22 Ruohonen-Lerner Pirkko

22 Ruohonen-Lerner Pirkko Uudenmaan vaalipiiri Perussuomalaiset toimittaja, redaktör Ikä: 53 v Kotisivu: http://www.pirkon.info/

Ehdokkaan oma esittely: Olen toimittaja ja kaupunginvaltuutettu (sit.). Kunnallispolitiikkaan olen osallistunut aktiivisesti 20 vuotta. Haluan edistää demokratiaa, vastustan vallan keskittämistä pienelle sisäpiirille, joka jakaa kabinetissa verovaroja eliitin ulkomaanmatkailuun, yritystukiin, poliittisiin virkanimityksiin, konsulttisopimuksiin jne. Yritysten maksamat vaalirahat poliittisille puolueille on saatava julkisiksi, jotta media voisi valvoa, ovatko vastapalvelukset "yhteisestä lompakostamme" kohtuullisia. Perheeseeni kuuluu aviopuoliso sekä 21- ja 23-vuotiaat opiskelevat nuoret. Asumme Porvoon Haikkoossa. Harrastan liikuntaa, lukemista ja puutarhanhoitoa. Haluan jättää tuleville sukupolville mahdollisimman puhtaan luonnon, siksi säästän sähköä ja vettä, lajittelen ja kierrätän kaikki mahdolliset jätteemme, valmistan omassa lämpökompostorissamme mustaa multaa, ostan ja kulutan mahdollisimman vähän. Mottoni: Pahinta pelkuruutta on se, että tietää mikä on oikein, eikä tee sitä.

Oma vastaus
Ruohonen-Lerner Pirkko

1	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomen työmarkkinoilla tulisi ottaa oppia Tanskasta, missä irtisanominen on helpompaa mutta työttömyysturvan taso korkeampi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Jos nykyistä systeemiä muutetaan paljon, on vaikeaa luoda oikeudenmukaiset työehdot, joissa työntekijöiden asema turvataan riittävästi.
2	Tulisiko Suomen houkutella ulkomaalaista työvoimaa?
	Kyllä.   Työlupia on myönnettävä nykyistä joustavammin tarpeen mukaan, mutta ei ole syytä pyrkiä laajamittaiseen siirtolaisuuteen. Nykyinen käytäntö on hyvä.   Ei, vaan nykyistä käytäntöä tulisi tiukentaa. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Suomi ei täällä hetkellä tarvitse uutta työvoimaa, sillä työpaikkoja siirretään koko ajan halpamaihin, jolloin työttömien määrä kasvaa. Suomen tulisi ensisijaisesti työllistää oman maan kansalaiset.
3	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Globalisaatio ja vapaakauppa ovat olleet suomalaisten hyvinvoinnille pääosin hyödyksi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Globalisaatio hyödyttää suuria yrityksiä ja rikkaita maita. Työpaikat siirtyvät halpamaihin aiheuttaen työttömyyttä.
4	Alkoholiverotusta kevennettiin vuonna 2004. Miten alkoholiverotusta tulisi kehittää?
	Veroa tulisi edelleen keventää.   Nykyinen taso on sopiva. Väkevien juomien verotusta tulisi kiristää.   Alkoholin verotusta tulisi kiristää kauttaaltaan. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Alkoholiverojen alentamispäätös on aiheuttanut paljon ongelmia sosiaali- ja terveyspuolella, joten erityisesti vahvojen alkoholijuomien veroja pitäisi nostaa.
5	Yleinen arvonlisävero on Suomessa 22 prosenttia. Ruoalle säädetty arvonlisävero on alempi eli 17 prosenttia.
	Ruoan arvonlisäveroa tulisi nostaa. Nykyinen taso on hyvä.   Ruoan arvonlisäveroa tulisi alentaa. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Elintarvikkeiden veronkevennykset pitää myös rahoittaa jollakin tavalla. Parempi vaihtoehto on keventää tuloveroja ja parantaa sosiaaliturvaa. Muuten voi käydä niin, että valtio menettää verotuloja ja elintarvikkeiden hinnat pysyvät kuitenkin entisellä tasolla.
6	Palkkaverotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella
	Keventää reilusti. Keventää jonkin verran.   Pitää nykyisellään.   Kiristää. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Pienituloisten tuloverotusta voitaisiin keventää jonkin verran.
7	Perintöverotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella
	Kiristää. Pitää nykyisellään.   Keventää vain yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä.   Keventää kauttaaltaan.   Perintövero tulisi poistaa kokonaan. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Pienten perintöjen verotuksesta voitaisiin luopua kokonaan.
8	Lapsilisä on tätä nykyä ensimmäisestä lapsesta 100 euroa kuukaudessa ja lisä nousee portaittain niin, että viidennestä lapsesta lähtien se on 172 euroa kuukaudessa. Mitä lapsilisille tulisi tehdä?
	Nostaa kaikista lapsista nykyjärjestelmän mukaisissa suhteissa. Nostaa painottaen vähälapsisia perheitä.   Nostaa painottaen monilapsisia perheitä.   Korotukset eivät ole tarpeen. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Lapsilisiä ei ehkä tulisi maksaa perheille, joiden nettotulot ja -varallisuus verotuksessa ylittävät tietyt rajat. Järjestelmän muutos saattaisi lisätä byrokratian kustannuksia, joten muutoksen tekemisessä tulisi olla varovainen.
9	Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tuetaan nykyisin veroedulla. Pitäisikö eläkesäästämisen veroetu laajentaa myös muihin säästötapoihin kuten osakkeisiin, rahastoihin ja talletuksiin?
	Kyllä.   Ei. Nykyinenkin veroetu pitää poistaa. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Saavutettuja eläkesäästämisetuja ei pidä poistaa: Ihmetyttää, miksi juuri vakuutussäästämistä tuetaan erityisellä veroedulla verrattuna muihin säästötapoihin.
10	Suomessa on keskusteltu energian hinnannoususta sekä pörssissä noteeratun Fortumin johdon optioista. Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomeen tulisi perustaa uusi valtiollinen energiayhtiö?
	Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Energian saatavuus on elintärkeää yhteiskunnalle, joten energian saannin vakaus eri tilanteissa tulee turvata. Rahallinen spekulointi ei saisi liiaksi ohjata markkinoita.
11	Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä?
	Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää. Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa.   Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin.   Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Ensisijaisesti pitäisi säästää energiaa ja kehittää uusiutuvia ja vaihtoehtoisia energiamuotoja.
12	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomeen tulisi rakentaa kuudes ydinvoimala.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Energiaa pitäisi ensisijaisesti säästää. Lisäksi tulisi käyttää ja kehittää nykyistä enemmän jo olemassa olevia vaihtoehtoisia energiamuotoja kuten haketta, tuulta, aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Uraanin louhinta ja ydinjäte aiheuttavat suuria ympäristöongelmia, joiden ratkaisua en haluaisi jättää tuleville sukupolville.
13	Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa?
	EU.n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita.   Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat.   Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. Ruohonen-Lerner, Pirkko:
14	Suomessa on tällä hetkellä 220–250 sutta. Määrä on
	Liian pieni. Sopiva.   Liian suuri. Ruohonen-Lerner, Pirkko:
15	Pitäisikö rekisteröidyssä parisuhteessa eläville homo- ja lesbopareille sallia adoptio-oikeus?
	Kyllä, heille tulisi sallia samat oikeudet kuin avioliitossa oleville.   Perheen sisäinen adoptio, jossa toinen puolisoista voi adoptoida kumppaninsa lapsen, tulisi sallia. Samaa sukupuolta oleville ei tule sallia adoptiota. Ruohonen-Lerner, Pirkko:
16	Suomessa on päätetty, että analogiset televisiolähetykset loppuvat 31.8.2007. Tulisiko päätös purkaa ja antaa analogisille lähetyksille jatkoaikaa?
	Kyllä.   Ei. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Jos esimerkiksi vanhusväestölle tulee muutoksesta suuria ongelmia, pitäisi analogisille lähetyksille myöntää jatkoaikaa.
17	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Poliisin valtuuksia tulisi lisätä rikollisuuden torjumiseksi ja yleisen turvallisuuden lisäämiseksi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Poliisi on jo saanut uusia valtuuksia. Kansalaisten perusoikeuksia ei pidä rajoittaa nykyistä enempää.
18	Miten Suomen puolustus tulisi järjestää?
	Liittymällä Natoon ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta.   Liittymällä Natoon ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus. Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus.   Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Ensisijaisesti Suomen tulee huolehtia siitä, että meillä on ystävälliset suhteet naapurimaihimme. Tällä hetkellä ei ole suurempaa tarvetta Nato-jäsenyydelle. Jos ilmaantuu uusia uhkakuvia rajoillemme, saattaa tilanne muuttua.
19	Tulisiko Turkki ottaa EU:n jäseneksi, jos se täyttää jäsenyyden ehdot?
	Kyllä. Ei. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Ennen päätöksentekoa pitäisi olla luotettavaa tietoa siitä, mitkä olisivat Turkin EU-jäsenyyden mukanaan tuomat kokonaishyödyt ja -haitat.
20	Miten haluaisitte tarkistaa presidentin valtaoikeuksia?
	Presidentin ulkopoliittista valtaa tulisi vähentää valtioneuvoston hyväksi.   Presidentin tulisi johtaa ulkopolitiikkaa vastakin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta ei osallistua enää EU:n huippukokouksiin.   Presidentin valtaoikeudet tulee säilyttää nykyisinä.   Presidentin valtaoikeuksia tulisi lisätä nykyisestä. Ruohonen-Lerner, Pirkko:
21	Suomessa korkeakouluopiskelu on maksutonta. Miten tulisi menetellä vastedes?
	Korkeakouluopetuksen tulee olla vastaisuudessakin maksutonta.   EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoille tulisi säätää lukukausimaksu.   Korkeakouluihin tulisi säätää kaikille lukukausimaksu. Ruohonen-Lerner, Pirkko:
22	Miten opiskelijoiden toimeentuloa tulisi ensisijaisesti tukea tulevaisuudessa?
	Korottamalla opintorahaa.   Kannustamalla opiskelijoita rahoittamaan opintonsa nykyistä enemmän opintolainalla.   Kannustamalla opiskelijoita entistä enemmän työntekoon opintojen ohella nostamalla tulorajaa, jonka verran opiskelija voi ansaita menettämättä opintorahaansa. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Opiskelijoiden tulee voida suorittaa tutkintonsa ilman velkaantumista.
23	Suomessa on käynnissä kuntauudistus. Yhtenä tavoitteena on vähentää kuntien lukumäärää nykyisestä 416:stä. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
	Noin 400 kuntaa. Noin 300 kuntaa.   Noin 200 kuntaa.   Noin 100 kuntaa. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Kuntakoon kasvaminen ei välttämättä johda pienempiin yksikkökustannuksiin ja parempaan tehokkuuteen. Yli 50 000 asukkaan kunnat menestyvät vertailuissa yleensä huonommin kuin keskikokoiset kunnat. Niissä on liikaa byrokratiaa.
24	Mikä on paras keino turvata kansalaisten kunnalliset palvelut?
	Valtion on annettava kunnille lisää rahaa.   Kuntien tulisi kattaa lisärahoituksen tarve kiristämällä verotusta tai nostamalla asiakasmaksuja. Kuntien tulisi tehostaa omaa palvelutuotantoaan.   Kunnissa tulisi hyödyntää selvästi nykyistä enemmän ostopalveluita. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Kunnat ovat kehittäneet liian vähän toimintojaan, osaamista tulisi korostaa nykyistä enemmän, myös hallintoa pitäsi tehostaa, poliittisista virkanimityksistä pitäisi päästä eroon.
25	Päivähoito-oikeuden rajoittamista on esitetty yhdeksi vaihtoehdoksi, kun kunnat etsivät keinoja pitää sosiaalimenojen kasvu kurissa. Miten suhtaudutte ajatukseen?
	Lasten päivähoito-oikeutta ei saa rajoittaa. Päivähoito-oikeutta tulee rajoittaa, jos toinen vanhemmista on kotona.   Jokaiselle automaattisesti kuuluvasta, niin sanotusta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tulisi luopua. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Jos toinen vanhemmista on kotona, osapäiväinen hoito saattaisi riittää lapsille. Ongelmia ei saisi syntyä esim. pätkätyöläisille silloin kun työsuhde on katkolla. Lapselle ei ole hyväksi, jos häntä joudutaan vaikka vuoden aikana kuskaamaan useisiin eri päiväkoteihin ja lapsiryhmiin. Näinhän tapahtuu, jos lapsi menettää vakituisen hoitopaikkansa vanhemman jäädessä työttömäksi.
26	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Sairaanhoidon potilasmaksut pitäisi porrastaa tulotason mukaan.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Ruohonen-Lerner, Pirkko: Muutos lisäisi byrokratiaa. Suurituloiset maksavat jo progressiivisten verojen muodossa korotettuja potilasmaksuja.
27	Hallitus saa eduskunnassa taakseen enemmistön todennäköisesti vain, jos kolmesta suurimmasta puolueesta kaksi on siinä mukana. Jos vaalitulos sallisi, mikä olisi sopivin yhdistelmä?
	Sdp ja kokoomus.   Keskusta ja Sdp. Kokoomus ja keskusta Ruohonen-Lerner, Pirkko: Demokraattisessa järjestelmässä pidetään ensiksi vaalit ja katsotaan vaalien jälkeen, mitkä puolueet ovat saavuttaneet kansalaisten luottamuksen.

« Takaisin