Sarkomaa Sari

• Helsingin vaalipiiri
• Kokoomus

• Ammatti: kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, röntgenhoitaja
• Ikä vaalipäivänä: 45
• Koulutus: Ylempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.sarisarkomaa.fi/

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu
• Kansanedustaja

Olen kolmannen kauden kokoomuksen kansanedustaja ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu. Koulutukseltani olen terveydenhuollon maisteri ja röntgenhoitaja.

Terveyden ja koulutuksen asiantuntijana sekä kolmen lapsen äitinä ajan vahvasti helsinkiläisten arjen asioita. Kestävän talouden rinnalle on nostettava ihmisten hyvinvointi, paremmat palvelut ja puhdas ympäristö. Maapallo on jätettävä lapsillemme kunnossa, jota tulevien äitien ja isien ei tarvitse hävetä.

Koti Helsingissä ei saa olla liian kallis. Hyvästä työelämästä, yrittäjyydestä ja perheystävällisyydestä on tehtävä kilpailuvalttimme. Työ ja perhe on oltava ”jokavanhemmanoikeus". Sukupuolten ja sukupolvien välinen tasa-arvo on kaiken lähtökohta.

Kansanedustajan työssä tarvitaan sekä asiantuntemusta ja osaamista että innostusta ja tahtoa viedä asioita eteenpäin. Politiikalla ratkaistaan isoja arjen kysymyksiä – joko hyvin tai huonosti.

Päättäjien on tunnettava tosiasiat, mutta päätösten on myös tunnuttava oikeilta ja oikeudenmukaisilta. Mielestäni aina on sopiva hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.

Voit tutustua minuun paremmin kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi.

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
		Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Sari Sarkomaa: Tehokkain tapa vähentää tuloeroja ja köyhyyttä, on varmistaa, että jokaisella työkykyisellä on aina työtä. Reilussa hyvinvointiyhteiskunnassa huolehditaan heikommista ja siitä, että kaikki työ ja eteenpäin yrittäminen kannattaa aina. Tuloerojen kasvu on saatu taitettua korottamalla perusturvaa ja opintotukea sekä painottamalla tuloveronkevennykset kaikkien pienituloisimmille. Tätä työtä jatkettava. Seuraavallakin vaalikaudella on huolehdittava, ettei keskituloisen palkansaajan ja eläkeläisen verotusta kiristetä.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
		Kyllä.
		Ei.
		Sari Sarkomaa: Ihmisten on oltava lain edessä tasavertaisia.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
		Ei.
		Sari Sarkomaa: Jokainen ydinvoimalalupa on tarkkaan arvioitava erikseen aikanaan. Etukäteen ei lupia tule eikä voi myöntää. Energiatehokkuuden lisäämistä, uusiutuvaa energiaa ja suomalaista ydinvoimaa tarvitaan siirtymisessä saastuttavista fossiilisista energialähteistä ja tuontiydinvoimariippuvuudesta kohti päästöttömiä energialähteitä. Ydinvoimayhtiöissä riskien hallinta on oltava prioriteetti alkaen suunnittelusta aina ydinjätteen loppusijoitukseen saakka. Tämä kokonaisuus on täsmätorjuntaa ilmaston lämpenemiselle. Samalla toimet parantavat merkittävästi energiaomavaraisuuttamme sekä tukevat kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja uusien teknologioiden kehittämistä.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Sari Sarkomaa: Lapsilisä kuuluu kaikille perheille. Lapsilisien tarkoituksena on tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia lapsettomien kotitalouksien ja lapsiperheiden kesken. Lapsista aiheutuvat kulutusmenot ovat huomattavat. Lapsilisät tulevat lapsiperheissä kulutukseen ja siten turvaavat kotimaista kulutusta ja työllisyyttä. Lapsilisän muuttaminen tuloharkintaiseksi etuudeksi merkitsisi huomattavaa periaatteellista muutosta perhepolitiikassa ja johtaisi helpommin siihen, että lapsilisät poistettaisiin keskituloisilta perheiltä jotka ovat jo nyt taloudellisesti tiukoilla korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Toimeentulotuella olevien lapsiperheiden tilannetta on helpotettava nostamalla toimeentulotuen lasten perusosaa.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Sari Sarkomaa: Vanhuspalvelulaki on säädettävä seuraavalla vaalikaudella. Vanhustenhoidon laatu vaihtelee rajusti paikkakunnittain, mutta myös laitoskohtaisesti. Vanhuspalvelulaissa on määriteltävä hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Uuteen lakiin on nostettava laatusuositusten keskeiset asiat ja koottava eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset. Laissa on myös luotava valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on kuitenkin hyvä perusta oikeudenmukaisten ja toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia. Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus ja ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Sari Sarkomaa: Olemme saaneet lisää vuosia elämään. Nyt tarvitsemme lisää elämää vuosiin. Tavoite on, että jokainen meistä voisi säilyttää työkykyisyyden, tehdä täyden työuran ja saada täyden työeläkkeen ja siirtyä mahdollisimman hyvässä kunnossa ansaitulle työeläkkeelle. Eläkeiän nostaminen on pidettävä keinovalikossa mukana. Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi joustava eläkeikä on toimiva ratkaisu. Hyvä työelämä, terveydenedistäminen ja osaamisen vahvistaminen ovat avainasemassa työkyvyn ylläpitämisessä ja pidempien työurien saavuttamisessa. Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Sari Sarkomaa: Työelämästä on kitkettävä kaikki rakenteet ja asenteet, jotka ylläpitävät ikäsyrjintää. Työttömyysputki ei toimi iäkkäiden parhaaksi, vaan johtaa usein siihen, että ikääntyneet työntekijät joutuvat jäämään pois työelämästä. Työttömyysputken tilalle on mahdollista luoda parempi keino turvata ikääntyneiden työntekijöiden tilanne.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Sari Sarkomaa: Indeksimuutoksen taustalla on laskelmat eläkejärjestelmän kestämättömyydestä elinajan noustessa ja todellisen eläköitymisiän pysyessä varsin matalana. Indeksimuutos nostaisi eläkemenoja pitkällä aikavälillä todella paljon ja siten työeläkemaksua johon on jo nyt korotuspaineita. En kannata indeksin muuttamista, koska haluan turvata työeläkejärjestelmän toimivuuden. Indeksimuutoksen sukupolvivaikutukset olisivat epäreilut. Paremman indeksin maksaisivat 1980 -luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäluokat, joiden tulevia eläkkeitä leikkaa jo nyt raskas elinaikakerroin. Tällä vaalikaudella valittu linja keventää eläkeverotusta on tuonut keskieläkettä saavalle vähintään 79 euroa kuukaudessa enemmän käteen. Taitetun indeksin korjaaminen puoliväli-indeksiksi olisi tuonut tällä vaalikaudella 31 euroa. Eläkeläiset ovat siis hyötyneet 2,5-kertaisesti enemmän eläkeveron oikeudenmukaistuksesta kuin indeksin muuttamisesta. Eläkeläisille jää tällä hetkellä samansuuruisesta tulosta käteen saman verran tai enemmän kuin palkansaajalle.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Sari Sarkomaa: Kaikki valtion menot on syytä arvioida. Yritystukijärjestelmä on hajanainen ja sekava. Osa aluetuista ennemminkin jäykistää rakenteita kuin uudistaa niitä. Koko yritystukijärjestelmä on syytä kriittisesti arvioida. Voimavarojen kohdentamisen edellytys pitää olla hyöty koko yhteiskunnalle ja tukien vaikuttavuudesta pitää olla näyttöä.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Sari Sarkomaa: Suomen tuki holtittomasti talouttaan hoitaneiden kriisimaiden auttamiseen ei perustu solidaarisuuteen, vaan peruste on Suomen ja suomalaisten etu. Valinta oli kuin ruton ja koleran välillä olisi valinnut. Avunantopäätös perustuu harkintaan. Auttamatta jättäminen olisi ollut suurempi paha kuin auttaminen. Tavoitteena oli turvata suomalaiset työpaikat ja suomalaisten hyvinvointi.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Sari Sarkomaa: Arvonlisäveron kiristäminen on nopea lääke talouden tasapainottamiseen siinä missä kasvun luominen tuo lisää verotuloja pidemmällä aikavälillä. Kulutusverojen tuoma hintojen nousu korvataan köyhimmille yhteiskunnan tukia saaville indeksikorotusten myötä. Arvonlisäveron nostaminen kahdella prosenttiyksiköllä nostaa Suomen yleisen ALV-kannan samalle tasolle kuin mitä Ruotsissa ja Norjassa on tällä hetkellä. Kannatan ekologisen verouudistuksen jatkamista, jossa työn tekemiseen ja työllistämiseen liittyvää verotusta pyritään keventämään ja korotuspaineita siirretään ympäristö-, kulutus- ja haittaverotukseen, joita maksetaan kulutuksen mukaan. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan. Verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn tekemisestä ja teettämisestä tuo uusia työpaikkoja ja lisää palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Asumisen kustannuksia nostavissa veronkorotuksissa on oltava erityisen varovainen. Tavallisella helsinkiläisellä on oltava varaa asua ja elää kotikaupungissaan.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Sari Sarkomaa: Verotukia on yhteensä yli 200. Niiden kaikkien perusteet on arvioitava. On hyvä todeta, että osa niistä on laskennallisia, kuten lapsilisien verovapaus. Monilla verotuilla on perustelunsa. Esimerkiksi kotitalousvähennys on tuonut kotona tehdyn työn verotuksen piiriin ja vähentänyt harmaata taloutta. Samalla se on helpottanut monen perheen arkea ja luonut uudet palvelumarkkinat.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Sari Sarkomaa: Asuntolainojen verovähennysoikeus on säilytettävä. Suomalaisten on voitava luottaa asuntomarkkinoiden pelisääntöjen vakauteen ja pitkäjänteisyyteen. Asuntolainojen korkojen verovähennyksen poisto osuisi kalliiden asumiskustannusten pääkaupunkiseudulla kipeimmin. Verovähennysoikeutta ei pidä rajata vain ensiasuntoon. Tällaisissa muutoksissa unohdettaisiin elämän realiteetit: avioerot, uusioperheet ja muutot toiselle paikkakunnalle. Vähennysoikeuden rajaaminen vain lapsiperheille olisi täysin epäoikeudenmukaista. Yksinelävän kustannukset ovat muutoinkin monessa suhteessa kalliimmat kuin kahden työssäkäyvän taloudessa.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Sari Sarkomaa: Yleinen asevelvollisuus on Suomelle oikea ratkaisu. Ruotsin valitsema palkka-armeija ei saa olla Suomen tie.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Sari Sarkomaa: Natoon liittyminen on pidettävä mahdollisuutena. Suomen puolustuksesta ensisijaisen vastuun kantavat aina suomalaiset itse. Suomen jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Nato-jäsenyys kuitenkin edellyttää kansallista yhteisymmärrystä. On selvää, että asia ei tule ajankohtaiseksi tulevalla vaalikaudella.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Sari Sarkomaa: Suomen tulee kaikessa politiikassaan edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Sari Sarkomaa: Mahdollisuus ostaa maata ja kiinteistöjä pitäisi olla vastavuoroista maiden välillä, myös Suomen ja Venäjän.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Sari Sarkomaa: Kehitysyhteistyön tärkeä tavoite on YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Perusopetuksen ulottaminen kaikille lapsille vuoteen 2015 mennessä on aivan keskeinen tavoite, jota ilman muut tavoitteet eivät toteudu. Lasten ja naisten asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota niin kaikessa kehitysyhteistyössä kuin erityisesti konflikteissa ja kriisinhallinnassa. Valtiovallan ja järjestöjen kumppanuutta on tärkeä kehittää.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Sari Sarkomaa: Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on näyttänyt vahvuutensa. Pohjoismaat ovat hyviä yhteistyökumppaneita monessa, myös Euroopan tason yhteistyössä.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Sari Sarkomaa: Suvivirsi ja jouluevankeliumi kuuluvat lastemme juhliin niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Ne ovat osa kulttuuriperintöämme. Globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen ja ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä. Peruskoulumme perustuu uskonnonvapaudelle. Jokaisella oppilaalla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Suomalaiset ja helsinkiläiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia ja siksi asia on korostetun tärkeä meillä pääkaupunkiseudulla. Kirkko tekee arvokasta työtä tehdessään yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa. Olen iloinen siitä, että esimerkiksi oman lapseni päiväkodin yhteistyö kirkon kanssa on tiivistä. Pyhäkoulua on päiväkodissa niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapsensa osallistuvan.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Sari Sarkomaa: Maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitava koko ajan ja varmasti toimenpiteitä tarvitaan tulevallakin vaalikaudella. Kaikkein olennaisimpia ovat ne toimet joilla varmistetaan se, että kaikki Suomessa asuvat voivat elättää itsensä ja perheensä työn tekemisellä. Kielen oppiminen on aivan olennainen asia Suomeen kotoutumisessa.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Sari Sarkomaa: Jos vapaaehtoisilla sopimuksilla ei riittävän laajaa ja aukotonta suojelualuetta ole saatu aikaiseksi, on käytettävä asetusta keväisen verkkokalastuksen kieltämiseksi suojelualueilta. Saimaannorppa on varassa kuolla sukupuuttoon, ellei verkkokalastusta lopeteta tärkeimmillä poikimisalueilla ainakin huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kevätrajoitusalueen yhtenäisyys ja aukottomuus on tärkeää myös valvonnan ja tiedottamisen kannalta. Kuuttien elinmahdollisuuksien parantaminen on ainoa mahdollisuus pelastaa saimaannorppa. Saimaannorpat ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon ilman kalastustakin, koska ilmaston lämpeneminen, vähälumiset talvet ja veden pinnan vaihtelut surmaavat kuutteja.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Sari Sarkomaa: Kunnilla on päävastuu peruspalveluista, niiden riittävyydestä ja laadusta. Kuntapäättäjien tehtävä on löytää parhaat tavat järjestää palvelut ja tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Sari Sarkomaa: Ihmisille kuntarajoja tärkeämpiä ovat hyvät palvelut. Peruskoulu ja toimiva terveyskeskus on perheen arjessa olennaisimpia kuin kunnantalo.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Sari Sarkomaa: Tavallisten helsinkiläisten kannalta on välttämätöntä että pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä valtiovallan kanssa löytävät ratkaisun, jolla kunnista tehdään yksi kaupunki. Kannatan tätä siksi, että haluan pääkaupunkiseudulle lisää kohtuuhintaista asumista, toimivan joukkoliikenteen, paremmat palvelut ja elinvoimaisen elinkeinoelämän niin, että työtä olisi kaikille. Sen sijaan, että kunnat kiistelevät keskenään, niiden täytyy yhdistää voimansa. Kuntarajojen kiinnipitämisen sijaan meidän pitäisi keskittyä siihen, että pääkaupunkiseutu on hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Yhtenäinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa uudesta liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kun pääkaupunkiseutu menestyy, hyötyy siitä koko Suomi. En pidä kuntien pakkoavioliittoja suotavana, mutta järki-, ja ennen kaikkea rakkausavioliittoja toivon. Kun kuntien yhteenliittymisen hyödyt saadaan esille, niin silloin varmasti järki voittaa ja rakkauskin syttyy.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Sari Sarkomaa: Nykyinen verotulon tasausjärjestelmä on epäreilu ja se on uudistettava. Pääkaupunkiseudun on saatava pitää oikeudenmukaisempi osuus verotuloistaan. Valtionosuusjärjestelmä on aikansa elänyt ja se pitää myös uudistaa. Nykyisin siinä ei huomioida metropolialueen erityispiirteitä ja se on muutoinkin monin tavoin epäreilu suurille kaupungeille.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Sari Sarkomaa: Vaalitulos ja ohjelmatavoitteet ratkaisevat hallituskokoonpanon. Keskustan kaupunkivastaisuus on iso haaste hallitusyhteistyössä. Teen työtä sen eteen, että kokoomus voisi jatkaa hallitusvastuussa, ja että voisin jatkaa työtäni paremman arjen, Helsingin ja Suomen puolesta.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »