Välikangas Arto

• Helsingin vaalipiiri
• Perussuomalaiset

• Ikä vaalipäivänä: 44
• Koulutus: Ylempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.artovalikangas.net/

Olen toiminut Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtajana vuodesta 2004. Vuodesta 2009 alkaen olen Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallituksen jäsen ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) varajäsen sekä Kuntien Takauskeskuksen valtuuskunnan jäsen ja Helsingin liikuntalautakunnan jäsen. Koulutukseltani olen kauppatieteiden yo (lopputyö kesken). Olen palkkatyössä Alkossa ja toimin sivutoimisesti yrittäjänä.

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
		Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Arto Välikangas: En halua estää ketään menestymästä, mutta kasvava ongelma Suomessa on pienituloisten toimeentulo, joka heikentyy erilaisten kulutusverojen noston myötä. Tämä kehitys on lopetettava.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
		Kyllä.
		Ei.
		Arto Välikangas: Lapsen edun on oltava ensisijainen. Kaipaisin tietoa epätyypillisen perhetyypin vaikutuksista lapsen kehitykseen.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
		Ei.
		Arto Välikangas: Toivoisin, että käyttöön saataisiin uusia päästöttömiä ja turvallisia energialähteitä, mutta sitä ennen sähkönsaanti on turvattava nykyisillä keinoilla. Huonoin vaihtoehto olisi uuden ydinvoiman rakentaminen Venäjän puolelle rajaamme meitä varten.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Arto Välikangas: Lapsilisien tarkoituksena on tukea lapsiperheitä lasten tuomien lisämenojen kanssa. On varsin ihmeellistä, jos kaikkein pienituloisimmat jätetään niiden ulkopuolelle. Lapsia ei tule rangaista perheen pienistä tuloista, joten lasten saamien tulojen ei pidä myöskään vaikuttaa perheen tukien määrään. Kyllä toimeentulollakin elävien perheiden lapsilla tulee olla tasaveroinen oikeus mennä kesätöihin ja ansaita omaa rahaa.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Arto Välikangas: Kyllä kaikilla tulee olla oikeus hyvään hoitoon.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Arto Välikangas: Tärkeämpää kuin nostaa teoreettista eläkeikärajaa on saada kansalaiset säilyttämään työkuntonsa ja pysymään töissä eläkeikään saakka. Nykyinen järjestelmä kannustaa voimakkaasti pysyttelemään töissä 68-vuotiaaksi asti. Kylläs se riittää.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Arto Välikangas: Iäkkäämpien työntekijöiden "saneeraaminen" eläkeputkeen on lopetettava. Erityisesti tällaiset ikärasisistiset ja näinnäiset "säästötoimenpiteet" on lopetettava julkisella sektorilla.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Arto Välikangas: Jäädessään vuosien ja vuosikymmenten kuluessa jatkuvasti merkittävästi jälkeen yleisestä tulotason noususta eläkeläisistä tulee vähitellen yhä enemmän ja enemmän toisen luokan kansalaisia kuluttajina eikä tällainen kehitys ole toivottavaa.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Arto Välikangas: Nykyisenkaltainen kehitysapu on jatkunut jo puoli vuosisataa ilman merkittäviä myönteisiä tuloksia. Korruptio ja asekauppa vain rehottavat. Mielestäni tällainen rahanhaaskaus on lopetettava, kunnes järjestelmä saadaan toimimaan.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
	+	Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Arto Välikangas: Kreikan tukeminen ei ollut tarpeellista euro-maiden vakauden säilyttämiseksi eikä euron puolustamiseksi. Sijoittajien pelastaminen päin vastoin kertoi markkinoille, että lisää rahaa on saatavana. Takausprojektit eivät voi mitenkään riittää, mutta niillä on heikennetty vakavaraisten euro-maiden lainanmaksukykyä, mikä saattaa tulevaisuudessa heikentää myös niiden virallista luottokelpoisuutta. Jos tavoitteena on pankkijärjestelmän pelastaminen, se tulee tehdä kohdennetusti pääomatukena pankeille osakkeita vastaan. Jos konkurssikypsä yritys ei suostu, se tulee päästää konkurssiin. Euro todellakin mahdollisti tämän kriisin syntymisen ja nyt on laskun maksun aika. Tämä lasku pitää ottaa huomioon euron tuomista eduista puhuttaessa.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Arto Välikangas: Kannatan paluuta sellaiseen verojärjestelmään, joka kannustaa pitkäaikaiseen sijoittamiseen päiväkaupan ja kvarttaalitalouden sijaan. Mahdollisen transaktioveron tulee olla maailmanlaajuinen, koska muuten kauppa siirtyy bitteinä muille markkinoille. Suomesta kerättyjen verojen tulee tulla Suomen käyttöön eikä millekään kansainväliselle elimelle tai järjestölle.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Arto Välikangas: Kaikki veronkorotukset ovat poissa kulutuksesta tai sijoituksista. Niiden nostaminen saattaa johtaa taloudellisen toimeliaisuuden heikkenemiseen ja työttömyyden lisääntymiseen, mikä taas heikentää julkkisen talouden tasapainoa. Ratkaisujen tulisi löytyä tehostamisesta, priorisoinnista ja talouskasvusta.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Arto Välikangas: Näistä vaihtoehdoista tulee yhteensä 2,4 miljardia. Mihin ne muut menevät? Verovähennyksen poistaminen merkitsee verotuksen kiristymistä eli veronkorotusta. Etuudet tulisi käydä läpi, tutkia niiden poistamisen kokonaisvaikutus ja mahdollisesti harkita uudelleen, mitä ohjaukselliset tavoitteet ovat tärkeitä ja mitkä mahdollisesti aikansa eläneitä.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Arto Välikangas: Minusta ensiasunnon hankkimisen tukemisen sijaan tulisi kehiottää malli, jossa ei vähennysten kannalta olisi merkitystä sillä ostaako heti 300.000 maksavan asunnon vai mahdollisesti ensin 100.000 sitten 200.000 ja vasta lopuksi 300.000 euroa maksavan asunnon . Nykyinen järjestelmä ajaa nuoria hankkimaan ensiasunnoksi mahdollisimman suuren ja kalliin asunnon eli ottamaan mahdollisimman suuren lainan.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Arto Välikangas: Kiinteistövero pitäisi poistaa kokonaan. Kyseessä on henkivero, jota joutuu maksamaan, vaikkei olisi lainkaan tuloja.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
	+	Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Arto Välikangas: Yleisellä asevelvollisuudella taataan puolustusvoimien käyttöön koko ikäluokan tiedot ja taidot. Valikoiva asevelvollisuus vähentäisi asevelvollisuuden legitimiteettiä. Suomen maanpuolustuksen tulee tulevaisuudessakin perustua koko maan puolustamiseen ja aluepuolustusjärjelmään. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vaikka kalliilla asejärjestelmillä onkin merkittävä vaikutus taistelujen kulkuun, viime kädessä sota ratkaistaan perinteisillä aseilla ruohonjuuritasolla. Suuri koulutettu reservi on merkittävä pelote maahantunkeutujalle.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Arto Välikangas: En ole erityisen innostunut Nato-jäsenyydestä, koska en ole varma sen vaikutuksista. Suomen on valmistauduttava ja varauduttava puolustautumaan omin voimin ja ilman vieraan apua, vaikka se olisikin tervetullutta, sillä historia opettaa, ettei tehtyihin sopimuksiin aina voi tiukan paikan tullen luottaa. Nato-jäsenyys saattaisi tuudittaa meidät siihen uskoon, että voimme tinkiä omasta puolustuksestamme, koska meille tullaan apuun. Lisäksi lähes kaikki Nato-maat ovat leikanneet puolustustaan, siten että on kyseenalaista voisivatko ne edes auttaa, vaikka haluaisivatkin.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Arto Välikangas: Suomi pystyy tuskin yksinään vaikuttamaan asioihin, mutta sen tulisi toimia aktiivisesti EU.n yhteisrintaman luomiseksi.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Arto Välikangas: Suomen tulisi yleisemminkin Venäjän suhteissa vaatia vastavuoroisuutta ja reagoida kielteisesti Venäjän painostustoimiin ja yksipuolisiin sääntöjen muutoksiin.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Arto Välikangas: Miksi 0,7 prosenttia? Miksei 2 % tai 8 %. Heitetäänpä 15 % kehiin. Suomi elää tälläkin hetkellä velaksi eikä puoli vuosisataa jatkuneesta kehitysyhteistyöstä näytä olleen kuin hetkellistä ja paikallista hyötyä. Korruptio ja asekaupat rehottavat. Samaan aikaan jotkin kehitysmaat ovat kuitenkin omin voimin nousseet kehittyneiden teollisuusmaitten joukkoon. Minusta koko kehitysapu on otettava uuteen tarkasteluun. Jos pystymme kehittämään järjestelmän, joka saattaa kohdemaat todellisen kehityksen tielle ja vähitellen seuraavien vuosikymmenten aikana kansainvälisen yhteisön omillaan toimeentuleviksi täysivaltaisiksi jäseniksi, niin olen valmis kohottamaan kehitysyhteistyövaroja merkittävästi. Nykyisenkaltaisia tuloksia tuottava rahanhaaskaus voidaan lopettaa kokonaan.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Arto Välikangas: Seuraavaksi sitten muita Pohjoismaita ja länsimaita.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Arto Välikangas: Vanha laki oli hyvä. Valitettavasti poliisi ja tuomioistuimet eivät tulkinneet olemassa olleita lakeja onnistuneemmin. Suomessa tehdään hyvin vähän henkirikoksia ampuma-aseilla eikä lainkuuliaisia kansalaisia tule rangaista muutaman törttöilijän vuoksi. Britanniassa käsiaseet ovat käytännössä kiellettyjä ja muukin lainsäädäntö tiukkaa, mutta se ei estänyt viime kesäistä joukkomurhaa.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Arto Välikangas: Mielestäni ei ole tarpeen yrittää opettaa väkisin koko ikäluokalle ympäri maata 300.000 kansalaisen äidinkielenään puhumaa alueellista vähemmistökieltä. Se ei ole tarpeen ruotsinkieleisten palveluiden turvaamiseksi eivätkä tulokset ole kovin kummmoisia. Minusta olisi parempi, että ne jotka haluavat oppia ruotsia, saavat keskittyä siihen toisten samanlaisten kanssa ja muut käyttäisivät aikansa jonkin muun aineen opiskeluun. Jos ruotsia oikeasti tarvitaan, markkinat kyllä huolehtivat riittävän kielitaidon löytymisestä.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
	+	Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Arto Välikangas: Suomen ei tule pienimmässäkään määrin tinkiä omista tavoistaan ja perinteistään maahanmuuttajien vuoksi. Maassa maan tavalla tai maasta pois.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
	+	Liian löysää.
		Arto Välikangas: Maahanmuuttopolitikkaa löysennettiin monin tavoin kuluvalla vaalikaudella, kunnes Perussuomalaisten kannatuksen nousu ja menestys EU-vaaleissa saivat muut puolueet muokkaamaan politiikkaansa Perussuomalaisten suuntaan. Vain Perussuomalaisten vaalimenestys tulee estämään näitä puolueita palaamasta vanhoille linjoille.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Arto Välikangas: Suojelutointen tulee olla riittäviä saimaannorpan pelastamiseksi.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Arto Välikangas: Minusta huonosti toteutettu ulkoistaminen, joka johtaa laadun heikkenemiseen on lopetettava. Samoin on luovuttava sellaisesta ulkoistamisesta, joka karkaa ulkomaalaisten yritysten hoidettavaksi ja on siten kokonaistaloudellisesti kunnalle ja Suomelle epäedullista - varsinkin, jos sen edullinen hinta perustuu suomalaisten velvoitteiden kiertämiseen ja laiminlyöntiin. Palveluseteleihin perustuva ulkoistaminen voi sen sijaan olla pienyrittäjiä tukevaa ja laatua parantavaa. Se ei saa kuitenkaan olla tukimuoto suurituloisille, vaan mahdollisen omavastuun tulee olla niin alhainen, että kaikilla on todellinen mahdollisuus käyttää palvelua.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Arto Välikangas: Tärkeää ei ole kuntien määrä, vaan se että ne selviytyvät kunniallisesti tehtävistään. Valtio ei saa omilla toimillaan, uusia tehtäviä sälyttämällä, ajaa kuntia vaikeuksiin.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Arto Välikangas: Koska valtaa on siirretty merkittävästi erilaisille kuntayhtymille jo muutenkin, aiheellista olisi saattaa ne suoraan demokraattiseen kontrolliin. Samalla lähidemokratia paikallisissa asioissa säilyisi lähempänä kuntalaisia.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Arto Välikangas: Nykyinen järjestelmä ei ole kovin kannustava.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Arto Välikangas: Hallitusohjelma ratkaisee. Suomessa on palautettava usko lakiin ja järjestykseen. Työpaikkojen ajaminen ulkomaille kotimaisilla veronkorotuksilla ja yksipuolisilla velvoitteilla. Suomen tulee lakata olemasta EU:n mallioppilas ja keskittyä jatkossa ensisijaisesti oman maan asioihin. Nykyään rahat eivät riitä edes yhteiskunnan perustoimintoihin, samalla kun ne tuntuvat riittävän koko muun maailman auttamiseen. Elintasopakolaisten houkuttelu Euroopan avokätisimmillä eduilla ja aiheeton ongelmien tuonti perheenyhdistämisohjelmalla tulee lopettaa, samoin muiden maiden velkojen takaaminen. Maahanmuuttajilta on edellytettävä sopeutumista Suomen oloihin ja tapoihin. Heillä ei tule olla oikeutta esittää Suomelle vaatimuksia omaan kulttuuriinsa tai uskontoonsa vedoten. Maanpuolustus ja sisäinen turvallisuus ovat yhteiskunnan perustoimintoja. Niiden vuoksi valtiot on perustettu. Niistä ei saa tinkiä. Ne eivät voi olla säästökohteita.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »