KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Timo Harakka, SDP, 289

Oma esittely

Olen toimittaja, joka on haastanut Suomen politiikan ja talouden päättäjiä yli 20 vuoden ajan tv-ohjelmissa ja lehtien kolumneissa. Olen kirjailija, joka on tutkinut EU:ta (Spagettivatikaani 1995), maailman finanssijärjestelmää (Luoton loppu 2009) ja eurokriisiä (Suuri kiristys 2014). Olen teatteritaiteen maisteri ja jatko-opiskelija, jonka sydäntä lähellä on kulttuuri, sivistys ja tiede. Olen pienten lasten isä, jota kiinnostaa kasvatus - ja tulevaisuus. Teen kaikkeni, jotta talous uusiutuu ja kasvaa. Hyvä koulutus ja rohkeat investoinnit saavat Suomen lentoon. Panostus ilmastoteknologiaan tekee hyvää planeetalle ja tuo työtä ja hyvinvointia suomalaisille. Se, että tuntee asiat, ei vielä riitä. Täytyy tuntea elämä ja arki, oikeus ja kohtuus. Oman kokemuksen pohjalta puolustan lujasti mahdollisuuksien tasa-arvoa: en olisi päässyt mihinkään ilman peruskoulua. Koska äidinkieleni on viittomakieli, edistän kaikkien yhdenvertaisuutta niin pitkään kuin henki pihisee.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Timo Harakka:

Olen "täysin samaa mieltä", että Suomen velkaantumisen tahti on liian kova. Onneksi velan taso ei - vielä - ole . Nyt on viimeinen hetki saada investoinnit vauhtiin ja kasvu liikkeelle kaikin keinoin, jotta julkisten palvelujen taso voidaan säilyttää. Se on julmettu haaste, jos kasvavalle vanhusväelle halutaan tarjota arvokas hoito. Menoleikkauksia voidaan tehdä myös miljardiluokassa, mutta ne eivät saa uhata kasvua ja ostovoimaa. Siksi ne eivät ole ensisijainen tasapainotuksen väline.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Timo Harakka:

Taidan olla eri linjalla kuin perinteinen vasemmisto, joka mielii aina rahoittaa hyvät hankkeensa isopalkkaisten veroja nostamalla. Se ei onnistu loputtomiin, koska he, jotka voivat muuttaa palkkatulonsa pääomatuloiksi, hyödyntävät tilaisuutta. Lopettavan hallituksen ministeri on siitä esimerkki. Ostovoiman kannalta tärkeää olisi laskea keskituloisten verotusta, jolloin progressio isopalkkaisiin joka tapauksessa jyrkkenisi. Isopalkkaisiakin pitää kohdella oikeudenmukaisesti.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Timo Harakka:

Olen tullut mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ydinvoiman vastaisessa liikkeessä 1980-luvulla. Toisin kuin vaikka Matti Vanhanen, en ole muuttanut mielipidettäni. Ydinvoima ei ole puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Se on lyhytnäköinen, mutta tuhansia vuosia rasittava ratkaisu. Aidosti uusiutuvat energialähteet - bioenergian lisäksi aurinko ja tuuli - ovat sekä ilmastonmuutoksen että suomalaisen työllisyyden kannalta ainoa kestävä ratkaisu.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Timo Harakka:

Suomi on bioenergian käytössä maailman edelläkävijä, kuten kuulukiin olla. Aurinko- ja tuulivoiman osalta ei vielä ole myöhäistä. Paitsi, että velvollisuutemme on pelastaa planeetta tuleville sukupolville, Suomen talouden merkittävä kasvu tulee puhtaasta ja puhdistavasta, kierrättävästä, säästävästä ja tehostavasta tuotannosta ja palveluista. Olen vain "Jokseenkin samaa mieltä" siitä syystä, että on järkevää pitää pohjoisen turvelaitokset käytössä sekä alue- että työllisyyssyistä.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Timo Harakka:

Julkinen sektori ei ole liian suuri, vaan yksityinen sektori on liian pieni. Sen kasvattamisessa julkinen sektorikin voi olla apuna. Aina täytyy tehostaa ja karsia, mutta ei ole mittaria, jolla voisi osoittaa, kuinka laajoihin sosiaali- ja terveyspalveluihin "on varaa". Koulutuksesta ei myöskään saa tinkiä. Ihmettelen, mistä Soini ja Sipilä aikovat irtisanoa 100 000 julkisen sektorin työntekijää. Vain se tiedetään, että 70% heistä on naisia. Hyvät julkiset palvelut ovat myös tasa-arvokysymys.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Timo Harakka:

Det är helt enkelt en jämställdhetsfråga. Och jag måste erkänna att jag är helt och hållet uttråkad av denna ändlösa debatt.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Timo Harakka:

Ajatus työvelvoitteesta tai vastikkeellisesta sosiaaliturvasta pitää kääntää toisin päin, keskittyä moralisoinnin sijaan tuloksiin: työllisyyden kasvuun. Mitä työtön saa tehdä menettämättä korvauksiaan (merkittävästi)? Työttömyysturvan suojaosa tekee mahdolliseksi ryhtyä pienipalkkaisiin hommiin, joista voi kehittyä uusi ansiotyö. Opiskeluoikeus on rohkaissut 30 000 työtöntä omaehtoiseen koulutukseen. Lauri Ihalainen on esittänyt myös starttirahaa, jolla työtön uskaltaisi ryhtyä yrittäjäksi.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Timo Harakka:

Vanhusten hyvä hoito edellyttää lähivuosina miljardien panostusta. Nyt pienistäkin tuloista iso osa menee hoitokuluihin, mutta iso varallisuus jää odottamaan perijää. Olisi oikeudenmukaisempaa, jos se pieni kaikkein varakkain kansanosa, joka perii vaikkapa velattoman arvoasunnon, osallistuisi nykyistä enemmän hoidon kustannuksiin. Olisi kaistapäistä sysätä kustannukset tuleville sukupolville, eikä käyttää olemassa olevaa varallisuutta - niiden hyväksi, jotka sen varallisuuden omistavat.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Timo Harakka:

Tämä voisi koskea jopa niitä ravintoilta, jotka eivät tarjoa alkoholia!

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Timo Harakka:

En usko pakkoon. Kun kuntauudistus irrotettiin sote-ratkaisusta, 20 000 asukkaan haamuraja menetti merkitystään. Mutta vähintään tuon kokoisia kuntia pitää tavoitella silloin, kun väestöpohja antaa myöten. Pääkaupunkiseudulla jättiläiskunta olisi hallinnon ja demokratian painajainen. Ajan vahvasti metropolihallinnon kaltaista kaupunkiyhtymän mallia.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Timo Harakka:

Työttömyys ei johdu liian suurista palkoista. Yritykset käyttävät jo nyt taloudellista tilannetta hyväkseen sitomalla työntekijöitä ns. nollatyösopimuksiin. Ne pitää kieltää lailla. Yrittäjäriskin siirtäminen työntekijälle käy päinsä, jos sopimus ei estä tekijää myymästä työtään myös toisille ja määrittelemään tarjouksensa ehtoja. Jos taas jonkun työhön halutaan yksinoikeus, on sovittava vähimmäisehdot.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Timo Harakka:

Yksityiset yirytkset ovat jatkossakin tärkeä osa terveydenhuoltojärjestelmää, samoin järjestöjen työ. Ne ovat palvelun tarjoajia, mutta eivät järjestäjiä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden runko on julkinen palvelu kaikkialla maasssa. On sääli, että yhä harvempi yksityinen palvelu on enää paikallinen, vaan moni pieni hoito- ja hoivayritys on päätynyt suurten firmojen käsiin. Valinnanvapaus, jolla yksityisten yritysten asemaa perustellaan, alkaa toellisuudessa olla aika vähäinen.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Timo Harakka:

Terveydenhuollon rahoituksen pääongelmia on, että maksut ja vastuun voi helposti sysätä toiselle. Työterveydestä lähetetään herkästi turhiin tutkimuksiin. Yksityislääkärit passittavat potilaat julkisen puolen kaliisiin leikkauksiin. Sotessa on monta kilpaiievaa rahoitusmallia, joita yhdistää se, että kuntien rooli näyttää supistuvan. En ole kuitenkaan lukinnut kantaani ennen kuin uusi eduskunta ryhtyy työstämäään järkeviä rahoitusratkaisuja, joiden edistämiseen lupaan käyttää kaiken osaamiseni.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Timo Harakka:

42 maan vertailussa ilmeni, että Suomi on hyötynyt kaikkein eniten globalisaatiosta 1990-2011: keskimäärin 1500 euroa vuodessa per henkilö. Ikävä kyllä Suomen vienti on myös kärsinyt pitkitetystä taantumasta enemmän kuin minkään muun EU-maan. EU-jäsenyys on lisännyt Suomen vaikutusta maailmassa, mutta heikentänyt - varsinkin talouskriisissä - demokratiaa ja kansalaisten osallisuutta. Suomen jäsenyys on myös EU:lle hyvä asia. Meillä on annettavaa koulutuksen ja sosiaaliturvan alueilla.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Timo Harakka:

Olen pitkään ja määrätietoisesti ajanut rahoitusmarkkinaveroa (kts. kirjani Luoton loppu, 2009). "Jokseenkin" samaa mieltä olen siksi, että erilaisia teknisiä malleja vertailtuani pidän kiistattomasti parempana FAT-veroa (Financial Activity Tax) kuin yleisesti kampanjoitua FTT-veroa (Financial Transactions Tax). FAT tuo arvonlisäveron myös rahoitusmarkkinoille, mikä olisi oikeudenmukaista ja juuri siksi pankkien kannalta vielä pelottavampi kuin FTT.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Timo Harakka:

OSAAN sanoa, mutta asiassa on kaksi puolta. Nato-optio tarkoittaa täsmälleen sitä: on valmius hakea Nato-jäsenyyttä, jos hallitus ja viime kädessä kansanäänestys niin päättää. On selvää, että edellytyksiä ja seurauksia täytyy selvittää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että välttämättä tarvitaan jokin Nato-selonteko eduskunnalle.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Timo Harakka:

Nykyisessä maailmantilanteessa armeijan säästöt eivät ole leikkauslistoilla ykkösenä. Puolustusvoimat on muutenkin käynyt läpi melkoisen supistusohjelman viime vuosina. Se onkin toteuttanut säästövelvollisuutensa suorastaan sotilaallisen ripeästi ja tuloksekkaasti.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Timo Harakka:

Tässäkin saatan uida puolueeni valtavirtaa vastaan. Suomi tarvitsee osaajien maahanmuuttoa aivan välttämättä. Saatavuusharkintaa ja työlupien byrokratiaa on pakko helpottaa. Ekvätkö ELY-keskukset, sen sijaan, että erikseen ilmoittavat alat, joille "saa" tulla, voisi päinvastoin luetella ne harvat alat, joilla kotimaista tarjontaa on yllin kyllin? Olkiluodon työmaan karmeat kokemukset kuitenkin osoittavat, että viranomaisten valvontaa on tehostettava. Ay-liikkeen kanneoikeus auttaisi asiaa.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Timo Harakka:

Ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vuoksi. Kun kaikkien avioliitot tunnustetaan samanarvoisiksi, on syytä tunnustaa kaikkien perheet ja kodit samanarvoisiksi. Se, että jotkut maat eivät luovuta lapsia adoptoitavaksi homo- ja lesboperheisiin, ei ole mikään syy jarruttaa omaa lainsäädäntöämme. Omasta kokemuksesta tiedän, että adoptoitavan lapsen kannalta ei ole mitään merkitystä, onko perhe normin mukainen - tärkeintä on rakkaus ja turvallisuus.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Timo Harakka:

Suomessa - toisin kuin Ruotsissa - kunnilla on oikeus kieltäytyä pakolaisten vastaanotosta. Siksi kuntien itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava, vaikka itse ajattelen, että fiksut kunnat haluavat ottaa vastaan pakolaisia ja myös huolehtia siitä, että heidän on hyvä olla ja juurtua uuteen asuinpaikkaan.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Timo Harakka:

Suomalaisten koulujen opiskelurauha on hyvä verrattuna vaikka Ruotsiin. Se on tietysti säilytettävä. Yläkoululaisen isänä kokemukseni on, että kuri ei ole yhtä tärkeää kuin motivoiminen, opettajien innostus ja riittävät resurssit. Ongelma on, että varsinkin pojat viihtyvät huonosti koulussa. Sellailnen ankaruus, joka on traumatisoinut monet 1950-luvulla koulunsa käyneet, ei paranna viihtymistä tai edes oppimista. On myös tehtävä töitä koulukiusaamisen ja syrjäytymisen estämiseksi.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Timo Harakka:

Perinteisten arvojen rinnalle on tullut uusia, nykyajassa velvoittavia moraaliperiaatteita. Ennen kaikkea lähimmäisyys on ymmärrettävä laajemmin kuin ennen vanhaan. Nykymaailmassa lähimmäisyyden on ulotuttava myös oman kodin ulkopuolelle, uskonnoista piittaamatta ja isänmaan rajojen yli. Vuorisaarna on edelleen hyvä ohjenuora, vain sen soveltamisala laajenee.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Timo Harakka:

Moni kunta tekee liikaa itse, mikä haittaa yrittäjyyttä. Ulkoistamisen nyrkkisääntö on: kilpailun on lisäännyttävä, työllisyyden kohennuttava, verotulojen noustava, palvelujen tehostuttava ja parannuttava. Ehdot eivät täyty esim. terveydenhuollon ulkoistuksissa. Monikansalliset yritykset tavoittelevat asemaa, jossa ne määräävät hinnat. Veronmaksajien rahoja ei saa siirtää veroparatiisiin. Kunnat eivät osaa kilpailuttaa ja tulkitsevat EU-direktiivejä väärin. Siksi lievästi eri mieltä.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Timo Harakka:

Tällaista "välttämättömyyttä" ei koskaan oikeasti tule. Kylmän taloustieteellisesti katsoen lienee osoitettu yleisellä tasolla, että leikkaukset aiheuttavat talouden toimeliaisuudelle vähemmän haittaa kuin verojen korotus. Suositeltavampaa on kuitenkin leikata muita menoja kuin julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia, jotta ostovoima ei vielä pahemmin romahda ja johda vielä suurempaan työttömyyteen vaikkapa kaupan alalla. Tällöin VATT:n lista, johon kuuluu 192 verotukea, on paras leikkauslista.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Timo Harakka:

Suuret tuloerot eivät kerro yksilöiden lahjakkuudesta, vaan toimialojen neuvotteluvoimasta. Wall Streetin nuoret pankkiirit ansaitsevat valtavia tuloja verrattuna aidosti hyödyllisiin huipuammattilaisiinkin. Wilkinson ja Pickett ovat osoittaneet, että kohtuullisten tuloerojen maat ovat hyvinvoivia (myös terveydellisesti). Omasta kokemuksestani ajattelen myös lapsen asemaa: jos köyhän perheen lapsella ei ole samoja perusmahdollisuuksia kuin muilla, lahjakkuutta ja ahkeruutta jää käyttämättä.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Timo Harakka:

Kestävyysvaje on tosiasia. Se ei ratkea vain leikkaamalla x miljardia euroa. Se kuitenkin johtaa, ja on johtanut Euroopassa, suurtyöttömyyteen ja kasvun katkeamiseen. Siksi VATT:n luettelo kymmenien miljardien verotuista on parempi leikkauslista. Työllisyysasteen nousu, kasvun investoinnit ja uusiutuvan tuotannon vientimenestys ja siten valtion tulojen kasvu on parempi tie. On vaarallista, jos poliitikot lietsovat luovutushenkeä, koska silloin yrittäjätkään eivät uskalla investoida.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Timo Harakka:

Talouskasvu ja työpaikat luodaan ympäristönormien ansiosta. Suomi menestyy tarjoamalla maailmalle puhtaita ja puhdistavia, kierrättäviä, säästäviä ja tehostavia ratkaisuja ongelmiin, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, saastuminen, lisääntyvä kulutus ja energian tarve. Cleantechin liikevaihto on vuodessa jo 30 miljardia. Olen saanut seurata läheltä upeita suomalaisia innovaatioita mm. älykkäiden sähköverkkojen ja mittausteknologian aloilla. Suomi osaa! Nyt tarvitaan uskoa ja uskallusta.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Timo Harakka:

Olisi helppoa olla "täysin samaa mieltä", jos se olisi käytännössä helppoa. Etukäteen ei tiedetty, miten ympäristölle haitallinen Talvivaarasta tulee. Äänekosken tulevan biotuotetehtaan päästöt rasittavat vesistöjä, mutta koko hankkeen ekotase on roimasti positiviinen. Pitää yrittää mitata ja harkita haitat ja hyödyt tarkkaan, suojella luontoa. Valinnat eivät aina ole helppoja.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset