Vaalit 2015

Vaalit 2015

Timo Harakka, 289

Ehdokkaan kotisivu »
Ehdokas Facebookissa »
Ehdokas Twitterissä »

Oma esittely:

Olen toimittaja, joka on haastanut Suomen politiikan ja talouden päättäjiä yli 20 vuoden ajan tv-ohjelmissa ja lehtien kolumneissa. Olen kirjailija, joka on tutkinut EU:ta (Spagettivatikaani 1995), maailman finanssijärjestelmää (Luoton loppu 2009) ja eurokriisiä (Suuri kiristys 2014). Olen teatteritaiteen maisteri ja jatko-opiskelija, jonka sydäntä lähellä on kulttuuri, sivistys ja tiede. Olen pienten lasten isä, jota kiinnostaa kasvatus - ja tulevaisuus. Teen kaikkeni, jotta talous uusiutuu ja kasvaa. Hyvä koulutus ja rohkeat investoinnit saavat Suomen lentoon. Panostus ilmastoteknologiaan tekee hyvää planeetalle ja tuo työtä ja hyvinvointia suomalaisille. Se, että tuntee asiat, ei vielä riitä. Täytyy tuntea elämä ja arki, oikeus ja kohtuus. Oman kokemuksen pohjalta puolustan lujasti mahdollisuuksien tasa-arvoa: en olisi päässyt mihinkään ilman peruskoulua. Koska äidinkieleni on viittomakieli, edistän kaikkien yhdenvertaisuutta niin pitkään kuin henki pihisee.

Ehdokkaan vaalikonevastaukset:

1. Monipuoliset ja ilmaiset sosiaalituet ja -palvelut ovat tehneet suomalaisista laiskoja ja kiittämättömiä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(31) }}
Timo Harakka:
Tällainen yleistys ja moralisointi on minulle vierasta. Suomalaisten työhalut ovat aina vain korkealla. Hyvinvoinnin lisääntyessä vaatimustaso kasvaa. Kun työ ei ole pakkotyötä, vapaa työläinen vaatii mielekkyyttä. Monet nuoret ovat vaativia työnsä suhteen, se ei saa sotia omia arvoja vastaan, sen täytyy motivoida. Työnantajien haaste on parantaa työimapiiriä niin nuorimmille kuin kokeneimmille, eikä sitä voi väistää. Fiksut firmat oivaltavat, että hyvä henki on kilpailuvaltti ja tuloksentekijä.

2. Valtion velkaantuminen on vaarallisen voimakasta (2015 budjetin loppusumma on 53,9 miljardia euroa ja se on 4,7 miljardia euroa alijäämäinen).

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(32) }}
Timo Harakka:
OSAAN sanoa, mutta olen samaa mieltä JA eri mieltä. Velkaantumisen tahti on liian kova, mutta velkaantumisen taso ei vielä ole. En suostu hätääntymään kuten VM:n virkamiehet visioidessaan 70%/bkt -velka-astetta. Saksassa se on 90%. En kuitenkaan ole vastuuton: tahti on saatava hidastumaan. Nyt on viimeinen hetki saada investoinnit käyntiin, koska idean tie tuotteeksi vie vuosia. Osaamista on, joten juuri nyt valtion on autettava kasvu liikkeelle eikä käperryttävä peiton alle itkemään.

3. Euron haitat ovat suurempia kuin hyödyt.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(33) }}
Timo Harakka:
Kirjani Suuri kiristys (2014) kertoo, kuinka yhteisvaluutan menestys tuhottiin EU:n oikeistojohdon kiristyslinjalla ja itsekkäästi ajetuilla kansallisilla eduilla. Suomen kannalta ensimmäiset 9 vuotta olivat erinomaisia, viimeiset 6 tuhoisia. Eurooppaan aiheutettu lama on pisin jonka moderni taloushistoria tuntee ja on kurittanut kaikkein pahimmin Suomen vientiä. Jos Kreikan ja Saksan nahistelun sijaan ei saada yhteistä talouspolitiikkaa, euroalue luhistuu.

4. Säännöt ja lait kahlitsevat liikaa taloudellista toimeliaisuutta.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(34) }}
Timo Harakka:
Kukapa rakastaisi byrokratiaa? Hupsuja normeja on helppo löytää ja lakeja on varmasti liikaa. Mutta kokoomuksen viaton ja viihdyttävä "norminpurku" peittää ideologisen edunvalvontatyön. Grahn-Laasosen lista alkaa tähtisadetikkujen myyntirajoituksista ja päätyy vaatimaan rikkaille veronalennuksia – onhan verokin "normi". Olen itse pienyrittäjä, enkä silti koe byrokratiaa ylivoimaisena. Usein tuntuu, että syytämme viranomaisia silloin, kun emme osaa saada omaa bisnestämme tuottamaan.

5. Kreikan velat pitää antaa anteeksi tai ehtoja huojentaa. Muuten maa ei selviä talousahdingosta.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(35) }}
Timo Harakka:
Velkkoja emme voi antaa anteeksi, koska Suomi menettäisi 900 mrd euron vakuuden, joka meillä ainoana EU-maana on. Se on aitoa rahaa. Ehtoja on jo huojennettu niin, että Kreikan velanhoitomenot ovat alemmat kuin esim. Portugalilla. Lisäksi ylijäämävaatimus voi olla nykyistä kohtuullisempi, esim. 2%. Silloin Kreikkaa voi velvoittaa esittämään vihdoin kasvun ohjelma, innovaatioiden ja tuottoisien investointien visio. Sekä Troikka että Kreikka itse ovat aiheuttaneet tuhoa ja syytelleet toisiaan.

6. Sote-uudistus parantaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja ja hillitsee kustannuksia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(36) }}
Timo Harakka:
Jos Sote-uudistus joskus saadaan, niin sen on parannettava kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja ja hillittävä kustannuksia.

7. Suomessa pitää siirtyä tasaveromalliin, jossa kaikilla on sama veroprosentti tuloista riippumatta.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(37) }}
Timo Harakka:
Kaavamainen tasavero rankaisee pienituloisia liikaa ja estää työttömiä työllistymästä matalapalkkatöihin. Kannustinongelma on huomioitu useissa malleissa erilaisin tuin ja veroalennuksin, jolloin tasaverosta tuleekin alapäässä progressiivinen - ja kas kummaa: vain hyvätuloisten verotus laskee roimasti. Jos tasavero olisi kustannusneutraali, alemman keskiluokan verotus nousisi. Siksi tasavero ei ole käytössä melkein missään, ja Virossakin harkitaan siitä luopumista.

8. Suomessa pitää rajoittaa ylisuuria eläkkeitä säätämällä eläkekatto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(38) }}
Timo Harakka:
Yksittäiset jättieläkkeet aiheuttavat katkeruutta. Ainakin valtion omistamien yritysten on ymmärrettävä kohtuuden vaatimus. Harvat jättieläkkeet johtuvat yksityisistä sopimuksista, joita ei voi lailla kieltää. Työeläkkeen saajista suurituloisin kymmenys ansaitsee keskimäärin vain saman kuin kaikki palkansaajat keskimäärin. Jos vain osa isokenkäisten palkasta oikeuttaisi eläkkeeseen, eläkemaksutulot vähenisivät. Ne pitäisi kattaa tavallisten palkansaajien korotettuina eläkemaksuina.

9. Työttömyys johtuu liian korkeista palkoista. Niitä pitää alentaa yritysten kilpailukyvyn takia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(39) }}
Timo Harakka:
Työttömyys ei johdu liian korkeista palkoista, vaan yritysten kannattavuuden romahtamisesta, joka johtuu (a) Euroopan pitkittyvästä lamastä ja (b) liian yksipuolisesta ja haavoittuvasta tuotannosta. Työttömyydestä suuri osa on rakenteellista, eli moni ei löydä työtä, vaikka suhdanne paranee joskus – edes alhaisemmilla palkoilla. Työvoiman tarve ja tarjonta eivät kohtaa.

10. Valtion pitää osallistua vaikeuksiin joutuneiden yritysten ja niiden työpaikkojen pelastamiseen.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(40) }}
Timo Harakka:
Sekä eri mieltä että samaa mieltä. Periaatteessa ei pidä: MIka Malirannan mukaan tuotantomme heikkoutta selittää se, että on pönkitetty kannattamattomia, kilpailukyvyttömiä ja katoavia toimialoja. Käytännössä pitää: valtio voi toimia fiksusti kuten etsiessään Turun telakalle uuden, vahvan yksityisen omistajan. Työllisyyden ylläpito on kannattava investointi, jopa Talvivaarassa. Ja vain valtio kantaa vastuuta vaikeasti uudelleentyöllistettävien työllisyydestä.

11. Suomen pitäisi liittyä Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(41) }}
Timo Harakka:
Nykyisessä tilanteessa Nato-hakemus voisi pikemmin heikentää Suomen turvallisuutta. Suomen on pidettävä joka tapauksessa oma puolustuksensa kunnossa, emmekä ole kovin halukkaita kustantamaan toisten laiminlyömiä armeijoita. Nato-optio kuitenkin tarkoittaa täsmälleen sitä, että heti kun arvio muuttuu, hallitus hakee kansalta valtuuden jäsenhakemukselle. Avainasemassa ovat ennakointi, varautuminen, valmius. Nato-yhteistyö ja tiivis yhteistoiminta Ruotsin kanssa ovat tärkeitä.

12. Venäjä on muuttunut Putinin kaudella Suomelle sotilaalliseksi uhaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(42) }}
Timo Harakka:
Uhaksi kyllä. Sotilaallinen uhka edellyttää sekä poliittista tahtoa että kykyä hyökätä. Jälkimmäisestä ei ole epäselvyyttä. Polittinen tahtokin voi muuttua yhdessä päivässä, mutta Suomen osalta vakavia merkkejä ei ole nähty. Ei kuitenkaan saa olla sinisilmäinen, enkä usko että Tuomioja ja Niinistö ovatkaan, eikä ollut Halonenkaan. Se, että Venäjän johtoon suhteet toimivat, ei ole nöyristelyä, vaan mahdollistaa sen, että on saatavissa laajalti tietoa ja voidaan aistia myös heikkoja signaaleja.

13. Suomen tulisi ottaa tiukempi linja Venäjän tekemiin ilmatilaloukkauksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(43) }}
Timo Harakka:
Valittu linja lienee osoittautunut järkeväksi.

14. Suomen olisi pitänyt jättäytyä pois EU:n asettamista Venäjä-pakotteista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(44) }}
Timo Harakka:
Erkki Tuomiojan linja on oikea. Suomi osallistuu johdonmukaisesti ja rakentavasti EU:n pakotepolitiikkaan, vaikka kärsimme siitä enemmän kuin moni muu maa. Se on antanut meille myös arvovaltaa hillitä EU:n Venäjä-vastaisimpien jäsenten uhmaa. Samalla varmistamme, että valitaan sellaiset pakotteet, joiden vaikutus Venäjän johdon imperialistisen uhon taltuttamiseen ovat tepsivimpiä, mutta jotka eivät lietso tavallisten venäläisten keskuudessa suurinta katkeruutta.

15. Oli virhe liittyä maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen 2011.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(45) }}
Timo Harakka:
Jokaisella maalla on omat hyvät syynsä puolustaa kansallisia etuja ja olla osallistumatta yhteiseen hyvään. Silloin ei saada koskaan yhtään kansainvälistä sopimusta aikaiseksi. Tietysti on puolueita, joiden mielestä Suomen ei pitäisi osallistua mihinkään kansainväliseen yhteistyöhön, koska ainahan siitä jotakin harmia jollekin suomalaiselle jossakin koituu. Sama ärinä kuuluu kuitenkin kaikissa muissakin maissa.

16. Suomen on tiivistettävä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(46) }}
Timo Harakka:
Putinin voimapolitiikan ainut myönteinen seuraus on ollut se, että Suomen ja Ruotsin sotilaallinen yhteistyö on edennyt aivan viime kuukausina ripeästi jopa konkreettisiin suunnitelmiin maa-, meri- ja ilmavoimien yhteistoiminnasta. Edellytykset myös kriisiajan yhteistyöhön paranevat huikeasti. Koska hankkeella on kaikista puolueista yksimielinen tuki, uusi hallitus ja eduskunta tehenevät heti tarvittavat lakimuutokset. Tämä ei ole mikään ratkaisu pahimman varalle, mutta roima parannus.

17. Noin miljardin euron suuruista julkista kehitysapua on vähennettävä tuntuvasti.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(47) }}
Timo Harakka:
Kehitysapu on sidottu kansantuotteeseen, joten se laskee automaattisesti silloin, kun taloudella menee huonosti. Kehitysapu ei siis vie sen suurempaa osuutta rikkaan Suomen tuloista kuin ennenkään. Kehitysavun toteutus ei lähsekään aina mene kuin Strömsössä. Juuri sen tähden rahoituksen poukkoilu, hankkeiden katkeilu, kiire ja lyhytnäköisyys on tyhmintä, mitä voi tehdä. Tarvitaan johdonmukaisuutta, pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.

18. Puolustusmäärärahoja pitää lisätä tuntuvasti.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(48) }}
Timo Harakka:
Jos puolustusmäärärahjoja pitää lisätä, niin ei kuitenkaan "tuntuvasti" – esimerkiksi miljardilla eurolla vuodessa, joka olisi reilun kolmanneksen lisäys. On erikoista, että perussuomalaiset haluavat sitoa puolustusrahat kansantuotteeseen. Silloinhan huonossa taloustilanteessa aina tingittäisiin puolustusmenoista, vaikka tilanne ja uhkakuva toista vaatisivat. Vaikka olen itse pasifisti, ymmärrän sentään, että jos sotilaallinen uhka aidosti kasvaa, ei ensimmäisenä ryhdytä lantteja laskemaan.

19. Ääri-islamistinen terrori uhkaa myös Suomea.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(49) }}
Timo Harakka:
Pelottelusta ei ole mitään hyötyä: tällä hetkellä ääri-islamistinen vaara Suomen sisällä on epätodennäköinen. Se, että Suomesta on lähtenyt verraten paljon sotilaita ISIS:n riveihin on kuitenkin erittäin huolestuttavaa. Se kielii siitä, että heikon kotoutuksen takia osa maahanmuuttajataustaisista nuorista jää kiinnittymättä yhteiskuntaan ja hakee elämälle sisältöä väkivallasta. Suomen olisi nopeasti otettava opiksi siitä, miten Ruotsissa maahanmuuttajat ohjataan koulutukseen ja työelämään.

20. Suomen nettomaksu EU:lle on noussut noin miljardiin euroon. Suomi maksaa liikaa EU:lle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(50) }}
Timo Harakka:
Kysymyksissä sekä kehitysavun että EU-jäsenmaksun määrät on ilmoitettu, mutta puolustusmäärärahojen suuruutta ei. Halutaanko ohjata vastauksia tiettyyn suuntaan? Varsinkin, kun esitetty luku ei ole täydellä varmuudella oikea. Korotus edelliseen vuoteen on joka tapauksessa huomattava. EU:lle tyypilliseen tapaan tarkkoja summia ja perusteita on liki mahdoton selvittää, mikä on omiaan lisäämään yleistä epäluuloa järjestelmää kohtaan. Täysin oikeutetusti.

21. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(54) }}
Timo Harakka:
Ei vaadi perusteluita.

22. Kannabis (marihuana) pitää vapauttaa Suomessa. (Kannabiksen kasvatus, hallussapito ja käyttö on nyt kielletty rikoslaissa.)

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(51) }}
Timo Harakka:
Kannatan osittaista dekriminalisointia, mutta en kaupan laillistamista.

23. Suomalaisen ei tarvitse antaa rahaa kerjäläiselle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(55) }}
Timo Harakka:
Suomalainen saa tehdä vapaasti mitä haluaa, eli ei tarvitse. Toivottavasti eduskunta ei vajoa niin alas, että ryhtyy säätämään lakia, jossa rahan antamiseen velvoitetaan, tai rahan antaminen kielletään, jolloin hädänalaista saisi auttaa vain salaa.

24. Alle 3-vuotiasta lasta ei ole hyvä laittaa päiväkotiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(58) }}
Timo Harakka:
Alle 3-vuotiaalla ei tässä varmaan tarkoiteta 1-vuotiasta, jota ei ole hyvä laittaa päiväkotiin. Toivon, että 2-5-vuotiaiden osalta vanhemmat saisivat edelleen käyttää mahdollisimman vapaasti omaa harkintaa, joka huomioi lapsen yksilöllisen persoonallisuuden ja kehitysvaiheen.

25. Lajittelen kaikki jätteet kotonani.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(53) }}
Timo Harakka:
Roskasankojournalistit ovat tervetulleita tarkistamaan, toteutuuko vaalilupaus.

26. Aina kannattaa tunnustaa, jos pettää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(57) }}

27. Raha tuo onnea.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(60) }}

28. Syön enemmän eines- kuin kotiruokaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(59) }}

29. Kissat ovat koiria fiksumpia eläimiä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(56) }}

30. Suomi on hyvä maa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(52) }}
Timo Harakka:
Koska Suomi on hyvä maa, pyrin eduskuntaan. Tämä hyvä maa on antanut koulutuksen, turvallisuutta, vapautta, korkeaa elintasoa ja hyvinvointia – oma velvollisuuteni on huolehtia, että seuraavatkin polvet saavat sen, mitä itse olen saanut. Ja enemmän.

Vaaligallerian kuvien oikeudet © Yleisradio