KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Marketta Mattila, Vihreät, 112

Oma esittely

Olen toimittaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, yrittäjä ja äiti. Televisio-ohjelmien tuottamisen jälkeen – viimeisin oli TV1:n Voimala – olen työskennellyt kolumnistina ja pääkirjoitustoimittajana. Olen myös Sipoon vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja. Hyvän elämän politiikka tarkoittaa minulle sitä, että Suomi säilyy ja kehittyy sivistysvaltiona. Sen ytimessä on jokaisen ihmisen luovuttamaton arvo ja luontoa kunnioittava elämäntapa. Liian vanha, liian nuori, ylikoulutettu, alikoulutettu. Suomen uusi työ ei löydy lokeroimalla ihmisiä, vaan avaamalla ikkunat tulevaisuuteen. Peruskoulu tarvitsee tueksi selkeän ja tasa-arvoisen rahoituksen. On huolehdittava siitä, ettei koulujen eriarvoistuminen jatku rikkaiden ja köyhien kuntien välillä. Yle-verolla rahoitetun Yleisradion merkitys Suomen kulttuurielämälle ja kansalaisyhteiskunnalle on keskeinen. On avattava uusi keskustelu siitä, miten Yleisradion julkisen palvelun tehtävä toteutuu mediakentässä.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Marketta Mattila:

Velkaantuminen on saatava laskuun, mutta se ei tapahdu yksi yhteen menovyötä kiristämällä. Paisuneet julkiset menot eivät ole syy sairauteen, vaan niiden osuus on kasvanut talouden supistuessa. Sosiaaliturvan heikentäminen johtaa kierteeseen, jonka jälkihoito tulee kansantaloudelle vielä kalliimmaksi. Julkisen sektorin karsiminen tuo lisää työttömiä ja talouslääkkeen sijaan pikemmin lisää velkaantumista.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Marketta Mattila:

Ilman veroja ei ole hyvinvointia ja työnteon pitää olla kannattavaa. Haastavan yhtälön kohtuullinen ratkaisu vaikeassa talousajassa on pitää huoli siitä, ettei pienituloisten verotus nouse. Samalla on pyrittävä siihen, että kannustinloukkoja sosiaaliturvan ja osa-aikatyön välillä saataisiin purettua. Siksi hyvin ansaitsevien verotuksen progressiota voi maltillisesti korottaa.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Marketta Mattila:

Ydinjätteiden säilöminen 200 000 vuodeksi on kova valinta, joka tehdään seuraavien sukupolvien tulevaisuus riskeeraten. Olkiluoto 3 on maailman kallein keskeneräinen rakennus ja vanhan maailman energiapolitiikkaa. Panokset pitäisi käyttää uusiutuvan energian ja uuden teknologian hyväksikäyttöön. Hajautettu ja älykäs lähienergia on osa globaalia energiamurrosta, joka luo Suomeen uutta työtä.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Marketta Mattila:

Kivihiilestä pitää päästä eroon 2025 mennessä. Tavoite on kirjattu myös Suomen energia- ja ilmastostrategian linjaukseen vuodelta 2013. Maakaasun osalta näin nopea luopuminen ei ole realistista, vaikka biokaasun tuotantoa pitäisi voimakkaasti edistää sen korvaajaksi. Strategiassa esitetty turpeen käytön vähentäminen kolmanneksella on askel eteenpäin. Koska turve (6-7 % tuotetusta energiasta) tuottaa päästöistä 17 %, se voidaan kompensoida tuulisähköllä ja vähäpäästöisemmällä maakaasulla.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Marketta Mattila:

Juha Sipilän virheellinen väittämä siitä, että Suomen julkisen sektorin koko olisi 58 prosenttia BKT:sta, kuvaa asenneilmastoa. Kun julkinen sektori toisaalta tuottaa 20 % BKT:sta, niin vertailu muuttuu vielä hankalammaksi. Rakenteiden älykäs uudistaminen voi lisätä tuottavuutta, mutta työntekijöistä käsin, ei ylhäältä johtamalla.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Marketta Mattila:

Ruotsi on Suomen tärkeä lähinaapuri, yhteisen historian lisäksi myös tärkeä kauppakumppani. Epävakaassa maailmassa pohjoismaisella yhteistyöllä on yhä enemmän arvoa. Toisena kotimaisena kielenä se on osa kulttuuria ja identiteettiä. Itä-Suomen osalta sen sijaan olisi tarkoituksenmukaista, että kielivaihtoehto voisi olla myös venäjä.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Marketta Mattila:

Työttömyysturvalain uudistus, jonka mukaan työtön voi kieltäytyä työstä, jos päivittäinen työmatkan kesto bussia tai junaa käyttäen ylittää kolme tuntia ja osa-aikatyössä kaksi tuntia, on jo rankka. Lievennyksenä vain se, että matkat eivät saa maksaa niin paljon, että työnteko on kannattamatonta. Lisäksi jo nyt työttömällä on periaatteellinen velvollisuus ottaa 3 kuukauden työttömyyden jälkeen vastaan työtä muultakin kuin omalta alalta.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Marketta Mattila:

Tehostettu palveluasuminen maksaa 4 000- 5 000 euroa kuukaudessa. Se ei ole ilmaista yhteiskunnalle, silti omaan maksukykyyn suhteutetun osuuden jälkeen ei vanhuksellekaan jää eläkkeestä paljon käyttövaroja. Keskivarakkaan vanhuksen ulosmittaaminen hoitoa vastaan on pakkoyhteiskunnan armottomuutta. Varakkaimmat pystyvät kustantamaan hoivapalvelunsa itse, vapaaehtoisesti.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Marketta Mattila:

Ravintoloiden nykyiset aukioloajat riittävät.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Marketta Mattila:

Pieleen mennyt kuntauudistus todistaa, että uhkailu ja pakko ovat huonoja metodeja. Tasaveroinen yhteistyö on suurkuntia parempi tie. Kuntien määrä tulee joka tapauksessa vähenemään, sillä kuntarakennelain kautta valtio on jo ajanut kolme kriisikuntaa pakkoliitokseen. Lisää pakkoliitoksia on tiedossa, sillä kriteerinä on kahden peräkkäisen vuoden liian suuri alijäämä.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Marketta Mattila:

Uhkana on villin lännen tie, jos työehtosopimusten yleissitovuudesta luovutaan, toisaalta Suomessa on valmiiksi eriarvoistuneet työmarkkinat. Joustavuutta tarvitaan, paikallista sopimistakin on jo. Lisäksi työnantajat ovat käyttäneet hyväkseen vaihtoa toisen tes-sopimuksen piiriin. Ay-etupiiriajattelu on ongelmallista jakautuneilla työmarkkinoilla, jossa on matalapalkkatyötä, joustavia 0-sopimuksia ja provisiopalkkaista työtä. Yleisen minimipalkan vaihtoehto on perustulo.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Marketta Mattila:

Suomessa on käynnissä uusi maaltapakoaalto, joka tyhjentää kyliä ihmisistä ja palveluista etelän keskuksiin. Vanhaan kehitysaluepolitiikkaan virastosiirtoineen ei pidä lähteä, mutta nykyinen keskittämisideologia - kuten maaseutulukioiden alasajo - kiihdyttää polarisaatiota. Maaseutu on voimavara - puhdas ruoka, uusiutuva energia, luonto ja matkailu kansantalouden resursseja. Valtionavun tasaukset turvaavat kansalaisten tasa-arvoa.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Marketta Mattila:

Jos alkutekijöissä oleva sote-uudistus etenee huolimatta perustuslaillisista ongelmista, sen ytimen pitäisi rakentua enemmän julkisen palvelun varaan. Jollei näin ole, tuotantovastuussa oleva jättisuuri kuntayhtymä voisi nostaa julkisen terveydenhoidon vaihtoehdoksi samalla volyymilla toimivat ylikansalliset yritykset. Täydentäjänä yksityiset palveluntuottajat - 15 000 yritystä - ovat tarpeellisia, niin kuin jo nyt.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Marketta Mattila:

Valtaa palvelujen tuottamisesta ollaan siirtämässä laajoille kuntayhtymille, joita on vain 19. Yksittäisen kunnan äänivalta on pieni. Käskyketju on epädemokraattinen, eikä takeita ole millaista lähipalvelu viimeisessä portaassa eli pikkukunnassa on. Suomessa on luotu jo hyviä paikallisia malleja tehokkaine palveluketjuineen pienemmissä kuntayhtymissä, kuten Forssan seudulla. Mallin rahoituskin on mutkikas, kuntien keräämät verovarat kierrätetään kuntaan takaisin yhtymäpalveluina.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Marketta Mattila:

Elinkeinovapauden näkökulmasta taksialan rajoituksia pitäisi purkaa ja lupien saamisen pitäisi olla helpompaa. Hätiköityyn nykyjärjestelmän purkuun ei pidä lähteä, on arvioitava miten säännöstelyn lopetus vaikuttaisi syrjäkylien palveluun. Lupien rajattu määrä ja liikennöintivelvollisuus on pitänyt tästä huolen. Vapautus lisäisi taksien määriä kaupungeissa ja keskuksissa. Toisaalta maaseudun tilannetta voidaan kohentaa myöntämällä liikennelupia sivutoimiseen henkilökuljetukseen.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Marketta Mattila:

Vaikka Euroopan talousalue on vaikeuksissa, EU:n yhteismarkkinat ovat jo hyödyttäneet Suomea monin tavoin. Vahva unioni luo turvallisuutta ja vakautta, Suomen se liittää osaksi eurooppalaista talous- ja arvoyhteisöä. EU on vapaan liikkuvuuden ohella demokratian, vastuullisuuden ja rauhan projekti. Suomen osalta vaikein asia on yhteinen maaseutupolitiikka, jossa pohjoinen ulottuvuus kärsii.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Marketta Mattila:

Kymmenen EU-maata kannattaa veroa, Ruotsin tapaan Suomi ei. Verotus on nähty hankalaksi ja tehottomaksi, sitä on helppo kiertää siirtämällä kaupankäynti veroa perimättömiin maihin. Veron epäillään vähentävän työpaikkoja ja vaikeuttavan kilpailukykyä. Toimia nopean, spekulatiivisen kaupan suitsimiseen tarvitaan, mutta EU:n kompromissimalli ei tähän hyvin pysty. 30-35 miljardin arvioitu tuotto kehitysyhteistyöhön alkuperäisen Robin Hood-idean mukaan olisi silti arvokas tavoite.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Marketta Mattila:

Vastakkainasettelu idän ja lännen välillä on räjähdysherkkää ja Suomen pitää olla aktiivisesti hereillä. Tulevaisuus on arvaamatonta ja siihen on kyettävä reagoimaan. Lähtökohtaisesti ei ole toivottavaa, että Suomen pitkästä itärajasta tulee aseistettu Nato-raja, mutta tilanteen mukaan liittoutuminen on mahdollista. Ohjelmallinen valmistautuminen Nato-jäsenyyteen ei liity vaalikauteen, mutta Nato-selvitys on paikallaan. Yhteistyö Ruotsin kanssa on tärkeää.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Marketta Mattila:

Merivoimien ja ilmavoimien vanhentuvaa kalustoa pitää uusia 2020-luvulla. Omasta uskottavasta puolustuskyvystä pitää huolehtia, siksi lisärahaa tarvitaan. Yksi ratkaisu on vihreiden esitys siitä, että lisämäärärahoja materiaalihankintoihin saadaan valikoivalla asevelvollisuudella, pienentämällä sodanajan vahvuutta 200 000 sotilaaseen.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Marketta Mattila:

Suomi tarvitsee sekä työperäistä maahanmuuttoa eikä vapaan liikkuvuuden moninaisuutta. Suurin osa tulijoista on EU-kansalaisia. EU- ja ETA-alueiden ulkopuolista työvoiman käyttöä voidaan helpottaa hallitusti. Nyt Suomi ei ole vetovoimainen. Epävarma oikeudellinen asema asettaa tulijoita eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla, lisäksi työlupamenettelyt ovat kankeita. Se voi johtaa laittomaan työvoiman käyttöön. Väestön ikääntyessä Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Marketta Mattila:

Ihmisten tasavertainen kohtelu edellyttää sitä, että oikeudet ovat kaikille samat.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Marketta Mattila:

Nopea päätöksenteko on vähentänyt vastaanottokeskusten määrää. Samalla torjuvat asenteet Suomessa ovat muuttuneet, hyvänä esimerkkinä Punkalaidun, joka on onnistunut pakolaisten kotouttamisessa. Vastaanottokeskuksen sulkeminen koettiin kunnassa takaiskuna.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Marketta Mattila:

Kouluissa ei voi tehdä mitä tahansa, sen takaavat koulujen järjestyssäännöt ja muut säädökset. Häiriköinti ja kiusaaminen ei ole pelkkä kurikysymys, vaan oire ongelmista, joihin pitää puuttua jämäkästi. Käytännön työrauhan tähden on hyvä, että koulussa on nykyisin valtuudet tarkastaa oppilaan reppu ja ottaa häiritsevät esineet pois.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Marketta Mattila:

Entisen yhtenäiskulttuurin aika on ohi. Koti, uskonto ja isänmaa ovat tärkeitä, mutta niiden merkitys on toinen. Uskonto tarkoittaa enemmän kuin evankelisluterilaista kristillisyyttä ja yhä useampi on uskonnoton. Isänmaa ei ole synonyymi nurkkapatriotismille. Koti on siellä, missä ihminen on kotonaan.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Marketta Mattila:

Julkiset palvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Verovaroilla rahoitettujen palvelujen pitää olla tasaveroisesti kaikkien kansalaisten saatavilla. Yksityiset ostopalvelut ovat hyvä lisä, etenkin terveydenhoidossa niitä käytetään rinnalla paljon. Tehokas ja innovoiva yritys toimii parhaimmillaan hyvänä kirittäjänä julkisille palveluille. Uuden kehittäminen isossa organisaatiossa on haaste.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Marketta Mattila:

Yhteiskunta on ihmistä varten, ei toisinpäin. Kansantaloutta ei voi halvaannuttaa liian korkealla verotuksella, silti julkisia palveluja ei voi pitää ylellisyytenä, johon ei ole varaa. Terveydenhoito, sosiaalipalvelut ja koulutus ovat tasa-arvoisen yhteiskunnan ydintä, ne ovat myös tärkeitä työllistäjiä.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Marketta Mattila:

Suomessa tuloerot eivät ole kovin suuria, silti kuilu erittäin hyvin ansaitsevien ja köyhien välillä on kasvanut. Palkitseminen on toki paikallaan ja ihmisillä on oikeus tavoitella menestystä ja vaurastumista. Tuloerojen kasvattamisen sijaan tavoite on silti tasa-arvo. Ongelma on pikemmin köyhyysrajan alapuolella elävien suuri määrä.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Marketta Mattila:

Palvelujen ja sosiaalietuuksien suurin ongelma liittyy järjestelmän mutkikkuuteen. Eri siiloihin jakautuneessa systeemissä on rajapintoja ja päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi perustulo on vaihtoehto, jolla sosiaaliturvan mutkikkuutta voitaisiin purkaa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Marketta Mattila:

Ympäristö ja työpaikat eivät ole vastakkain, tämä on vanhanaikaista ajattelua. Lyhytnäköinen työpaikkojen ja kasvun tavoittelu ympäristön kustannuksella voi johtaa suurkatastrofiin, kuten Talvivaaran käänteet ovat osoittaneet. Lepsuilu ja silmien sulkeminen ympäristöriskeiltä ei luo kestävää työtä, vaan ongelmia, joiden jälkihoito tulee koko yhteiskunnalle kalliiksi.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Marketta Mattila:

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on normaali käytäntö useimmissa hankkeissa. Kokoomuksen ympäristöministerin tavoite tehostetuista ja sujuvista lupaprosesseista ei saa johtaa siihen, että YVA:t tehdään huitaisten. Lisäksi elinkeinoelämän etua ja ympäristönsuojelua yhtaikaa ajavien ELY-keskusten status on jo lähtökohtaisesti hankala. Kainuussa tehty YVA Talvivaarasta oli alun perin puutteellinen.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset