.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Thomas Wallgren: RKP ja Kepu sopivat myös hyvin. Kokoomuksen talous- ja hyvinvointipolitiikka on tasa-arvon kannalta muuttunut niin ongelmalliseksi, että hallitusneuvotteluissa voi olla heidän kanssa vaikeaa sisällöllisistä syistä. Hallitusohjelmaneuvottelujen sisällöstä riippumatta on tarkkaan arvioitava onko perussuomalaisten arvopohja niin kestävä, että ne voivat tulla kyseeseen SDP:n hallituskumppanina.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »