Rossi Mika KESK
Perustiedot
Rossi Mika
- Helsingin vaalipiiri
- Keskusta
- Ammatti: Pääministerin valtiosihteeri
- Ikä vaalipäivänä: 38
- Koulutus: Ylempi korkea-aste
- Kotisivu: http://www.mikarossi.ajatukset.fi/
Ehdokkaan oma esittely
Olen ehdolla eduskuntavaaleissa saadakseni valtakirjan työskennellä helsinkiläisten ja suomalaisten hyväksi.
Olen johtamisen, talouden ja politiikan ammattilainen.
Politiikassa vaikuttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Se edellyttää selkeää näkemystä paitsi Helsingin, niin myös koko Suomen asioista. Minulla Helsingin kantakaupungissa asuvana työssäkäyvänä perheenisänä on selkeä näkemys siitä, mihin suuntaan Suomen tulisi mennä ja minkälaisessa Helsingissä haluan perheeni kanssa elää.
Suomalaisia on varoiteltu niin paljon tulevien vuosien niukemmista ajoista, että olisi hyvä, jos näkymään liittyisi muutakin kuin vain mustaa vyön kiristyksen aikaa. Fakta on kuitenkin, että Suomen tilanne ei ole yhtä paha kuin esimerkiksi 1990-luvun lamassa. Toivoa on aina hyvä olla ilmassa.
Tarvitaan tiukkaa talouspolitiikkaa, työntekoon kannustamista ja yrittäjyyttä, jotta Suomi voi pärjätä.
Ehdokkaan vastaukset
Kysymykset |
|||
|---|---|---|---|
| 1. | Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua? | ||
| Tuloeroja on kavennettava huomattavasti. | |||
| Tuloeroja on kavennettava lievästi. | |||
| Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla. | |||
| Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti. | |||
| Tuloerot saavat kasvaa vapaasti. | |||
Mika Rossi: Avoimessa taloudessa meillä on vähän keinoja tosiasiallisesti kaventaa tuloeroja merkittävästi. Kaikkein rikkaimpien tulonmuodostus on muuttunut ja muuttuu edelleen talouden kansainvälistyessä.
Tuloeroista keskustellessa pitää muistaa myös, että samaan aikaan, kun tuloerot ovat kehittyneet myös kaikkein matalatuloisimpien tulotaso on kehittynyt parempaan suuntaan. Kaikkein tärkeintä on pitää kaikki suomalaiset yhteiskunnassa mukana. | |||
| 2. | Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon? | ||
| Kyllä. | |||
| Ei. | |||
Mika Rossi: Tämä on minulle omantunnonkysymys. | |||
| 3. | Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa? | ||
| Kyllä. | |||
| Ei. | |||
Mika Rossi: Minusta uuden luvan myöntäminen on perusteltua, jos yhtiö arvioi toiminnan kannattavaksi ja hakemus täyttää lupaehdot. | |||
| 4. | Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä? | ||
| Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta. | |||
| Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan. | |||
| Säilytetään nykytilanne. | |||
| Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä. | |||
Mika Rossi: Mielestäni näissä oloissa nykytilanne voidaan säilyttää. Olen kuitenkin valmis arvioimaan lapsilisien tarpeellisuutta kaikkein hyvätuloisimpien perheiden osalta. | |||
| 5. | Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan? | ||
| Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä. | |||
| Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla. | |||
| Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon. | |||
Mika Rossi: Tulevina vuosina kaikkia julkisen sektorin voimavaroja joudutaan suuntaamaan tarkemmin kaikkein oleellisimpiin kohteisiin. Yksi oleellisimmista on hoiva ylipäätään. En pidä hyvänä mallina sitä, että lailla määritellään takuita ei ihmisryhmille hoivan suhteen. | |||
Eläkkeet |
|||
| 6. | Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni | ||
| laskea. | |||
| pitää nykyisellään. | |||
| nostaa vuodella. | |||
| nostaa usealla vuodella. | |||
Mika Rossi: Mielestäni on välttämätöntä, että eläkeikäraja nousee. Sinänsä se on vain osa kokonaisyhtälöä, jossa kaikissa työuran vaiheissa työhön osallistumisen osuus nousisi.
Eläkeiän alaraja nousee sinänsä parhaiten, jos ihmiset haluavat olla pitempään töissä. Tämä edellyttää laadukasta työelämää ja työssä viihtymistä. | |||
| 7. | Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi? | ||
| Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen. | |||
| Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää. | |||
| Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta. | |||
| Ottaisin käyttöön nämä kaikki. | |||
| En käyttäisi mitään näistä. | |||
| 8. | Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä? | ||
| Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen. | |||
| Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan. | |||
| Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla. | |||
| Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa. | |||
| Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen. | |||
Talous |
|||
| 9. | Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.) | ||
| Puolustusmäärärahojen leikkaaminen | |||
| Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen | |||
| Maataloustukien leikkaaminen | |||
| Yritystukien leikkaaminen | |||
| Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta | |||
| Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen | |||
| Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen | |||
| Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen | |||
| Jokin muu | |||
| Valtion menoja ei ole tarpeen karsia. | |||
Mika Rossi: Kuntien tilinpäätökset ovat kehittyneet onnistuneen elvytys- ja kuntapolitiikan ansiosta viime vuodelta selkeästi positiiviseen suuntaan. Lisäksi kuntien menokehityksen hillitsemiseksi toimitaan monin eri tavoin. Julkista taloutta täytyy tasapainottaa ja siksi kuntienkin täytyy olla talkoissa mukana.
Kuntien valtionosuudet ovat suurin menomomentti ja siksikin se nousee ensimmäisten joukossa tarkasteltavaksi, | |||
| 10. | Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi? | ||
| Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita. | |||
| Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden. | |||
| Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara. | |||
| Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa. | |||
| Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme. | |||
| Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian. | |||
Mika Rossi: Kaikki toimet, joilla euroalueen ja koko Euroopankin vakautta ylläpidetään, ovat välttämättömiä suomalaisten kotitalouksien, työpaikkojen ja yritysten kannalta. Peruutuspeiliin katsomalla talouden ongelmat eivät Euroopasta katoa.
Olisi erittäin tärkeää, että kaikissa euromaissa pankkisektori läpivalaistaisiin kunnolla. | |||
| 11. | Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi? | ||
| Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa. | |||
| Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä. | |||
| EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan. | |||
Mika Rossi: Kysymys on hyvin hypoteettinen, sillä tällainen järjestelmä ei toteudu. | |||
Verot |
|||
| 12. | Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.) | ||
| Ansiotuloveroa. | |||
| Pääomatuloveroa. | |||
| Yritysveroa. | |||
| Arvonlisäveroa. | |||
| Energiaveroja. | |||
| Kiinteistöveroa. | |||
| Palauttaisin varallisuusveron. | |||
| Ei mitään näistä. | |||
| Ei ylipäätään verojen korotuksia. | |||
Mika Rossi: Mielestäni erityisesti työn verotuksen kiristämistä pitää välttää kaikin mahdollisin tavoin.
Suhtaudun ylipäätään kriittisesti verotuksen kiristämiseen julkisen talouden tasapainon tavoittelun välineenä. Hyväksyn sen, että kokonaisveroaste nousee lähivuosina ainakin aluksi, mutta myös arvonlisäverotuksessa tulee palata alemmalle tasolle, kun se on mahdollista. Jos arvonlisäverotusta halutaan pitää pysyvämmin korkeammalla tasolla, kokonaisveroasteen lasku kannattaa ulottaa yritysverotuksen tai energiaverotuksen keventämiseen yritystemme kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
| |||
| 13. | Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.) | ||
| Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009). | |||
| Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009). | |||
| Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009). | |||
| Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009). | |||
| Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009). | |||
| Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009). | |||
| En mitään näistä. | |||
Mika Rossi: Kotitalousvähennystä korotettiin osana elvytystä pari vuotta sitten. Mielestäni sen osalta voitaisiin palata alempaan tasoon.
Se olisi edelleen käytettävissä siivouspalveluihin ja pikkuremontteihin. | |||
| 14. | Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä? | ||
| Poistaa kokonaan. | |||
| Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla. | |||
| Säilyttää nykyisellään. | |||
| Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa. | |||
Mika Rossi: Tämä on keskituloisille palkansaajille tärkeä asia. | |||
| 15. | Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero? | ||
| Kyllä. | |||
| Ei. | |||
Mika Rossi: Samalla poistuisivat myös jokamiehen oikeudet. | |||
Puolustus |
|||
| 16. | Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden? | ||
| Myös naisten tulisi olla asevelvollisia. | |||
| Nykykäytäntö on hyvä. | |||
| Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen. | |||
| Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen. | |||
| Asevelvollisuudesta pitäisi luopua. | |||
Mika Rossi: Suomen osalta perusratkaisu on hyvä ja tarkoituksenmukainen. | |||
| 17. | Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä? | ||
| Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella. | |||
| Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella. | |||
| Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä. | |||
| Ei alkavalla vaalikaudella. | |||
| Ei koskaan. | |||
Mika Rossi: Asia ei ole millään tavalla ajankohtainen. Kaikissa tapauksissa asia pitäisi ratkaista kansanäänestyksellä. Mahdollinen jäsenyys ei saa olla kaltaisessamme maassa eliitin hanke. | |||
Ulkomaat |
|||
| 18. | Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa? | ||
| Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot. | |||
| Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa. | |||
| Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista. | |||
| Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle. | |||
| 19. | Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä? | ||
| Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata. | |||
| Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus. | |||
| Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä. | |||
| 20. | Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä? | ||
| Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella. | |||
| Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii. | |||
| Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä. | |||
| Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata. | |||
| Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja. | |||
Mika Rossi: Suomella on kansainvälinen vastuunsa, mutta myös vastuunsa omasta yhteiskunnastaan. Tässä tilanteessa mielestäni kehitysyhteistyömenoja ei voi lisätä. | |||
| 21. | Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.) | ||
| Ruotsi | |||
| Norja | |||
| Tanska | |||
| Viro | |||
| Islanti | |||
| Venäjä | |||
| Kiina | |||
| Intia | |||
| Yhdysvallat | |||
| Kanada | |||
| Britannia | |||
| Saksa | |||
| Ranska | |||
| Espanja | |||
| Italia | |||
| Puola | |||
| Turkki | |||
| Iran | |||
| Israel | |||
| Syyria | |||
| Tunisia | |||
| Ghana | |||
| Tansania | |||
| Brasilia | |||
| Bolivia | |||
| Kuuba | |||
Mika Rossi: Maantieteemme sanelee pitkälti asian. Lisäksi kyseessä on hyvät naapurimme. | |||
Kotimaa |
|||
| 22. | Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä? | ||
| Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan. | |||
| Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää. | |||
| Aselaki on nyt hyvä. | |||
| Aselakia pitäisi lieventää. | |||
| 23. | Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi? | ||
| Kyllä. | |||
| Ei. | |||
| 24. | Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan? | ||
| Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen. | |||
| Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen. | |||
| Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa. | |||
| Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin. | |||
Mika Rossi: Tämä on omantunnonkysymys. | |||
| 25. | Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka? | ||
| Liian tiukkaa. | |||
| Sopivaa. | |||
| Liian löysää. | |||
Mika Rossi: Monissa menettelyissä on puutteita, mutta pakolaisuuden ja turvapaikkojen osalta peruslinja on suht oikea.
On erittäin tärkeää, että maahanmuuttajat työllistyvät Suomeen. | |||
| 26. | Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia? | ||
| Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa. | |||
| Nykyinen suojelu on riittävää. | |||
| Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla. | |||
| Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata. | |||
| Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä. | |||
Kunnat |
|||
| 27. | Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi? | ||
| Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut. | |||
| Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat. | |||
| Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta. | |||
| Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä. | |||
| Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse. | |||
| Ei mikään näistä. | |||
Mika Rossi: Ulkoistaminen ei ole minulle ideologinen kysymys, vaan tarkoituksenmukaisuuskysymys. Kannatan ulkoistamisen lisäämistä, mutta tietenkin veronmaksajan kannalta parhaalla tavalla. Tällöin hinnan ja laadun pitää kohdata. | |||
| 28. | Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä? | ||
| Alle 170 | |||
| 170–229 | |||
| 230–289 | |||
| 290–339 | |||
| 340–400 | |||
| Yli 400 | |||
Mika Rossi: Vastustan pakkoliitoksia. Pidän kuitenkin selvänä, kuntien määrä Suomessa tulee vähenemään huomattavasti vapaaehtoisin liitoksin. | |||
| 29. | Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä? | ||
| Nykytilanne on hyvä. | |||
| Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta. | |||
| Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla. | |||
| Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä. | |||
Mika Rossi: Kannatan kuntaliitosta. Näistä vaihtoehdoista tämä olisi toiseksi paras. | |||
| 30. | Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua? | ||
| Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan. | |||
| Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä. | |||
| Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan. | |||
| Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa. | |||
Mika Rossi: Suomessa on muitakin tuloja tasaavia järjestelmiä. Kaikissa niissä on sama perustuslain takaama tarkoitus: tasa-arvo.
Pitää myös muistaa, että huomattava osa helsinkiläisistä ja espoolaisista veronmaksajista on käynyt koulunsa yms muualla Suomessa. | |||
Hallituspohja |
|||
| 31. | Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.) | ||
| Sdp | |||
| Keskusta | |||
| Kokoomus | |||
| Rkp | |||
| Kristillisdemokraatit | |||
| Vihreät | |||
| Vasemmistoliitto | |||
| Perussuomalaiset | |||
| Skp | |||
| Senioripuolue | |||
| Ktp | |||
| Stp | |||
| Itsenäisyyspuolue | |||
| Köyhien asialla | |||
| Piraattipuolue | |||
| Muutos 2011 | |||
| Vapauspuolue | |||
Mika Rossi: Vaalitulos ratkaiseen tämän asian. | |||
Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »