36 Alanko-Kahiluoto Outi

36 Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri Vihreät tutkija, filosofian lisensiaatti Ikä: 43 v Kotisivu: http://www.outialanko.fi Katso ehdokkaan video »

Ehdokkaan oma esittely: Olen kaupunginvaltuutettu ja Helsingin Vihreiden puheenjohtaja. Minulla on kaksi kouluikäistä lasta ja olen avioliitossa teatteriohjaajan kanssa. Ammatiltani olen tutkija ja työskentelen Suomen Akatemian tutkimusprojektissa. Aristoteles sanoi, että politiikka on yhteiskunnan pyrkimystä hyvään elämään. Minulle politiikka on niiden asioiden muuttamista, jotka ovat huonosti, ja niiden puolustamista, jotka tekevät elämän elämisen arvoiseksi. Maailman vakavimmat ongelmat ovat ilmastonmuutos ja köyhyys, mutta molemmille voidaan viisailla päätöksillä tehdä paljon. Teen politiikkaa puolustaakseni hyvinvointipalveluita ja ihmisten tasavertaista kohtelua. Vaalilauseeni on "Ettei ketään jätettäisi". Se tarkoittaa, ettei ketään pidä jättää osattomaksi hyvinvoinnista. Apua tarvitsevaa ei pidä unohtaa jonoon. Käy tutustumassa ajatuksiini ja teemoihini tarkemmin nettisivuillani.

Oma vastaus
Alanko-Kahiluoto Outi

1	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomen työmarkkinoilla tulisi ottaa oppia Tanskasta, missä irtisanominen on helpompaa mutta työttömyysturvan taso korkeampi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Alanko-Kahiluoto, Outi: Mikään ei takaisi, ettei työttömyysturvaa taas taloudellisen laman sattuessa heikennettäisi, siksi en lähtisi helpottamaan myöskään irtisanomista. Jos työllisyyttä halutaan parantaa, vihreillä on siihen parempi lääke: perustulo. Perustulo parantaisi pätkätyöläisten sosiaaliturvaa, mutta tekisi myös keikkatyön vastaanottamisen kannattavammaksi, tukisi pienyrittäjyyttä ja loisi samalla uusia työpaikkoja.
2	Tulisiko Suomen houkutella ulkomaalaista työvoimaa?
	Kyllä. Työlupia on myönnettävä nykyistä joustavammin tarpeen mukaan, mutta ei ole syytä pyrkiä laajamittaiseen siirtolaisuuteen.   Nykyinen käytäntö on hyvä.   Ei, vaan nykyistä käytäntöä tulisi tiukentaa. Alanko-Kahiluoto, Outi: Työperusteista maahanmuuttoa pitää helpottaa, mutta tärkeintä on huolehtia nykyisten työttömien työllistymisestä. Laajamittaiseen ulkomaisen työvoiman rekrytointiin en vielä lähtisi. Kysymys ei ole vain työvoimapoliittinen. Suomen pitäisi myös paremmin kantaa vastuuta siirtolaiskiintiöstään. Lisäksi Suomeen työhön tuleville (ja heidän perheilleen) on voitava tarjota kunnolliset työehdot, sosiaali- ja oikeusturva, terveydenhuolto ja tarpeellinen koulutus.
3	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Globalisaatio ja vapaakauppa ovat olleet suomalaisten hyvinvoinnille pääosin hyödyksi.
	Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Alanko-Kahiluoto, Outi: Globalisaatio on lähentänyt kulttuureita toisiinsa. Talouden globalisaation varjopuolia ovat maiden välinen verokilpailu, massairtisanomiset, työn keskittyminen kasvukeskuksiin ja kilpailutusideologian ulottaminen alueille joille se ei kuulu (koulutus-, terveys- ja muihin hyvinvointipalveluihin). Globalisaatiota pitäisi pyrkiä hallitsemaan tekemällä maiden välisiä sopimuksia, oli sitten kyse taloudesta tai ympäristönsuojelusta. Hyvinvointivaltio ei saa muuttua kilpailuvaltioksi.
4	Alkoholiverotusta kevennettiin vuonna 2004. Miten alkoholiverotusta tulisi kehittää?
	Veroa tulisi edelleen keventää.   Nykyinen taso on sopiva. Väkevien juomien verotusta tulisi kiristää.   Alkoholin verotusta tulisi kiristää kauttaaltaan. Alanko-Kahiluoto, Outi: Alkoholipolitiikalla tulisi ohjata kulutusta mietoihin alkoholijuomiin, jotta väkevien juomien kulutus vähenisi. Väkevien juomien alkoholiveron alentaminen on tutkitusti lisännyt päihdeongelmia, alkoholikuolemia, törkeitä pahoinpitelyitä, rattijuopumusta ja lasten huostaanottoja, joten mitään syytä olla korottamatta veroa ei ole - ei edes taloudellisia. Veronalennukset on maksettu kalliisti sosiaali- ja terveyspuolella.
5	Yleinen arvonlisävero on Suomessa 22 prosenttia. Ruoalle säädetty arvonlisävero on alempi eli 17 prosenttia.
	Ruoan arvonlisäveroa tulisi nostaa. Nykyinen taso on hyvä.   Ruoan arvonlisäveroa tulisi alentaa. Alanko-Kahiluoto, Outi: En vastusta ruoan arvonlisäveron laskemista, mutta en pidä sitä parhaana tapana autttaa nimenomaan kaikkein pienituloisimpia, koska ruoan alv:n laskemisesta hyötyisivät nekin jotka eivät tätä tukea tarvitse. Mieluummin nostaisin esimerkiksi yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisiä sekä kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Voisin kannattaa ympäristöystävällisesti tuotetun luomuruuan alv:n laskemista.
6	Palkkaverotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella
	Keventää reilusti.   Keventää jonkin verran. Pitää nykyisellään.   Kiristää. Alanko-Kahiluoto, Outi: Veroja ei tule keventää hyvinvointipalveluiden kustannuksella. Jos kuitenkin verotuksen painopiste siirrettäisiin ympäristöhaittojen verottamiseen (ns. ekologinen verouudistus), voitaisiin palkkaveroa vastaavasti laskea (palkkaveron progressiosta en kuitenkaan luopuisi). Ekologisen verouudistuksen myötä työpaikat lisääntyisivät, koska työn teettämisestä tulisi halvempaa ja ympäristön tuhoamisesta vastaavasti
7	Perintöverotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella
	Kiristää. Pitää nykyisellään.   Keventää vain yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä.   Keventää kauttaaltaan.   Perintövero tulisi poistaa kokonaan. Alanko-Kahiluoto, Outi: Perintöveron poistaminen jättäisi verotuloihin puolen miljardin euron loven, joten sen poistamiseen meillä ei ole varaa. Kuitenkin esim. asuntovero voisi tulla maksettavaksi vasta kun perittyä asuntoa myydään. Ei ole oikein, että leski/alaikäiset lapset joutuvat myymään kotinsa voidakseen maksaa sen perimisestä aiheutuvat verot. Myös pienten perintöjen verotuksen alarajaa voisi nostaa. Jotta verotulot säilyisivät ennallaan, pitäisi painopistettä samalla siirtää ympäristöhaittojen verottamiseen.
8	Lapsilisä on tätä nykyä ensimmäisestä lapsesta 100 euroa kuukaudessa ja lisä nousee portaittain niin, että viidennestä lapsesta lähtien se on 172 euroa kuukaudessa. Mitä lapsilisille tulisi tehdä?
	Nostaa kaikista lapsista nykyjärjestelmän mukaisissa suhteissa.   Nostaa painottaen vähälapsisia perheitä.   Nostaa painottaen monilapsisia perheitä.   Korotukset eivät ole tarpeen. Alanko-Kahiluoto, Outi: Lapsilisä on jäänyt jälkeen elinkustannusten noususta, siksi lapsilisää on korotettava. Se on myös sidottava indeksiin. Lisäksi yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä on tuettava enemmän. Suomessa nämä perheet ovat nyt kaikkein heikoimmassa asemassa: tilastojen mukaan näissä perheissä on eniten suhteellista köyhyyttä. Ulottaisin lapsilisän myös 17-vuotiaisiin. Lainkin mukaan 17-vuotias on vielä alaikäinen eli virallisesti vanhempiensa elätettävänä.
9	Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tuetaan nykyisin veroedulla. Pitäisikö eläkesäästämisen veroetu laajentaa myös muihin säästötapoihin kuten osakkeisiin, rahastoihin ja talletuksiin?
	Kyllä. Ei.   Nykyinenkin veroetu pitää poistaa. Alanko-Kahiluoto, Outi: Taloudellinen liikkumavara pitää kohdistaa niiden tukemiseen, joilla ei jää rahaa osakkeiden ostamiseen, rahastoihin tai sijoittamiseen. Esimerkiksi apurahansaaja tai kotiäiti jäävät lakisääteisen eläketurvan ulkopuolelle, joten näiden veroetu ei ole keneltäkään pois. Kuitenkin kaikilla yhteiskunnan jäsenillä pitäisi olla eläketurva sekä luottamus siihen, että eläketurvasysteemi kantaa vielä sittenkin, kun itse on elkeiässä.
10	Suomessa on keskusteltu energian hinnannoususta sekä pörssissä noteeratun Fortumin johdon optioista. Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomeen tulisi perustaa uusi valtiollinen energiayhtiö?
	Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Alanko-Kahiluoto, Outi: Uuden valtiollisen yhtiön perustamista on perusteltu sillä, että se tekisi sähkömarkkinat nykyistä toimivammiksi. Mikäli uusi valtiollinen energiayhtiö perustettaisiin, olisi se valtiolle hyvä tilaisuus investoida uusiutuvaan energiaan. Yhtiö voisi siis keskittyä kokonaan uusiutuvan energian tuottamiseen ja kehittämiseen. Valtion pitäisi antaa tukea uusille bioenergiaa tuottaville yrityksille.
11	Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä?
	Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää.   Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa.   Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin.   Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä. Alanko-Kahiluoto, Outi: Energiankulutuksen kasvun hillitseminen edellyttää monipuolista keinovalikoimaa, joista taloudellinen ohjaus lienee kaikkein tehokkain. Energiaverot myös kannustaisivat ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen. Muita keinoja olisivat mm. autoilun vähentäminen järkevällä yhdyskuntasuunnittelulla sekä tukemalla etätyön tekemistä, ruuhkamaksujen käyttöönotto isoissa kaupungeissa sekä joukkoliikenteen nykyistä merkittävämpi tukeminen.
12	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomeen tulisi rakentaa kuudes ydinvoimala.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. Alanko-Kahiluoto, Outi: Lisäydinvoimaa ei Suomessa tarvita, koska meillä on erinomaiset mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöä ja lisätä uusiutuvien kotimaisten energianlähteiden käyttöä. Ydinvoima ei ole kestävä ratkaisu: nykyteknologialla uraani loppuu joka tapauksessa lähivuosikymmeninä emmekä ole pystyneet ratkaisemaan ydinjätteen loppusijoitusongelmaa tai eliminoimaan ydinonnettomuuden mahdollisuutta.
13	Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa?
	EU.n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita.   Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat.   Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. Alanko-Kahiluoto, Outi: Ilmastonmuuoksesta kertovat merkit ovat niin vakavia, ettei meillä ole varaa odotella ympäristötekoja muilta, vaan EU:n on itse näytettävä esimerkkiä. EU:n päästöt ovat joka tapauksessa valtavat. Meidän pitää kehittää uutta ympäristöystävällistä teknologiaa ja viedä sitä kehittyviin maihin.
14	Suomessa on tällä hetkellä 220–250 sutta. Määrä on
	Liian pieni. Sopiva.   Liian suuri. Alanko-Kahiluoto, Outi:
15	Pitäisikö rekisteröidyssä parisuhteessa eläville homo- ja lesbopareille sallia adoptio-oikeus?
	Kyllä, heille tulisi sallia samat oikeudet kuin avioliitossa oleville.   Perheen sisäinen adoptio, jossa toinen puolisoista voi adoptoida kumppaninsa lapsen, tulisi sallia.   Samaa sukupuolta oleville ei tule sallia adoptiota. Alanko-Kahiluoto, Outi: Hyvä perhe ja vanhemmuus ei ole riippuvainen perheen koosta tai vanhempien sukupuolesta. Tärkeintä lapselle on tuntea olevansa rakastettu ja toivottu. Asiaa voi katsoa myös realistisesti: rajoittamalla lapsensaantia lainsäädännöllä teemme siitä turvattomampaa, mutta emme pysty sitä estämään.
16	Suomessa on päätetty, että analogiset televisiolähetykset loppuvat 31.8.2007. Tulisiko päätös purkaa ja antaa analogisille lähetyksille jatkoaikaa?
	Kyllä.   Ei. Alanko-Kahiluoto, Outi: Kustannuksissa pitäisi valtion tulla vastaan pienituloisten ihmisten kohdalla.
17	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Poliisin valtuuksia tulisi lisätä rikollisuuden torjumiseksi ja yleisen turvallisuuden lisäämiseksi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. Alanko-Kahiluoto, Outi: Rikosten torjumiseen auttaa parhaiten ennaltaehkäisevä sosiaalityö ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen.
18	Miten Suomen puolustus tulisi järjestää?
	Liittymällä Natoon ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta.   Liittymällä Natoon ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus. Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus.   Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta. Alanko-Kahiluoto, Outi: Nato-jäsenyys kaventaisi Suomen mahdollisuuksia päättää itse sodasta ja rauhasta. Nato on aivan liian tiukasti USA:n talutushihnassa ja sen terrorisminvastaisen sodan pelinappula. Mielestäni Suomella pitää olla oma armeija. Palveluksen sisältöä voitaisiin kuitenkin muuttaa paremmin nykyisiä turvallisuusuhkia vastaavaksi. Palvelukseen kutsuttavien määrää voitaisiin pienentää, jos keksittäisiin oikeudenmukainen tapa toteuttaa se. Siviilipalvelusajan pitäisi paremmin vastata asevelvollisuutta.
19	Tulisiko Turkki ottaa EU:n jäseneksi, jos se täyttää jäsenyyden ehdot?
	Kyllä.   Ei. Alanko-Kahiluoto, Outi: Turkki pitää ottaa EU:n jäseneksi mutta vasta sitten, kun sen ihmisoikeustilanne paranee ja Turkin perusoikeuslainsäädäntö täyttää EU:n jäsenyyskriteerit.
20	Miten haluaisitte tarkistaa presidentin valtaoikeuksia?
	Presidentin ulkopoliittista valtaa tulisi vähentää valtioneuvoston hyväksi. Presidentin tulisi johtaa ulkopolitiikkaa vastakin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta ei osallistua enää EU:n huippukokouksiin.   Presidentin valtaoikeudet tulee säilyttää nykyisinä.   Presidentin valtaoikeuksia tulisi lisätä nykyisestä. Alanko-Kahiluoto, Outi: Demokratia toteutuisi nykyistä peremmin, jos valta jakautuisi enenmmän presidentin ja valtioneuvoston kesken. Olen samaa mieltä kuin Heidi Hautala, joka presidentinvaalikampanjassaan puolusti presidentin valtaoikeuksien kaventamista sillä perusteella, että EU-politiikka on hallituksen ja eduskunnan asia. On demokraattista ajatella, että ulkopolitiikan johtaminen kuuluu hallitukselle, joka on siitä vastuunalainen eduskunnalle.
21	Suomessa korkeakouluopiskelu on maksutonta. Miten tulisi menetellä vastedes?
	Korkeakouluopetuksen tulee olla vastaisuudessakin maksutonta.   EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoille tulisi säätää lukukausimaksu.   Korkeakouluihin tulisi säätää kaikille lukukausimaksu. Alanko-Kahiluoto, Outi: Maksuton opetus peruskoulusta yliopistoon on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Se on sosiaalisen tasa-arvoisuuden avaintekijöitä eikä siitä pidä luopua jatkossakaan. Maksujen periminen ulkomaalaisilta opiskelijoilta laajenisi hyvin pian koskemaan muitakin ryhmiä. Kuten HYY (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) on kannanotossaan huomauttanut, kaavaillut lukukausimaksut ja tavoitteet ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän voimakkaasta lisäämisestä Suomessa ovat ristiriidassa keskenään.
22	Miten opiskelijoiden toimeentuloa tulisi ensisijaisesti tukea tulevaisuudessa?
	Korottamalla opintorahaa.   Kannustamalla opiskelijoita rahoittamaan opintonsa nykyistä enemmän opintolainalla.   Kannustamalla opiskelijoita entistä enemmän työntekoon opintojen ohella nostamalla tulorajaa, jonka verran opiskelija voi ansaita menettämättä opintorahaansa. Alanko-Kahiluoto, Outi: Opintorahaa ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä tässä maassa jotka pakotetaan elämään lainalla. Tämä on eriarvoistavaa ja johtaa ennen pitkää takaisin luokkayhteiskuntaan, jos ei asiaan puututa. Hyvinvointi-Suomessa kaikilla nuorilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun vanhempien varallisuudesta huolimatta. Opintorahaa pitää korottaa seuraavalla vaalikaudella 15 prosentilla ja korotus tulee kohdistaa sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijoille.
23	Suomessa on käynnissä kuntauudistus. Yhtenä tavoitteena on vähentää kuntien lukumäärää nykyisestä 416:stä. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
	Noin 400 kuntaa. Noin 300 kuntaa.   Noin 200 kuntaa.   Noin 100 kuntaa. Alanko-Kahiluoto, Outi: Tärkeintä on kunnan toimivuus. Ihmisten tarpeet eivät saa jäädä rakenteiden kehittämisen jalkoihin. Hyvinvointipalveluiden pitää olla kaikkien kuntalaisten saatavilla. Terveyspalvelun täytyy olla niin lähellä, että hätätilanteessa hoitoon ehtii ajoissa, ja ettei matkasta tule sairaalle tai lapsen kanssa matkustavalle kohtuuton.
24	Mikä on paras keino turvata kansalaisten kunnalliset palvelut?
	Valtion on annettava kunnille lisää rahaa.   Kuntien tulisi kattaa lisärahoituksen tarve kiristämällä verotusta tai nostamalla asiakasmaksuja.   Kuntien tulisi tehostaa omaa palvelutuotantoaan.   Kunnissa tulisi hyödyntää selvästi nykyistä enemmän ostopalveluita. Alanko-Kahiluoto, Outi: Kuntien osuus kansantaloudesta on viime vuosina supistunut voimakkaasti. Kuntien rahoitusta pitäisi helpottaa perumalla valtionosuuksien leikkaukset. Palveluiden turvaaminen asiakasmaksuja nostamalla osuisi kipeimmin niihin, jotka eniten tarvitsevat julkisia palveluita. Palveluita ei pidä tehostaa työntekijöiden tai palvelun tarvitsijoiden kustannuksella. Kannattaa mieluummin panostaa julkisiin palveluihin kuin lisätä ostopalveluita. Omia palveluita ei tarvitse alistaa kilpailutukselle.
25	Päivähoito-oikeuden rajoittamista on esitetty yhdeksi vaihtoehdoksi, kun kunnat etsivät keinoja pitää sosiaalimenojen kasvu kurissa. Miten suhtaudutte ajatukseen?
	Lasten päivähoito-oikeutta ei saa rajoittaa.   Päivähoito-oikeutta tulee rajoittaa, jos toinen vanhemmista on kotona.   Jokaiselle automaattisesti kuuluvasta, niin sanotusta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tulisi luopua. Alanko-Kahiluoto, Outi: Päivähoitopaikka on ensisijassa lapsen eikä vanhemman oikeus. Laadukas päivähoito ja varhaiskasvatus edistävät lasten tasa-arvoa. Laadukas kaikille kuuluva päivähoito edistää toisaalta myös perheiden tasa-arvoa. Työttömällä tai pätkätöiden varassa olevalla vanhemmalla on oltava mahdollisuus etsiä töitä ja ottaa myös väliaikainen työ vastaan.
26	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Sairaanhoidon potilasmaksut pitäisi porrastaa tulotason mukaan.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. Alanko-Kahiluoto, Outi: Potilasmaksujen käyttöönotto ohjaisi varakkaammat ennen pitkää yksityisvastaanotolle, jolloin terveyspalvelut jakautuisivat tavallisen kansan palveluihin ja varakkaiden palveluihin. On parempi pitää terveyspalvelut maksuttomina, koska silloin kaikki varallisuudesta riippumatta käyttävät samoja terveyspalveluita, mikä takaa myös poliittisen tahdon pitää terveyspalvelut oikeasti laadukkaina.
27	Hallitus saa eduskunnassa taakseen enemmistön todennäköisesti vain, jos kolmesta suurimmasta puolueesta kaksi on siinä mukana. Jos vaalitulos sallisi, mikä olisi sopivin yhdistelmä?
	Sdp ja kokoomus. Keskusta ja Sdp.   Kokoomus ja keskusta Alanko-Kahiluoto, Outi: Näistäkö pitäisi valita? Minun mielestäni paras hallituspohja olisi sdp, vihreät ja vasemmistoliitto.

« Takaisin