KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Lauri Ihalainen, SDP, 78

Oma esittely

Olen tehnyt pitkän työuran SAK:n palveluksessa ja neuvotellut suuren määrän sopimuksia palkansaajien turvaksi. Kuluvan hallituskauden olen vaikuttanut työministerinä. Olen kotoisin Keski-Suomen Pihtiputaalta ja asetun nyt ensimmäistä kertaa vaaleissa ehdolle kotimaakunnastani. Keskeisimmät arvot työssä ja elämässä ylipäätään ovat minulle tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja työllisyys. Suomi käy läpi mittavaa rakennemuutosta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Murroksessa muutoksen on oltava jokaiselle turvallisempaa kuin paikalla pysyminen. Näissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että jokaisen työkykyisen ja -haluisen oikeus tehdä työtä toteutuu. Suomalaisen yhteiskunnan menestys perustuu mielestäni luottamukseen ja kykyyn tehdä yhteistyötä. Tätä vahvuutta haluaisin jatkossakin omalta osaltani edistää ja tukea.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Lauri Ihalainen:

Valtiontaloutta on tarkasteltava kokonaisuutena. Julkisen talouden tilanne on vaikea, joten palveluita ja etuuksia joudutaan väistämättä tarkastelemaan myös tulevalla hallituskaudella. Palveluista ei enää tulisi säästää ja kaikissa, vaikeissakin ratkaisuissa tulee ohjenuorana olla oikeudenmukaisuus. Tärkeintä on pitää huolta kasvun ja työllisyyden edellytyksistä.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Lauri Ihalainen:

Etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina politiikassa tehdyissä valinnoissa korostuu arvopohja. Nähdäkseni kolme arvoa on ylitse muiden: tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja työllisyys. Kuluvalla hallituskaudella ylimpien tuloluokkien verotusta on kiristetty ja ansiotuloverotuksen progressio on Suomessa kohtuullisen kireä. Verotusta tulee tarkastella kokonaisuutena siten, että ratkaisut koetaan oikeudenmukaisiksi. Verotuksen pohjan pitää olla mahdollisimman laaja.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Lauri Ihalainen:

Suomen elinkeinoelämälle ja sitä kautta työllisyydelle ja kilpailukyvylle on erittäin tärkeää turvata kohtuuhintainen ja monipuolinen energiansaanti. Ydinvoimasta on tehty tällä hallituskaudella aikaisempia lupia täydentävät päätökset ja tällä hetkellä ennusteet näyttävät, että energiansaanti voidaan tehdyillä ratkaisuilla turvata. Olen ollut valmistelemassa Fennovoiman rakentamislupapäätöstä.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Lauri Ihalainen:

Energiapolitiikassa on varmistettava energiansaanti ja pidettävä samalla huolta ilmasto- ja ympäristöseikoista. Etenkin riippuvuutta kivihiilestä tulee entisestään vähentää ja uusiutuvia energiamuotoja tukea. Kivihiilestä on energiantuotannossa luovuttava kokkonaan niin nopeasti kuin se on kustannustehokkaasti mahdollista. Vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on mahdollista nostaa 50–60 prosenttiin.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Lauri Ihalainen:

Julkisessa keskustelussa esiintyy usein virheellisiä käsityksiä julkisen sektorin koosta suhteessa yksityiseen sektoriin, kun yksityinen sektori on vaikeuksissa. Julkisella sektorillakin tulee tehostaa tuottavuutta ja kehittää viranomaistoimintoja siten, että turhat päällekkäisyydet ja byrokratia voidaan poistaa. Siitä huolimatta julkisen sektorin toimintaedellytyksistä tulee pitää huoli. Tasa-arvoa korostava Suomi tarvitsee laadukkaat ja kaikkien ulottuvilla olevat julkiset palvelut.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Lauri Ihalainen:

Suomi on kaksikielinen maa, joten molempien kotimaisten kielten opiskelu on perusteltua.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Lauri Ihalainen:

Velvoitteita työpaikan vastaanottamiseen on kuluvalla hallituskaudella kiristetty. Työvoiman liikkuvuuden edistäminen tulee ymmärtää laajana, mukaan lukien ammatilliset valmiudet liikkua, mitä koulutus tukee. On ensiarvoisen tärkeää pitää huolta työllistymisen edellytyksistä esimerkiksi tehostamalla asunto- ja liikennepoliittisia ratkaisuja sekä koulutusta. Työn vastaanottamisen tulee olla kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa elämisen.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Lauri Ihalainen:

Suomen peruspalvelut perustuvat yleismaailmallisuuden periaatteelle, eli kaikilla on oikeus samoihin julkisiin palveluihin. Tästä periaatteesta tulee tulevaisuudessakin pitää kiinni. Erityisesti vähävaraisille kattavat julkiset palvelut ovat välttämättömiä. Vanhuksille on turvattava arvokas ja turvallinen hoiva. Erityisesti vähävaraisille kattavat julkiset palvelut ovat välttämättömiä. Omaishoidon edellytyksiä on parannettava.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Lauri Ihalainen:

Ymmärrän ravintola-alan huolen liiketoiminnan edellytyksistä, mutta anniskelun laajentaminen ei mielestäni ole ratkaisuna tarpeellinen tai kestävä. Suomessa tulisi avoimemmin puhua liiallisen alkoholinkäytön syistä ja seurauksista yksilölle ja yhteiskunnalle.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Lauri Ihalainen:

Kuluneella hallituskaudella vahvempiin kuntakokonaisuuksiin tähtäävät hankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Pakon sijaan kuntia tulisi kannustaa kehittämään vahvempiin kuntiin rakentunutta yhteistyötään ja hakemaan sitä kautta säästöjä ja tehokkuutta palveluihin. Sote-uudistus muuttaa merkittävästi kuntien ja sote-alueiden työnjakoa.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Lauri Ihalainen:

Palkkaratkaisut vaikuttavat merkittävästi kilpailukykyyn. Koko maan kattavat maltilliset työmarkkinaratkaisut ovat palkanmuodostuksen tehokkain työkalu etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina. En hyväksy ajatusta, että palkkoja leikkaamalla tuettaisiin kansantalouden myönteistä kehitystä. Kyse on myös palkansaajien ostovoimasta. Suomalaiset yleissitovat työehtosopimukset ovat osoittaneet toimivuutensa jouston ja turvan yhdistämisessä. Palkanosia voidaan myös sitoa työn tuloksiin.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Lauri Ihalainen:

Palveluista on pidettävä huoli koko maassa ja asumisen edellytykset tulee turvata. Kuitenkin työpaikat ja sitä myöten työvoima, erityisesti nuoret opiskelun perässä, hakeutuvat kasvukeskuksiin. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta sen sijaan on periaate, jota tulee jatkossakin noudattaa. Jo nyt valtio tukee monin tavoin kuntia ja alueita verovaroin mm. elinkeinopolitiikassa ja työllistämisessä.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Lauri Ihalainen:

Suomen yhteiskuntamalli perustuu pohjoismaiselle tasa-arvoajatukselle kattavista julkisista palveluista, joita tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille. Sote-ratkaisussakin on pidettävä huoli siitä, että palveluista huolehtii jatkossakin ensisijaisesti julkinen sektori. Yksityiset palvelut toimivat jo nyt julkisia palveluja täydentävinä palveluina. Tällaista kumppanuutta tarvitaan.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Lauri Ihalainen:

Sote-uudistus muuttaa merkittävästi kuntien ja niiden muodostamien tuottajayhteisöjen vastuita palvelujen järjestämisessä. Kuntien mahdollisuudet hoitaa sote- ja muita palveluita vaihtelevat merkittävästi: suurimmilla kunnilla on aivan eri edellytykset ottaa palveluita hoitaakseen kuin pienemmillä. Kuntien valmiuksia vastuunottoon pitää tukea, mutta yhdenvertaisuuden kannalta valtiolla tulee olla päävastuu.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Lauri Ihalainen:

Esimerkiksi naapurimaa Ruotsi tarjoaa varoittavan esimerkin taksilupien vapauttamisesta. Järjestelmän on toimittava siten, että kuluttajansuojasta pidetään asianmukaisesti huoli, ja taksitoiminta on laillista sekä korkealla ammattitaidolla hoidettua. Suomalainen malli on toiminut tässä verrattain hyvin. Uudet nettipohjaiset toimijat kuitenkin haastavat perinteisen taksilupamallin. Siksi kysymystä joudutaan varmasti tarkastelemaan tulevalla hallituskaudella.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Lauri Ihalainen:

Pienenä ja avoimena taloutena Suomi on hyötynyt unionin jäsenyydestä, myös euroalueen yhteisestä valuutasta. Yksin emme globalisoituvassa maailmassa pärjää. Suomen tulee kuitenkin entistä määrätietoisemmin olla mukana kehittämässä EU:ta itse haluamaamme suuntaan. EU:ta tulee erityisesti vahvistaa kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteissa ja työssä.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Lauri Ihalainen:

SDP kannattaa rahoitusmarkkinaveroa, mutta jäi hallituksessa päätöstä tehdessä vähemmistöön. Olisi tärkeää, että Suomi olisi mukana vaikuttamassa muotoon, jolla rahoitusmarkkinavero mahdollisesti toimeenpannaan. Vaikeissa taloudellisissa oloissa on tärkeää, että kaikki sektorit, rahoitus mukaan lukien, osallistuvat taloustalkoisiin. Rahoitusmarkkinaverolla voisi olla myös spekulatiivista kauppaa vähentävä ja sitä kautta markkinoita tasapainottava vaikutus.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Lauri Ihalainen:

Suomen nykyinen turvallisuuspoliittinen linja on kestävä. Suomen turvallisuuspolitiikan tulee perustua yhteistyöhön valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa, mutta Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen. Eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa tulee kehittää.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Lauri Ihalainen:

Julkisen talouden niukoissa oloissa myös puolustusvoimiin on kohdistunut merkittäviä leikkauksia. Valtiontalous ei kuitenkaan näillä näkymin mahdollista merkittäviä lisäpanostuksia. Puolustusvoimien tulevia investointeja tulee tarkastella parlamentaarisen valmistelun kautta.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Lauri Ihalainen:

On syytä tähdentää, että työvoiman tarveharkinta koskee suorittavia tehtäviä, ei esimerkiksi asiantuntija-ammatteja. On selvää, että Suomi tarvitsee osaamista myös maamme rajojen ulkopuolelta. Työperäisen maahanmuuton tulee kuitenkin olla hallittua ja kotimaista työvoimaa täydentävää, ei korvaavaa. Suomeen ei saa rakentaa maahaanmuuttajista toisen luokan työmarkkinoita. Työ- ja oleskelulupakäytäntöjä tulisi selkeyttää ja nopeuttaa.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Lauri Ihalainen:

Kannatan tasa-arvoista avioliittolakia.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Lauri Ihalainen:

On selvää, että hyvinvointiyhteiskunnassa tulee olla valmius pitää huolta haavoittuvista ja heikoimmassa asemassa olevista. Olennaista on varmistaa, etteivät ihmiset joudu jäämään vastaanottokeskuksiin pitkiksi ajoiksi. Siksi kuntien valmiuksia ja edellytyksiä vastaanottaa turvapaikanhakijoita tulee tukea.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Lauri Ihalainen:

Uudistukset, joita on tehty koulurauhan ja -järjestyksen sekä opiskelun edellytysten parantamiseksi ovat tärkeitä. Innostava ja kannustava ympäristö niin lapsille ja nuorille kuin opettajille luo hyvän pohjan laadukkaalle oppimiselle.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Lauri Ihalainen:

Jokainen ymmärtää perinteiset arvot omasta arvopohjastaan käsin. Itse nostan tärkeimmiksi yhteiskunnallisiksi arvoiksi työn, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden. Jokaisella on oikeus mielekkääseen, toimentulon turvaavaan työhön, joka kiinnittää osaksi yhteiskuntaa. Ihmisarvo kuuluu kaikille.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Lauri Ihalainen:

Tärkeää on kehittää laadullisesti julkisia palveluita. Yksityisillä palveluilla on rooli julkisia palveluita tukevina kumppaneina.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Lauri Ihalainen:

Leikkauksilla on vaikeaa luoda kestävää pohjaa talouskasvulle. Seuraavallakin vaalikaudella tärkeää on rakentaa kasvulle ja viennille edellytyksiä sekä jatkaa rakenteellisia uudistuksia ja sopeutustoimiakin. Ne tulee tehdä oikeudenmukaisesti.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Lauri Ihalainen:

Monet kansainväliset tutkimuksetkin osoittavat, että suurilla tuloeroilla on kielteisiä vaikutuksia muun muassa kasvuun. Kärjistyvät tuloerot haittaavat talouskasvua, tuottavuutta ja aiheuttavat yhteiskunnallista eriarvoisuutta, syrjäytymistä sekä rikkovat kansallista yhtenäisyyttä. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut mahdollisuuksien tasa-arvo.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Lauri Ihalainen:

Nykyisissä taloudellisissa oloissa etuuksia ja palveluita joudutaan tarkastelemaan kriittisesti. Hyvinvointivaltion peruspalvelut on silti ehdottomasti turvattava. Niiden varmistaminen edellyttää kasvua, vientiä, investointeja sekä mahdollisimman korkeaa työllisyysastetta, joiden turvin palvelut voidaan rahoittaa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Lauri Ihalainen:

Talouskasvua tulee edistää kestävällä tavalla. Tämä merkitsee taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kasvua. Talouskasvu, työllisyys ja ympäristön suojelu eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Suomen viennin uudet mahdollisuudet muun muassa cleantechin ja biotalouden osalta. Innovaatiot voivat olla yhtä aikaa tuottavia ja ympäristöystävällisiä.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Lauri Ihalainen:

On selvää, että ympäristövaikutukset pitää ottaa hankkeissa huomioon. Ratkaisuissa tulee hakea kestävää kasvua – sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ympäristön kestokyvyn kannalta.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset