KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Birgitta Johansson, Vihreät, 98

Oma esittely

Olen musiikin ammattilainen, yrittäjä ja kunnanvaltuutettu Siuntiosta. Toimin laulupedagogina omassa yrityksessäni Espoossa. Opiskeluaikoina vaikutin Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan puheenjohtajana, kouluneuvostossa ja Eteläsuomalaisessa osakunnassa. Pelaan sulkapalloa kansallisella tasolla ja olen ollut myös innokas golffari. Kasvatan saksanpaimenkoiria harrastuskäyttöön, ja Saksanpaimenkoiraliitossa olen tehnyt töitä rodun perinnöllisten sairauksien vastustamiseksi. Suhtaudun elämään uteliaasti ja haluan ymmärtää sitä monesta eri näkökulmasta. Tärkeitä asioita, joihin haluan etsiä uusia, rohkeita ratkaisuja, ovat mm. aurinkoenergia, kaivosten ja louhimoiden lupa-asiat, ydinvoima, yrittäjien ongelmat, työttömyys, kulttuurin ja liikunnan edistäminen, eläinsuojelulaki, TTIP ja NATO. Pidän kaikesta kauniista,olipa kyseessä sitten hyvät teot,kaunis maisema,rakennus, auto tai vaikka kumisaapas. Jokainen tarvitsee ympärilleen hyvyyttä ja kauneutta luomaan harmoniaa ja hyvää mieltä.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Birgitta Johansson:

Muutaman vuoden tähtäimellä kyllä, mutta ensin tulee luoda keinot, joilla se on mahdollista. Tulee tukea yritystoimintaa, poistaa sosiaaliturvan kannustinloukut ja siirtyä kokonaan uusiutuvaan, hajautettuun energiantuotantoon, jonka avulla energia-ala työllistää 10-kertaisen määrän ihmisiä. Ihmisten terveyttä tulee edistää lisäämällä liikkumista ja ohjaamalla ruokailutottumuksia teveelliseen suuntaan.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Birgitta Johansson:

Suomessa on käytössä poikkeuksellisen voimakas veroprogressio, ja jo keskituloisten ja hieman sen yli tienaavien verotus on moneen muuhun maahan verrattuna ankaraa. Lähtökohtaisesti kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan ansioistaan yli 50%:a veroa. Sen sijaan voitaisiin ottaa käyttöön progressiivinen osinkoverotus, ja palvelumaksut ja lapsilisät voitaisiin porrastaa.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Birgitta Johansson:

Ydinvoimaan liittyy vaikeita ympäristökysymyksiä alkaen uraanin louhimisesta, käytön aikaisista riskeistä terrorismin uhka mukaan lukien, päättyen ydinjätteen loppusijoitusongelmiin. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto tukee yrittäjyyttä ympäri maan. Ydinvoimala työllistää vain tilapäisesti ja paikallisesti. Saksassa uusiutuvien käyttöönotto on kymmenkertaistanut energia-alan työpaikat, ja siellä nähdään käytännössä ilmaisen energian tuovan jatkossa ylivoimaista etua maan kilpailukyvylle.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Birgitta Johansson:

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on maapallon tulevaisuuden kannalta tärkein poliittinen tavoite, joten meillä ei ole käytännössä muuta vaihtoehtoa. Luopumisen tulee tapahtua nimenomaan kysymyksen esittämässä järjestyksessä, koska maakaasulla on mainituista energianlähteistä pienimmät hiilidioksidipäästöt.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Birgitta Johansson:

Käsitys siitä, että julkinen sektori on liian suuri, liittyy suurelta osin sen määrittelytapaan, jossa verrataan julkisen sektorin kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ongelma ei nähdäkseni ole liian suuri julkinen sektori (opettajat, sairaanhoitajat jne.), vaan liian pieni yksityinen sektori (käytännössä yritystoiminta). Yrityksiä tukemalla asia saadaan korjattua ja julkisen sektorin suhteellinen koko pienenemään.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Birgitta Johansson:

Suurin osa kaksikielisten kuntien opiskelijoista haluaa opiskella ruotsia tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksien takia. Voitaisiin harkita kokeiltavaksi mallia, jossa ruotsi olisi varsinainen pakollinen toinen kotimainen kieli vain kaksikielisissä kunnissa, ja muissa riittäisi ruotsin kielen perusteiden hallinta.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Birgitta Johansson:

Työnteon tulee aina olla mielekästä. Velvoitteiden lisäämisen sijaan tulisi kannustaa työllistymään poistamalla sosiaaliturvan kannustinloukut ja kehittämällä lisää joustavia työllistämisen mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Birgitta Johansson:

Lähtökohtaisesti kaikilla tulee olla oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan. Voitaisiin kuitenkin harkita jonkinlaisen progression soveltamista hoivakulujen kattamiseen.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Birgitta Johansson:

Kysyntä todennäköisesti ohjaisi aukioloaikoja riittävästi, eikä anniskeluviranomaisten aika kuluisi jatkolupien käsittelyyn ja aukioloaikojen valvontaan. Erityisen tärkeää olisi muuttaa nykykäytäntö siten, että samat aukioloajat sallittaisiin kaikille anniskeluravintoloille varustelutasosta riippumatta. Aukioloaikojen vapauttaminen ei saisi muuttaa esiintyvien taiteilijoiden työaikoja kohtuuttoman myöhäisiksi.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Birgitta Johansson:

Kuntaliitosten tulee olla vapaaehtoisia.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Birgitta Johansson:

Työllisyystilanteen ollessa näinkin huono tätä voitaisiin kokeilla. Työntekijän oikeudet tulee turvata, mutta osapuolille annetaan vapaammat kädet sopia työehdoista varsinkin pienyrityksissä. On kaikkien etu, että työntekijä voidaan työllistää edes vähäksi aikaa työttömyyden sijaan. Kuitenkin työllistämisen helpottamiseksi tulisi lähteä ensisijaisesti vähentämään työllistämisen sivukuluja ja mahdollistamaan vähemmistä työtunneista sopiminen, kunhan asia on molempien osapuolten intresseissä.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Birgitta Johansson:

Koko Suomi on pidettävä asuttuna. Kaikilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen ja turvalliseen elämään ja yrittämiseen omalla kotiseudullaan. Pääkaupunkiseudun kasvattaminen on lopetettava, ja suunnattava voimavaroja siihen, että ihmisillä olisi todellinen mahdollisuus valita asuinkuntansa ja asumismuotonsa. Myös maaseudulla asumisen on oltava jatkossa todellinen vaihtoehto. Suomen asuttuna pitäminen tukee vahvasti myös työllisyyttä.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Birgitta Johansson:

Pää- ja kokonaisvastuun terveydenhuollosta tulee pysyä julkisella taholla, mutta yksityisiä palveluita tulee voida käyttää rinnalla.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Birgitta Johansson:

Yleensä kunnissa, lähellä asukkaita, tiedetään parhaiten heidän tilanteensa ja tarpeensa, joten jonkinlainen tuottamisvastuu olisi hyvä säilyttää. Tärkeää on myös, että rahat ja vaikutusvalta rahojen käyttöön ovat samassa paikassa. Kuntia tulisi myös palkita onnistuneesta panostamisesta asukkaiteensa terveyteen. Terveiden asukkaiden tulisi näkyä kunnassa myös taloudellisina hyötyinä.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Birgitta Johansson:

Taksiliikenteen luotettavuus ja turvallisuus tulee kuitenkin säilyttää taksilupia myönnettäessä.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Birgitta Johansson:

EU:sta on sekä hyötyä että haittaa, mutta sen arvioiminen, millainen tilanne olisi ilman EU:ta, ei oikeastaan ole mahdollista. Maaseudun autioituminen ja osittain turha sääntely ovat esimerkkejä ei-toivotuista seurauksista, mutta toisaalta jäsenyys on hyödyttänyt erityisesti suomalaisia vientiyrityksiä. Lähtökohtaisesti en pidä siitä, että päätösvalta keskitetään byrokraattisiin järjestelmiin ja viedään kauas kohdealueista, joten suhtaudun Euroopan unioniin jossain määrin kriittisesti.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Birgitta Johansson:

Liittymistä voidaan harkita siinä tapauksessa, että kaikki muutkin ovat mukana. Muuten vaikuttaa liikaa Suomen kilpailukykyyn. Työeläkevarojen rahastoinnin ja sijoitustoiminnan takia vaikutukset Suomessa olisivat muihin maihin verrattuna erityisen haitalliset.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Birgitta Johansson:

Nato-jäsenyyden hyödyt ja haitat pitkällä tähtäimellä tulee selvittää, ja tehdä sillä perusteella päätös mahdollisesta liittymisestä.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Birgitta Johansson:

Riittävän uskottavan puolustuksen ylläpitäminen on tärkeää, ja puolustusvoimien kalusto alkaa olla osittain uusimisen tarpeessa.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Birgitta Johansson:

Yritysten tulee saada vapaasti palkata ulkomaista työvoimaa, jos se käsillä olevassa tilanteessa on toiminnan kannalta paras ratkaisu. Pitäisi kuitenkin pureutua siihen, miksi työ ja tekijät eivät kohtaa Suomessa, vaan työttömyyttä on paljon.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Birgitta Johansson:

Pappien tulee kuitenkin saada vakaumuksellisista syistä päättää itse parien vihkimisestä. Adoption kohdalla en näe lapsen kannalta eroa siinä, elääkö lapsi yksinhuoltajan vai kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Birgitta Johansson:

Siuntion veroprosentti on jo tällä hetkellä Suomen korkeimpia, joten kunnalla ei tällä hetkellä ole taloudellisisa resursseja tarjota asiallisia olosuhteita. Lähtökohtaisesti vaikeimmassa asemassa ja hengenvaarassa olevia tulee aina auttaa. Jos on kyseessä pitempiaikainen/pysyvä maahanmuutto, vastaanottajamaalla tulee olla edellytykset tarjota tulijoille mielekkäät opiskelu- ja työmahdollisuudet.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Birgitta Johansson:

Kouluissa tulisi panostaa oppimisympäristöjen kehittämiseen ja koulurauhan ylläpitämiseen. Suomen vahvuus on aina ollut korkealaatuinen koulutus, mutta tilanteen säilyminen ei ole itsestäänselvyys, jos olosuhteita oppimiseen ja opettamiseen ei ole.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Birgitta Johansson:

On tärkeää, että ihminen voi kokea olonsa turvalliseksi. Mainitut asiat edustavat turvallisuutta hyvällä tavalla. Uskonnon voinee tässä yhteydessä käsittää tarkoittavan sellaisia kristillisiä arvoja kuin lähimmäisenrakkaus, huolenpito ja anteeksianto.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Birgitta Johansson:

Yksityistämisen tulee olla vaihtoehto silloin, kun se on järkevää. Hinnan ohella myös palvelun laadun tulee olla valintakriteeri.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Birgitta Johansson:

Joitakin haitta- tai kulutusveroja voitaisiin kuitenkin korottaa, kunhan korotukset eivät kohdistu yritysten toimintaedellytyksiin tai pienituloisimpiin. Myös osinkoverotuksen progressiota voitaisiin lisätä, mutta palkkaverotuksen tasoa ei pidä nostaa. Sosiaalietuuksien leikkaukset tulee kohdentaa sinne, missä ne eivät vaikuta olennaisesti elämänlaatuun. Kohteita voisivat olla hyvätuloisten lapsilisät, subjektiivinen päivähoito-oikeus, ansiosidonnainen työttömyysturva ja korkeimmat eläkkeet.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Birgitta Johansson:

Äärimmäiset tuloerot tulee kuitenkin tasata. Kasvavat tuloerot johtuvat suurten pääomatulojen kasautumisen lisäksi kasvavasta köyhyydestä, joka johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Kun luodaan lisää työmahdollisuuksia, tuloerot pienenevät. Näin ollen ensisijaiset keinot tuloerojen tasoittamiseen ovat työpaikkojen lisääminen, työllistämisen helpottaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Birgitta Johansson:

Suurelta osin ongelmia aiheuttaa liian pieni yksityinen sektori (yritystoiminta), jonka tuottamilla verotuloilla julkiset palvelut rahoitetaan. Yritystoimintaa helpottamalla asia korjaantuu. Joitakin hyvätuloisten etuuksia voidaan myös leikata (ks. kysymys 26). Sosiaalietuudet on tarkoitettu heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon varmistamiseksi. Järjestelmän ongelma on monimutkaisuus ja heikko kannustavuus työntekoon. Järjestelmää tulisi uudistaa siten, että työnteko on aina kannattavaa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Birgitta Johansson:

Kun tilannetta katsotaan globaalisti, tulisi olla jo itsestäänselvää, että maapallon hyvinvoinnin ja ihmisten asumisterveyden tulee olla aina tärkein poliittisten päätösten kriteeri. Työpaikoilla ei ole merkitystä, jos samalla tuhoamme ihmisiltä terveen elämän edellytykset. Teollisuus on ihmistä varten, ei päinvastoin, ja sen tulee aina palvella terveyttä ja hyvinvointia.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Birgitta Johansson:

Kun tilannetta katsotaan globaalisti, tulisi olla jo itsestäänselvää, että maapallon hyvinvoinnin ja ihmisten asumisterveyden tulee olla aina tärkein poliittisten päätösten kriteeri. Erilaiset hankkeet ovat ihmistä varten, ei päinvastoin.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset