Eduskuntavaalit 2011 – Tulospalvelu »

Suorsa-Pahl Seija KESK

Perustiedot

Suorsa-Pahl Seija

227

Ehdokkaan oma esittely

Olen luonnossa-ja vesillä viihtyvä, intohimoinen kalojen jallittajakin.
Sosiaalinen ihminen, teen asioita ihmisten hyväksi.En höpäjä satuja, teen järkeillen
asioita ja sydänääntä kuunnellen.
Sain mahdollisuuden olla näissä eduskuntavaaleissa Keskustapuolueen ehdokkaana ja Keskustan vaaliteemoista katsoin itselleni sopiviksi alueiksi ottaa lapsiperheinen, ikääntyvien ihmisten, sekä työelämään valmistuneiden perusturvan ja työllistämiseen liittyvät aiheet. Myös ulkoilu-ja virkistysalueiden pysyvyyden ja hoitamisen, säilyttämisen tuleville sukupolville.

Ehdokkaan vastaukset

Kysymykset
1.

Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?

+Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
Tuloeroja on kavennettava lievästi.
Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
Seija Suorsa-Pahl: Lisää tasa-arvoisuutta, lisää työmoraalia ja kohentaa omanarvontuntoisuutta.
2.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

Kyllä.
Ei.
Seija Suorsa-Pahl: Tämäkin on yksilöllinen valinta ja varmasti noudatetaan samoja valintaperusteita adoptio-oikeuteen kuin muillakin perhekokonaisuuksilla.
3.

Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

Kyllä.
+Ei.
Seija Suorsa-Pahl: Energia-asioihin on löydyttävä muu ratkaisu, kuin ydinvoima. Asiaa on podittava todella viisaasti. Mielestäni muitakin vaihtoehtoja on. Energian tuottamista voitaisiin yksityistää myös.
4.

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?

Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
Säilytetään nykytilanne.
+Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
Seija Suorsa-Pahl: Lapsilisähän on tarkoitettu lapsen tarpeiden täyttämiseen, ei sen pitäisi olla mikään palkkaan verratettava tulo. Tänä työttömyysaikana monen lapsen uusien kenkien saanti on lapsilisämaksusta kiinni. Annetaan lapsilisien olla, jokaisella lapsella on siihen oikeus, oli perheen tulotaso sitten mikä tahansa.
5.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?

Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
+Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
Seija Suorsa-Pahl: Ikäihmisten, perusturva-asioita on parannettava, heillä on toisarvoinen asema terveydenhoidon saannin suhteen, moni heistä elää alle tuhannen euron eläketuloilla ja yksinäisinä. Hoivatakuulaki on erinomainen asia jos sitä myös valvotaan, että se toimii käytännössä. Virikkeellisyyttä ja toimintaa tarjoamalla moni vanhus kokee olevansa yhteiskuntakelpoinen ja se kannustaa toimintakyvyn mukaan olemaan oma-aloitteinen. Ilmaiset matkat esim. julkisillaliikennevälineillä voi olla jo liikkeellepaneva voima.

Eläkkeet
6.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

laskea.
pitää nykyisellään.
nostaa vuodella.
+nostaa usealla vuodella.
Seija Suorsa-Pahl: Moni 63 vuotias ei vättämättä ole valmis jäämään eläkkeelle, on otettava yksilölliset seikat ja terveyteen liityvät asiat huomioon. Vanhassa on vara parempi sanoo sananparsi, eläkkeelle siirtymä voisi olla hyvä olla näin. Se voisi myös olla työllistämiseen apu.
7.

Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
+En käyttäisi mitään näistä.
Seija Suorsa-Pahl: Ei leikkauksilla saada aikaan muuta kuin pettymistä, jos vielä asetetaan pakkotilanteita eläkkeelle siirtymisessä, se ei auta motivoimaan ihmistä työssäpysymiseen. Työssäjaksamiseen on tulonkehityksellä ja työpaikan jatkuvuudella suuri merkitys on taattava työpaikkojen pysyvyys pitkäkestoisena. Nykyinen stressi ja kiire veroittaa, ei aina jakseta hoitaa henkilökohtaista vapaa-aikaminää ja näin voi fyysisenkunnonkin pettäminen tulla ennenaikojaan.
8.

Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
+Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
Seija Suorsa-Pahl: Palkkarahoilla ei osteta elämiseen liittyviä tarpeellisuuksia, hinnat ovat nousseet ja yleinen eläminen, moni miettii mitä vielä voi jättää ostamatta. Moni eläkkeensaaja sinnittelee alle tuhannen euron tulolla kuukaudessa josta suurinosa kuluu lääkkeisiin ja perusturvan hankintaan.

Talous
9.

Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
Maataloustukien leikkaaminen
Yritystukien leikkaaminen
Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
+Jokin muu
Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
Seija Suorsa-Pahl: Ainakin pääkaupunkiseudun kuntayhdistymisillä saataisiin kuluja tasattua, suuriin leikkauksiin ei taida olla resursseja
10.

Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?

+Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
Seija Suorsa-Pahl: Kun sinne EU on menty on jokaisen EU maan kannettava yhteisvastuuta eurooppalaisesta yhteiskunnastamme ja sen toimivuudesta.
11.

Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?

Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
Seija Suorsa-Pahl: Kyllä se pörssi-ja osakeyhtiöitä sekoittaisi. Vaikuttaisi finanssikaupan määrään aika korkealla prosenttiyksiköllä vähentävästi. Rahoitusmarkkinavero ei kuitenkaan kolahtaisi veronmaksajan pussukkaan, päinvastoin jos jokaisesta myynnistä ja ostosta suoritetaan veroa, voisi se nostaa esim. ruuan hintaa.

Verot
12.

Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

Ansiotuloveroa.
Pääomatuloveroa.
Yritysveroa.
Arvonlisäveroa.
Energiaveroja.
Kiinteistöveroa.
Palauttaisin varallisuusveron.
Ei mitään näistä.
+Ei ylipäätään verojen korotuksia.
Seija Suorsa-Pahl: Ratkaisut on löudettävä kansantaloudenkohentamiseen muualta
13.

Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
En mitään näistä.
Seija Suorsa-Pahl: Ei kyllä pitäisi leikellä mittän veronmaksajien etuuksista
14.

Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?

Poistaa kokonaan.
Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
Säilyttää nykyisellään.
Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
Seija Suorsa-Pahl: Omistusasuja ei hyödy muista valtion ja kuntien etuuksista
15.

Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

Kyllä.
Ei.
Seija Suorsa-Pahl: Niistäkin on jo maksettu veroa, niitä hankkiessa. Eikö ihmisella ole oikeus omistaa mitään sellaista mistä ei pidä maksaa veroa. Nyt jo maksetaan yksityisomistuksessa olevasta autosta veroa, että sillä saa liikkua. Valtion kassaa on kartutettava muilla tuloilla.

Puolustus
16.

Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?

Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
Nykykäytäntö on hyvä.
Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
Seija Suorsa-Pahl: Armeija on sosialinenkin instanssi, monien identtiteetti ja yhteiskunnan asettamat velvoitteet, voi löytyä sieltäkin
17.

Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?

Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
Ei alkavalla vaalikaudella.
+Ei koskaan.
Seija Suorsa-Pahl: Jos jotakin tapahtuu, ei mikään tai missään järjestössä oleminen asiaa pelasta

Ulkomaat
18.

Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?

+Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
Seija Suorsa-Pahl: Toisiamme kunnioittamalla saamme tasavertaisuutta , ulkopoliittisetsuhteet ovat tärkeät, maamme tunnetuksituleminen tuo myös maksukykyisiä lomailijoita
19.

Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
Seija Suorsa-Pahl: Jos maanomistaja ei löydä kotimaista ostajaa, niin hänen omantilanteensa sitä vaatiessa on sitten myytävä ostokykyiselle vaihtoehdolle
20.

Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?

Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
+Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
Seija Suorsa-Pahl: Oman maan pitäisi olla mansikka ja muun maan mustikka. Ulkopoliittisuutta on oltava muutenkin kuin taloudellisin keinoin, kehitysyhteistyö voisi olla vaikka työllisyyspohjaista avustamista, sovittua korvausta vastaan
21.

Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)

Ruotsi
Norja
Tanska
Viro
Islanti
Venäjä
Kiina
Intia
Yhdysvallat
Kanada
Britannia
Saksa
Ranska
Espanja
Italia
Puola
Turkki
Iran
Israel
Syyria
Tunisia
Ghana
Tansania
Brasilia
Bolivia
Kuuba
Seija Suorsa-Pahl: Miksi ei voisi Pohjoismaiden yhteistyö sopia myös facebookiin

Kotimaa
22.

Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?

Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
Aselaki on nyt hyvä.
Aselakia pitäisi lieventää.
Seija Suorsa-Pahl: Aseita ei pitäisi olla helposti saatavilla, kodin lukollista paikkaa ei ole kukaan valvomassa. Säilytyspaikka voisi olla viranomainen esim.
23.

Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

Kyllä.
Ei.
Seija Suorsa-Pahl: Olemme kaksikielinen maa , ruotsinkieli on myös kulttuurihistoriaamme, valinnaiskieliä on
24.

Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?

+Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
Seija Suorsa-Pahl: Se on maamme kulttuurihistoriallista perinnettä myö, miksi luopua siitä
25.

Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

Liian tiukkaa.
Sopivaa.
+Liian löysää.
Seija Suorsa-Pahl: Maahanmuuttoasiaa on kontrolloitava, nykyisetkin maahanmuuttajat on ensin työllistettävä ja heidän perusturvansa taattava. Työttömän maahanmuuttajan itsetunto kärsii siinä missä kotimaisenkin työttömän. Hoidetaan se mitä meillä on nyt hoidettavanamme hyvin lopputuloksin.
26.

Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?

Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
Nykyinen suojelu on riittävää.
+Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
Seija Suorsa-Pahl: Norppakin saa kuulua luonnon monimuotoisuuden ihmeisiin, heilläkin on oikeus elämään.

Kunnat
27.

Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
+Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
Ei mikään näistä.
Seija Suorsa-Pahl: Ulkoistamalla , tuotetaan työpaikkoja ja poistetaan työttömiä.
28.

Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

Alle 170
170–229
230–289
290–339
340–400
Yli 400
Seija Suorsa-Pahl: Yhteistämällä luotaisiin työpaikkoja ja jaettaisiin kuluja
29.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

Nykytilanne on hyvä.
+Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
30.

Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
Seija Suorsa-Pahl: Pääkaupunkisetu on menoiltaan raskaammin rasitettu, niin verotulojenkin pitäisi olla sen mukaiset

Hallituspohja
31.

Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)

Sdp
+Keskusta
Kokoomus
+Rkp
Kristillisdemokraatit
+Vihreät
Vasemmistoliitto
Perussuomalaiset
Skp
Senioripuolue
Ktp
Stp
Itsenäisyyspuolue
Köyhien asialla
Piraattipuolue
Muutos 2011
Vapauspuolue
Seija Suorsa-Pahl: Keskustapuolue on aito vihreä puolue, joka ei aja sammutetuin lyhdyin äänestäjänsä ohi.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »