Eduskuntavaalit 2011 – Tulospalvelu »

Apajalahti Ahto PIR

Perustiedot

Apajalahti Ahto

168

Ehdokkaan oma esittely

Olen Piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja historian opiskelija Helsingin yliopistolla. Olen kirjoittanut Kaj Sotalan kanssa tekijänoikeuksia piraattinäkökulmasta käsittelevän teoksen Jokapiraatinoikeus, joka ilmestyi maaliskuussa 2010.

Tekijänoikeudet ovat tärkeässä osassa mietittäessä tietoyhteiskunnan tulevaisuutta. Onko tietoyhteiskunta informaation vapauttamista vai kahlitsemista varten? Itse kannatan vapauttamista.

Sananvapaus on erittäin tärkeä perusoikeus. Yhteiskunnallisista tabuista ei päästä eroon, jos jokainen aiheesta keskustelija joutuu pelkäämään rikossyytettä.

Tietoyhteiskunta aiheuttaa murroksen yksityisyyskäsityksiin. Jonkinlaista viestintäsalaisuutta ja yksityisyyttä tarvitaan ehdottomasti jatkossakin. Keskustelua asiasta ei pidä käydä kontrollinhaluisten viranomaisten ja terrorismipelon ehdoilla.

Yleisesti politiikassa kannatan vapauden lisäämistä sekä kontrollin ja holhouksen vähentämistä. Jokaisen on saatava elää siten kuin haluaa, kunhan ei vahingoita muita. Holhouksen vähentäminen ei merkitse hyvinvointivaltion alasajoa vaan ihmisten kunnioittamista yksilöinä, jotka ovat itse parhaita omien tarpeidensa tuntijoita.

Ehdokkaan vastaukset

Kysymykset
1.

Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?

Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
+Tuloeroja on kavennettava lievästi.
Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
Ahto Apajalahti: Tuloerojen liiallinen kasvu johtaa väistämättä yhteiskunnalliseen epävakauteen. Kaikkein tärkeintä on huolehtia siitä, ettei kukaan joudu tuloloukkuihin ja että työn tekeminen on aina kannattavaa. Nykyisessä sosiaaliturva ei täytä näitä vaatimuksia, joten on siirryttävä jonkinlaiseen perustulomalliin. Perustuloa maksettaisiin kaikille kansalaisille tuloista riippumatta, eikä työn tekeminen vähentäisi sen määrää.
2.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

+Kyllä.
Ei.
Ahto Apajalahti: Sukupuolia on lainsäädännössä kohdeltava tasavertaisesti. Lapsen näkökulmasta paras vaihtoehto on, että hänen todelliset huoltajansa ovat myös hänen virallisia huoltajiaan.
3.

Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

Kyllä.
Ei.
Ahto Apajalahti: Minulla ei ole riittävästi tietoa asiasta, jotta pystyisin muodostamaan selkeää mielipidettä siitä, onko lisäydinvoimaan nyt oikeasti tarvetta. Vastaan siis varovaisesti, että ei.
4.

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?

Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
Säilytetään nykytilanne.
+Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
Ahto Apajalahti: Kannatan siirtymistä jonkinlaiseen perustulomalliin. Perustuloa maksettaisiin kaikille kansalaisille tuloista riippumatta, eikä työn tekeminen vähentäisi sen määrää. Lapsilisien poistaminen suurituloisilta vain lisäisi byrokratiaa ja veisi järjestelmää kauemmas perustulosta. Tällä hetkellähän lapsilisät on viety pois nimenomaan pienituloisilta, koska lapsilisä vaikuttaa tomeentulotukeen. Tämä epäkohta on välittömästi korjattava.
5.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?

Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
Ahto Apajalahti: Kaikilla ei ole omaisia hoitamassa asioita, joten yhteiskunnan tuki on tärkeää.

Eläkkeet
6.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

laskea.
pitää nykyisellään.
nostaa vuodella.
nostaa usealla vuodella.
Ahto Apajalahti: Keppi ei toimi. Jos halutaan pidempiä työssäoloaikoja, muutoksen on lähdettävä työelämän sisällöstä ja ennaltaehkäisevästä terveystyöstä.
7.

Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
En käyttäisi mitään näistä.
Ahto Apajalahti: Tämä pitäisi miettiä osana perustulojärjestelmään siirtymistä.
8.

Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
Ahto Apajalahti: Tämä ei ole ihan helppo kysymys. Mitä nyt tässä googlailin niin 50/50-indeksi lisäisi kustannuksia pidemmän päälle huomattavasti. En myöskään ole selvillä 50/50-indeksiin siirtymisen vaikutuksesta inflaatioon. Vastaukseni on jonkinlainen kompromissi.

Talous
9.

Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
Maataloustukien leikkaaminen
Yritystukien leikkaaminen
Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
Jokin muu
Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
Ahto Apajalahti: Maataloustukia, ja muita mahdollisia tehottomia yritystukia voidaan leikata. Halvempi ruoan hinta on tärkeä tavoite, jotta ihmisten tarvitsisi käyttää mahdollisimman pieni osuus tuloistaan välttämättömyyksiin. Yritystukia on myös tarkasteltava kriittisesti. Niitä ei pidä myöntää hyväveli-periaatteella, eikä tuottamattomille yrityksille. Yritystukia ei tule kuitenkaan leikata siten, että se vaikuttaisi olennaisesti yritysten investointihalukkuuteen tai tutkimus- ja kehityspanostuksiin.
10.

Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?

Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
Ahto Apajalahti: Tietysti euroalueella pitää lisätä jäsenmaiden talouspolitiikkojen valvontaa, jotta vastaavaa ei enää pääsisi tapahtumaan. On kunkin jäsenmaan asukkaiden etu, että hieman ulkopuolelta valvotaan sitä, ettei oman maan hallinto pääse munaamaan talouspolitiikan hoitoa.
11.

Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?

Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
Ahto Apajalahti: Käsittääkseni on laskeskeltu, että pienellä transaktioverolla ei olisi erityisiä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun.

Verot
12.

Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

Ansiotuloveroa.
Pääomatuloveroa.
Yritysveroa.
Arvonlisäveroa.
Energiaveroja.
Kiinteistöveroa.
Palauttaisin varallisuusveron.
Ei mitään näistä.
Ei ylipäätään verojen korotuksia.
Ahto Apajalahti: Pääomatuloverojen korotus olisi ensisijainen vaihtoehto. Jos se ei riitä, yritysverojen korottaminen olisi parempi kuin ansiotuloverojen korottaminen, sillä yritysverojen korotus ei samalla tavalla rankaisisi yrityksiä suoraan työllistämisestä.
13.

Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
En mitään näistä.
Ahto Apajalahti: En tiedä miksi asuntolainojen korkovähennys ei sisälly näihin vaihtoehtoihin. Sen voisi poistaa. Oman asunnon myyntivoiton verottamisen näkisin lähinnä keskituloisten kiusaamisena samaan tapaan kuin se, että vaaditaan maksamaan asunnosta perintöveroa välittömästi niin, että asunto on pakko myydä. Näen myönteisenä asiana sen, että suurelle keskiluokalle kasautuu vaurautta suhteellisen tasaisesti ja oman asunnon myyntivoiton verovapaudella tuetaan tätä kehitystä. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapauden näen tässä listatuista vähiten tärkeänä, joskin sen poistaminen toisi vähiten lisätuloja valtiolle. Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet olisi seuraava puuttumiskohde. Niitä en lähtisi ensimmäisenä poistamaan sen vuoksi, että niillä tuetaan kansanterveyttä esim. liikuntaan kannustamalla.
14.

Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?

Poistaa kokonaan.
Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
Säilyttää nykyisellään.
Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
Ahto Apajalahti: Jonkinlainen siitymäaika toki tarvitaan, mutta poistamisen kokonaan tulee olla tavoitteena. Korkovähennys tuntuu lähinnä kannustavan ottamaan holtittomasti asuntolainoja. Nykyisinä alhaisten korkojen aikoina korkovähennys on myös menettänyt merkitystään.
15.

Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

Kyllä.
Ei.
Ahto Apajalahti: Jos taloustilanne sitä vaatii. Varmasti aiheuttaisi pientä vipinää hoitamattomien ja unohdettujen metsäomistusten hyötykäyttöön saamisessa.

Puolustus
16.

Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?

Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
Nykykäytäntö on hyvä.
Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
+Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
Ahto Apajalahti: Vain miehille pakollinen asevelvollisuus on Suomen lainsäädännön merkittävin tasa-arvo-ongelma, joka on välittömästi poistettava. Vaihtoehdot on hieman hassusti muotoiltu, ei voi olla "vapaaehtoista velvollisuutta", vaan vapaaehtoisuus tarkoittaisi käytännössä palkka-armeijaa, mahdolisesti täydennettynä vapaaehtoisilla maakuntajoukoilla. On muistettava, että meillä on jo nyt yli 20 000 ihmisen palkka-armeija, eli puolustusvoimien kantahenkilökunta, jonka isänmaallisuutta ei ole syytä epäillä. Sanon tämän pasifisti-sivarina. :)
17.

Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?

Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
Ei alkavalla vaalikaudella.
Ei koskaan.
Ahto Apajalahti: Järjestetään kansanäänestys, ja toimitaan sen tuloksen mukaisesti, niin päästään vihdoin eroon Nato-keskustelusta joksikin aikaa. Iänikuinen Nato-keskustelu on rasittavaa, koska vaikka jäsenyydelle ei ole mitään erityistä tarvetta, ei sillä lopulta olisi suurta käytännön merkitystä. Nato-keskustelu vie turhaan aikaa tärkeämmiltä keskusteluilta, kuten esimerkiksi siltä, onko oikein pitää laittomana satojen tuhansien ihmisten harrastamaa teosten nettilataamista.

Ulkomaat
18.

Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?

Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
Ahto Apajalahti: Aina pitäisi huolehtia myös demokratian tilasta ja ihmisoikeuksista omissa maissa. Kun EU:ssa jo kerätään passeihin ihmisten sormenjäljet ja viestintäsalaisuus sähköisessä viestinnässä on romuttumassa ja kansalaisten valvonta muutenkin lisääntymässä, emme voi olla tekopyhiä ja arvostella Kiinaa tai Venäjää täysin samojen asioiden tekemisestä. Kiinan ja Venäjän ihmisoikeudet ovat lisäksi sellaisia asioita, joissa tehokkainta toimintaa ei välttämättä ole nolata kyseisiä maita julkisesti vaan edistää ihmisoikeuksia kulisseissa, kahdenkeskisissä keskusteluissa ja ruohonjuuritason toiminnassa.
19.

Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
Ahto Apajalahti: Jos eivät halua pelata reilusti niin näpäytetään.
20.

Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?

Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
Ahto Apajalahti: Viime aikoina maailmanlaajuista kehitysapujärjestelmää kohtaan on tullut kritiikkiä sellaisiltakin taholta, jotka sitä aiemmin ovat tukeneet. En ole vakuuttunut tämänhetkisen kehitysavun tehokkuudesta. Käytännössä kehitysapu taitaa pahimmillaan olla länsimaiden veronmaksajien rahojen kierrättämistä velkaisten kehitysmaiden kautta länsimaisille pankeille. En ole vakuuttunut tämän kuvion järkevyydestä. Yksi erinomainen tapa auttaa kehitysmaita olisi EU:n protektionistisen maatalouspolitiikan lopettaminen. Luovutaan maataloustuista, vientituista ja suojatulleista ja annetaan kehitysmaiden vapaasti tuoda tuotteitaan Eurooppaan. Sillä tavalla kehitysmaat pääsisivät vaurastumaan.
21.

Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)

Ruotsi
Norja
Tanska
Viro
Islanti
-Venäjä
-Kiina
Intia
Yhdysvallat
Kanada
Britannia
Saksa
Ranska
Espanja
Italia
Puola
Turkki
Iran
-Israel
Syyria
Tunisia
Ghana
Tansania
Brasilia
Bolivia
Kuuba
Ahto Apajalahti: Tärkeitä kauppakumppaneita. ;)

Kotimaa
22.

Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?

Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
Aselaki on nyt hyvä.
Aselakia pitäisi lieventää.
Ahto Apajalahti: Uusi laki on liian byrokraattinen ja monimutkainen.
23.

Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

Kyllä.
Ei.
Ahto Apajalahti: Peruskoulussa tulee säilyttää kaksi pakollista vierasta kieltä, mutta kummankin tulee olla vapaavalintainen.
24.

Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?

+Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
Ahto Apajalahti: Suvivirren laulaminen ei ole uskonnon harjoittamista yhtään sen enempää kuin Klamydia-yhtyeen Satanismia-kappaleen laulaminen satanismin harjoittamista. Uskonnottomilla ei pitäisi olla mitään ongelmaa laulaa lauluja fiktiivisistä hahmoista. Vähemmistöuskontojen edustajien puolestaan on kohteliasta mukautua tilanteeseen. Luonnon kauneutta käsittelevä suvivirsi on kouluihin taatusti sopivampi kuin esimerkiksi sotaa ja isänmaan puolesta kuolemista ihannoiva Lippulaulu.
25.

Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

Liian tiukkaa.
Sopivaa.
Liian löysää.
Ahto Apajalahti: Joitain pieniä muutoksia voisi edelleen tehdä työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi tapauksissa, joissa työnantajalla olisi ulkomailta sopivaa työvoimaa tiedossa. Pieniä muutoksia voitaisiin myös tehdä turvapaikkapolitiikan tiukentamiseksi - emme voi ottaa muun maailman ongelmia vastuullemme.
26.

Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?

Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
-Nykyinen suojelu on riittävää.
Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
Ahto Apajalahti: Vanhojapoikia viiksekkäitä -kappaleessa lauleltiin vajaa 30 vuotta sitten, että "suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan / kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan". Ja nyt niitä on jo 270!

Kunnat
27.

Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
Ei mikään näistä.
Ahto Apajalahti: Minulle ei ole väliä sillä, kuka palvelun tuottaa, kunhan kunta vastaa siitä, että joku tuottaa, ja että palvelut ovat laadukkaita.
28.

Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

Alle 170
170–229
230–289
290–339
340–400
Yli 400
Ahto Apajalahti: Tämä ei ole sellainen kysymys, johon olisi mitään järkeä asettaa arviota näin tarkkaan haarukkaan. Voidaan kokeilla esim. maakuntavaltuustoja enemmän ja kehitellä erilaisia malleja eri alueille.
29.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

Nykytilanne on hyvä.
Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
Ahto Apajalahti: Ei ole mitään mieltä luoda yhtä jättikaupunkia. Sen sijaan nyt jo kuntien rajat ylittävällä yhteistyöllä hoidettavat asiat tulisi siirtää yhteiselle seutuvaltuustolle. Tämä vahvistaisi demokratiaa ja selkeyttäisi päätöksentekoa kansalaisten näkökulmasta.
30.

Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
Ahto Apajalahti: Tehdään köyhille kunnille selväksi, että niiden pitää oikeasti tehdä jotain tilanteelleen. On epäreilua rankaista hyvin toimivia kuntia hyvin toimimisesta.

Hallituspohja
31.

Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)

Sdp
Keskusta
Kokoomus
Rkp
Kristillisdemokraatit
Vihreät
Vasemmistoliitto
Perussuomalaiset
Skp
Senioripuolue
Ktp
Stp
Itsenäisyyspuolue
Köyhien asialla
Piraattipuolue
Muutos 2011
Vapauspuolue
Ahto Apajalahti: Oman puolueen soisi toki olevan hallituksessa. ;) Vasemmistoliitto ja vihreät ovat ainoat toiset suhteellisen järkevät puolueet.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »