Rydman Wille

• Helsingin vaalipiiri
• Kokoomus

• Ammatti: Kokoomuksen Nuorten Liiton johtaja
• Ikä vaalipäivänä: 25
• Koulutus: Ylempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.willerydman.fi/

Suomi elää tällä hetkellä yli varojensa. Lasku tästä tulee lopulta meidän kaikkien yhteisesti maksettavaksi. Jos säästämme ajoissa, ei tulevien sukupolvien tarvitse käyttää veroeurojaan meidän velkojemme takaisinmaksuun. Ajoissa toteutetut menoleikkaukset turvaavat tulevaisuuden hyvinvoinnin.

Maahanmuuttopolitiikan pitää tapahtua vastaanottajamaan ehdoilla. Suomen ei pidä vastaanottaa enempää maahanmuuttajia kuin mitä se pystyy sopeuttamaan omaan yhteiskuntaansa. Suomen tulee merkittävästi kiristää nykyistä turvapaikka- ja perheenyhdistämispolitiikkaansa.

Hyvinvointia ei synny ilman työntekoa. Työpaikat eivät pysy Suomessa, mikäli yrityksillämme ei ole käytössään kohtuuhintaista energiaa. Työntekoa ja yrittämistä ei saa myöskään liian kireällä verotuksella tehdä kannattamattomaksi.

Työskentelen Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajana. Toimin siten esimiehenä 18 työntekijän valtakunnallisessa organisaatiossa ja johdan järjestön politiikkaa. Aiemmin olen työskennellyt mm. kokoomuksen varapuheenjohtajan Sampsa Katajan eduskunta-avustajana. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri.

http://www.willerydman.fi

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
		Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Wille Rydman: Tuloerot ovat itseasiassa supistuneet merkittävästi viime vuosina taantumasta johtuen. Taloudellinen nousu kasvattaa aina myös tuloeroja, ja vastaavasti talouden taantuminen supistaa niitä. Minä valitsen mieluummin talouskasvun ja tuloerojen lisääntymisen kuin laman ja tuloerojen supistumisen. Heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta tulee huolehtia, mutta työnteon ja menestymisen kannustimia ei tuloerojen kaventamisen nimissä saa heikentää. Suomessa pitää olla kannattavaa ja hyväksyttävää menestyä ja vaurastua.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
		Kyllä.
		Ei.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
		Ei.
		Wille Rydman: Hyvinvointia ei synny ilman työntekoa. Työpaikat eivät pysy Suomessa, mikäli yrityksillämme ei ole käytössään kohtuuhintaista energiaa. Päästötön ydinenergia on Suomessa käytettävissä olevista energiantuotantomuodoista ympäristöystävällisin ja kustannustehokkain. Ydinvoimaloiden rakentamisen kustannuksista vastaavat energiayhtiöt itse, eikä niihin tarvitse käyttää veronmaksajien rahoja - toisin kuin moniin muihin energiahankkeisiin. Lisää aiheesta: http://willerydman.fi/blogi/46/aani-ydinvoimalle-on-aani-suomalaiselle-tyolle-ja-hyvinvoinnille
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Wille Rydman: Lasten hankkiminen on vanhemmille suuri kuluerä. Yhteiskunnan on järkevää olla poistamassa niitä taloudellisia esteitä, joita lasten hankinnalle usein on. Mikäli syntyvyys saadaan säilytettyä hyvänä, maksavat lapsilisät itsensä takaisin tulevaisuuden työvoimana. Lisää aiheesta: http://willerydman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58719-lasten-hankkimisen-esteet-poistettava
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Wille Rydman: Senioreilla tulee olla oikeus hyvään hoitoon. Kuntien lakisääteisiä velvoitteita ei kuitenkaan tule kohtuuttomasti lisätä.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Wille Rydman: Suomi velkaantuu tällä hetkellä ennätyksellistä tahtia. Se pakottaa valtion isoihin menoleikkauksiin. Jokainen vuosi lisää suomalaisten keskimääräisiin työuriin tuo valtion kassaan 2-3 miljardia euroa lisää rahaa. Mitä pidempiä työuria suomalaiset tekevät, sitä vähemmillä menoleikkauksilla selviämme.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Wille Rydman: Tosin vielä keskeisempi toimenpide olisi muuttaa eläkkeen karttumista nykyistä loppupainotteisemmaksi siten, että työntekijällä olisi selvä taloudellinen kannustin pidentää omaa työuraansa. Tämä olisi mekaanista eläkeiän alarajan nostoa tehokkaampi tapa pidentää työuria.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Wille Rydman: Senioreille tulee taata arvokas vanhuus. Keskeisintä on turvata toimeentulo niille senioreille, joiden eläkkeet ovat kaikkein pienimmät. Taitetun indeksin oikeudenmukaisuudesta eläkkeensaajan kannalta voidaan olla monta mieltä, mutta nykyisessä taloustilanteessa ja nykyisen väestörakenteen puitteissa sen korjaaminen ei lyhyellä aikavälillä ole realismia.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Wille Rydman: Suomi velkaantuu tällä hetkellä ennätyksellisen nopeasti. Tuo velka on pois tulevaisuutemme hyvinvoinnista. Ajoissa toteutetuilla menoleikkauksilla turvaamme tulevaisuutemme hyvinvoinnin. Tässä sai valita vain yhden vaihtoehdon, mutta leikkauskohteiksi kelpaisivat monet muutkin, alkaen kehitysavusta, yritystuista, turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksista ja erilaisista verovähennysoikeuksista.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Wille Rydman: En hyväksy ajatusta siitä, että meillä olisi solidaarisuuden vuoksi velvollisuus tukea sellaisia maita, jotka ovat itse aiheuttaneet omat ongelmansa. Näissä tilanteissa Suomen oli kuitenkin oman etunsa vuoksi välttämätöntä toimia siten kuin se toimi, sillä Kreikan ja Irlannin romahtamisilla olisi ollut vielä negatiivisempi vaikutus Suomen talouteen.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Wille Rydman: Maailmanlaajuista pörssiveroa ei ole mahdollista säätää riittävien valvontamekanismien puuttuessa. Pääomien vapaa liikkuvuus kannustaa investointeihin ja luo edellytyksiä talouskasvulle.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Wille Rydman: On parempi verottaa kulutusta kuin työtä. Verotuksen painopistettä tulee edelleen siirtää työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Yritysverotuksen keventäminen on erityisen tähdellistä talouskasvun vauhdittamiseksi. Lähtökohtaisesti verotusta tulee edelleen pyrkiä Suomessa keventämään.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Wille Rydman: Verovähennysoikeuksia tulee ylipäätään pystyä karsimaan verojärjestelmämme selkeyttämiseksi.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Wille Rydman: Verovähennysoikeus valuu nykyisin asuntojen hintoihin. Verovähennysoikeuden johdosta asunnonostajat ottavat isompia lainoja ja ovat valmiita maksamaan asunnoistaan enemmän, mikä nostaa asuntojen hintoja. Verovähennysoikeuden asteittainen poistaminen lisäisi valtion tuloja (ja vähentäisi siten leikkaamisen tarvetta) ja samalla hillitsisi hintojen nousupainetta asuntomarkkinoilla.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Wille Rydman: Omaisuuden eri muotoja tulisi kohdella verotuksellisesti tasa-arvoisella tavalla.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Wille Rydman: Suomi on pieni, vähäväkinen kansakunta, jolla on pitkät rajat puolustettavinaan. Jotta rajojen turvaaminen onnistuisi myös kriisitilanteessa, tulee Suomella vastaisuudessakin olla riittävän suuri reserviläisarmeija. Tämä on mahdollista ainoastaan yleisen asevelvollisuuden kautta.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Wille Rydman: Palovakuutusta on myöhäistä hankkia silloin, kun talo on jo tulessa. Suomen täytyy varmistaa jo rauhan aikana, ettei se jää kriisitilanteessakaan yksin. Euroopan unioni ei ole sotilasliitto. Pitävät turvatakuut Suomi voi saada ainoastaan liittymällä puolustusliitto Naton jäseneksi - johon kuuluvat likipitäen kaikki demokraattiset läntiset sivistysvaltiot.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Wille Rydman: Tuloksellisinta ihmisoikeuspolitiikkaa tehdään koko Euroopan voimin. Suomen ei silti tule sivuuttaa ihmisoikeuskysymyksiä myöskään omassa ulkopolitiikassaan.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Wille Rydman: Vapaakauppa hyödyttää aina kaikkia osapuolia. Vapaan kaupan tulee kuitenkin perustua vastavuoroisuuteen ja yhteisiin pelisääntöihin osapuolten välillä.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Wille Rydman: Nykymuotoinen kehitysapu pikemminkin ehkäisee kuin tukee kehitysmaiden nousua tehdessään ne riippuvaisiksi ulkopuolisesta tuesta. Parhaiten kehitysmaita voidaan auttaa edistämällä vapaata kauppaa ja demokratian vakiintumista.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Wille Rydman: Kyllä sen kannattaisi useimmat noista muistakin kavereikseen pyytää. Poislukien toki Iranin kaltaiset, maailmanrauhaa vakavasti uhkaavat valtiot.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Wille Rydman: Lähes kaikki Suomea viime vuosina kuohuttaneet ampumatapaukset on tehty laittomilla aseilla. On valitettavaa, että näiden tragedioiden johdosta lainsäätäjä on lähtenyt vaikeuttamaan juuri lainkuuliaisten aseharrastajien asemaa.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Wille Rydman: Jokaisen oppilaan tulisi lukea koulussa omaa äidinkieltään (suomi tai ruotsi) ja niiden lisäksi vähintään kahta itselleen vierasta kieltä, joihin voisi sisältyä tai olla sisältymättä toinen kotimainen kieli. Lisää aiheesta: http://willerydman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59263-pakkoruotsille-ei-ole-jarkiperusteita
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
	+	Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Wille Rydman: Jos suomalaiset eivät itse vaali kulttuuriaan, ei sitä tee kukaan muukaan. Lisää aiheesta: http://willerydman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55946-suomalainen-joulu
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
	+	Liian löysää.
		Wille Rydman: Suomi maksaa tällä hetkellä Euroopan suurinta rahallista toimeentulotukea turvapaikanhakijoille. Tämä on tehnyt Suomesta erityisen houkuttelevan kohdemaan ja ruuhkauttanut vastaanottokeskukset. Lisäksi suomalainen perheenyhdistämiskäytäntö on kannustanut järjestäytynyttä rikollisuutta ihmissalakuljetukseen. Maahanmuuttopolitiikan pitää tapahtua vastaanottajamaan ehdoilla. Suomen eikä minkään muunkaan maan tule vastaanottaa enempää maahanmuuttajia kuin mitä se pystyy menestyksellisesti sopeuttamaan omaan yhteiskuntaansa.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Wille Rydman: Kuntalaisten veroeuroja tulee käyttää säästäväisesti. Kilpailuttaminen pienentää kustannuksia ja parantaa laatua.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Wille Rydman: Byrokratiaa ja hallinnon päällekkäisyyksiä tulee karsia. Isommissa kuntayksiköissä voidaan tuottaa parempia palveluita pienemmällä kustannuksella.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Wille Rydman: Pääkaupunkiseutu on tosiasiallisesti yksi iso kaupunki. Ei ole mitään järkeä siinä, että tämän kaupungin sisällä on neljä erillistä kuntaa omine hallintoineen. Veronmaksajan etu olisi kuntarajojen poistaminen niiden väliltä.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Wille Rydman: Hyvä aluepolitiikka panostaa elinvoimaisiin maakuntakeskuksiin, ei näivettyviin pikkukuntiin. Nykyjärjestelmä, jossa etelän kasvukeskuksista pumpataan rahaa kuoleviin lilliputtikuntiin, on silkkaa rahanhaaskuuta.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Wille Rydman: Hallituskumppaniksi kokoomukselle sopii minun puolestani yhtä hyvin keskusta kuin sosialidemokraatitkin. Nykyinen hallitusyhteistyö keskustan kanssa on kuitenkin toiminut hyvin, ja olisin valmis antamaan sille myös jatkokauden. Perussuomalaisten ottaminen hallitukseen olisi monestakin syystä hyvä asia - ensinnäkin kansan protesti tulisi kuulluksi, ja toisekseen perussuomalaisetkin joutuisivat sitoutumaan vastuunkantoon.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »