66 Salo Aija

66 Salo Aija Uudenmaan vaalipiiri Vihreät pääsihteeri Ikä: 32 v Kotisivu: http://www.aijasalo.fi

Ehdokkaan oma esittely: Olen tasa-arvopolitiikan asiantuntija, feministi ja kansalaisjärjestövaikuttaja. Työskentelen Seta ry:n pääsihteerinä. Olen Vihreiden ehdokas eduskuntavaaleissa 18.3.2007 Uudenmaan vaalipiirissä. Minulle tärkeitä poliittisia tavoitteita ovat mielenterveystyön resurssien lisääminen erityisesti avohoidossa ja ennaltaehkäisyssä, adoptio-oikeus samaa sukupuolta oleville pareille, työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen työnantajien kesken, vammaisten oikeus omaan avustajaan, uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisääminen energiantuotannossa, opintorahan nosto ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Olen HYKS-lautakunnan ja Poliisiasiain neuvottelukunnan jäsen, SVAL:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja käräjäoikeuden lautamies. Opiskeluaikoinani toimin mm. Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa ja useita vuosia HYYn edustajistossa. Olin perustamassa Antiolympiakomiteaa ja Helsingin yliopiston Maan ystäviä.

Oma vastaus
Salo Aija

1	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomen työmarkkinoilla tulisi ottaa oppia Tanskasta, missä irtisanominen on helpompaa mutta työttömyysturvan taso korkeampi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Salo, Aija: Irtisanomisen helpottaminen voisi auttaa pieniä työnantajia, kuten pienyrittäjiä, joille työvoimantarpeen vaihtelu voi aiheuttaa kohtuuttomia hankaluuksia nykyisin. Suuryritysten irtisanomisia ei todellakaan tarvitse helpottaa. Suuri osa nuorista työntekijöistä on nykyisin pätkätöissä ja he elävät siksi aikamoisesssa epävarmuudessa, vaikka määräaikaisissa työsuhteissa olevia ei voi käytännössä lainkaan irtisanoa.
2	Tulisiko Suomen houkutella ulkomaalaista työvoimaa?
	Kyllä.   Työlupia on myönnettävä nykyistä joustavammin tarpeen mukaan, mutta ei ole syytä pyrkiä laajamittaiseen siirtolaisuuteen.   Nykyinen käytäntö on hyvä.   Ei, vaan nykyistä käytäntöä tulisi tiukentaa. Salo, Aija: Suomen maahanmuuttopolitiikka voisi muutenkin olla paljon aktiivisempaa ja avarampaa kuin nykyisin. Suomen pitäisi ottaa enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Kaikkien maahanmuuttajien kohdalla perheenyhdistämistä pitäisi helpottaa ja varmistaa se, että perheen yhdistäminen toimii myös sateenkaariperheiden kohdalla.Maahanmuuttajien järkevää työllistymistä on tuettava. On resurssien haaskausta, että moni maahanmuuttaja joutuu työskentelemään koulutustaan vastaamattomalla alalla.
3	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Globalisaatio ja vapaakauppa ovat olleet suomalaisten hyvinvoinnille pääosin hyödyksi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Salo, Aija: Kansainvälistyminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen on hyvä asia. Globalisaatio on kuitenkin edennyt liikaa talouden ehdoilla. Työvoimaa siirretään halpatyömaihin, joissa työolot ja työntekijöiden oikeudet ovat surkeassa jamassa. Suomella ja suomalaisilla on vastuu myös köyhempien maiden ihmisten hyvinvoinnista, koska oma kulutuksemme ja ekologinen jalanjälkemme vaikuttaa siihen.
4	Alkoholiverotusta kevennettiin vuonna 2004. Miten alkoholiverotusta tulisi kehittää?
	Veroa tulisi edelleen keventää.   Nykyinen taso on sopiva. Väkevien juomien verotusta tulisi kiristää.   Alkoholin verotusta tulisi kiristää kauttaaltaan. Salo, Aija: Väkevien viinojen veron alentaminen on lisännyt alkoholista aiheutuvia terveyshaittoja ja muita ongelmia. Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy usein mielenterveysongelmia ja väkivaltaa. Alkoholin hinnan vaihtelu vaikuttaa eniten niihin ihmisiin, joilla on suurin syrjäytymisriski, eli jo alkoholisoituneihin. Syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja asunnottomuuden vähentäminen auttavat vähentämään alkoholiongelmia.
5	Yleinen arvonlisävero on Suomessa 22 prosenttia. Ruoalle säädetty arvonlisävero on alempi eli 17 prosenttia.
	Ruoan arvonlisäveroa tulisi nostaa. Nykyinen taso on hyvä.   Ruoan arvonlisäveroa tulisi alentaa. Salo, Aija: Ruoan arvonlisäveron alentamista parempi tapa parantaa köyhien asemaa on lisätä tulonsiirtoja, jolloin resurssit saadaan kohdennettua eniten tarvitseville. Ruoan verotuksen alentaminen sen sijaan kohdistuisi kaikille - myös rikkaille.
6	Palkkaverotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella
	Keventää reilusti.   Keventää jonkin verran. Pitää nykyisellään.   Kiristää. Salo, Aija: Verotuksella turvataan hyvinvointipalvelut, ja viime vuosina tuloveroja on alennettu huomattavasti. Verotuksen progressiivisuus on säilytettävä, eli suurituloisia on verotettava enemmän kuin pienituloisia. Erityisesti pienituloisimpien tuloverotusta voidaan kuitenkin alentaa, jos samalla lisätään ympäristö- ja haittaveroja. Kokonaisveroastetta ei kuitenkaan pidä alentaa, jotta julkisten palvelujen tuottaminen ei vaarannu.
7	Perintöverotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella
	Kiristää.   Pitää nykyisellään. Keventää vain yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä.   Keventää kauttaaltaan.   Perintövero tulisi poistaa kokonaan. Salo, Aija: Perintöveron porrastusta voisi lieventää jonkin verran niin, että pienimmistä perinnöistä (esim. alle 25 000 e) ei perittäisi veroa tai niistä perittävä vero olisi nykyistä alhaisempi. Perintöveroa ei pidä kokonaan poistaa. Erityisesti pienten yritysten sukupolvenvaihdokset on kuitenkin turvattava.
8	Lapsilisä on tätä nykyä ensimmäisestä lapsesta 100 euroa kuukaudessa ja lisä nousee portaittain niin, että viidennestä lapsesta lähtien se on 172 euroa kuukaudessa. Mitä lapsilisille tulisi tehdä?
	Nostaa kaikista lapsista nykyjärjestelmän mukaisissa suhteissa.   Nostaa painottaen vähälapsisia perheitä.   Nostaa painottaen monilapsisia perheitä.   Korotukset eivät ole tarpeen. Salo, Aija: Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt Suomessa valtavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta lapsilisän taso ei ole kehittynyt riittävästi. Kaikenlaisia lapsiperheitä pitäisi tukea nykyistä enemmän.
9	Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tuetaan nykyisin veroedulla. Pitäisikö eläkesäästämisen veroetu laajentaa myös muihin säästötapoihin kuten osakkeisiin, rahastoihin ja talletuksiin?
	Kyllä. Ei.   Nykyinenkin veroetu pitää poistaa. Salo, Aija: Säästämisen veroetu kohdistuu niille, joilla on jotain säästettävää. Jos valtion kassassa on varaa, kannatan mieluummin tulonsiirtoja niille, joiden tulot ovat niin pienet, että säästämisen mahdollisuutta ei ole.
10	Suomessa on keskusteltu energian hinnannoususta sekä pörssissä noteeratun Fortumin johdon optioista. Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomeen tulisi perustaa uusi valtiollinen energiayhtiö?
	Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Salo, Aija: Fortum on käyttänyt hyväkseen vahvaa asemaansa. Olisi hyvä, että energiantuotannossa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän poliittista ohjausta myös yhtiötasolla. Sähkön ei välttämättä tarvitse olla halpaa, vaan sähkön ja muun energian hinnoittelu pitäisi porrastaa verotuksen avulla voimakkaasti tuotantotavan mukaan niin, että uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuva energia olisi edullisempaa ja fossiilisiin polttoaineisiin tai ydinvoimaan perustuva energia kalliimpaa.
11	Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä?
	Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää.   Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa.   Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin.   Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä. Salo, Aija: Sähkön ja muun energian, kuten polttoaineiden, hinnoittelu pitäisi porrastaa verotuksen avulla voimakkaasti tuotantotavan mukaan niin, että uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuva energia olisi edullisempaa ja fossiilisiin polttoaineisiin tai ydinvoimaan perustuva energia kalliimpaa. Talojen ja asuntojen lämmityksessä pitäisi siirtyä energiatehokkaampiin ja ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin. Joukkoliikenteen osuuden lisääminen kaikesta liikenteestä tukee energiatehokkuutta.
12	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomeen tulisi rakentaa kuudes ydinvoimala.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. Salo, Aija: Suomen pitää panostaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Niiden avulla pystytään tulevaisuudessa tuottamaan riittävästi energiaa. Ydinvoima on riskialtis energianlähde: uraaninlouhinta aiheuttaa terveysriskejä, ydinjäte riskeeraa tulevat sukupolvet jopa tuhansien vuosien päähän, ydinvoimalaonnettomuuden riski on aina olemassa ja ydinvoima on aina yhteydessä ydinaseteknologiaan. Viidennen ydinreaktorin rakentamisenongelmat ovat osoittaneet, että ydinvoima ei ole myöskään nopea ratkaisu.
13	Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa?
	EU.n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita.   Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat.   Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. Salo, Aija: EU ja muut länsimaat ovat absoluuttisesti ja suhteellisesti suurimpia kasvihuonepäästöjen ja koko ilmastonmuutoksen aiheuttajia, joten niiden tulee kantaa vastuunsa. Ilman esimerkin näyttämistä ei ole mitään keinoja sitouttaa muita maita ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomen tulee edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa myös muualla maailmassa eikä toimia ydinvoiman mannekiinina.
14	Suomessa on tällä hetkellä 220–250 sutta. Määrä on
	Liian pieni.   Sopiva.   Liian suuri. Salo, Aija: Susia mahtuu Suomeen enemmänkin, jotta susikanta säilyisi. Susi on mielenkiintoinen ja Suomessa jo hyvin harvinainen eläin, jonka säilymistä on tuettava. Suomessa lietsotaan liikaa turhia pelkoja ja ennakkoluuloja susia kohtaan. Karjalle aiheutuvia vahinkoja voidaan ehkäistä riittävällä aitaamisella, jota valtion pitää tukea.
15	Pitäisikö rekisteröidyssä parisuhteessa eläville homo- ja lesbopareille sallia adoptio-oikeus?
	Kyllä, heille tulisi sallia samat oikeudet kuin avioliitossa oleville.   Perheen sisäinen adoptio, jossa toinen puolisoista voi adoptoida kumppaninsa lapsen, tulisi sallia.   Samaa sukupuolta oleville ei tule sallia adoptiota. Salo, Aija: Avioliittolaki pitäisi muuttaa sukupuolineutraaliksi ja vanhemmuuden tunnustaminen mahdollistettava myös samaa sukupuolta olevien avoliitossa. Sateenkaariperheissä elävillä lapsilla pitää olla sama oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja perhe-elämänsä kunnioittamiseen kuin heterovanhempien lapsilla. Ilman perheen sisäisen adoption mahdollisuutta näillä lapsilla on juridisesti vain yksi vanhempi, mikä aiheuttaa ongelmia mm. erotilanteissa ja toisen vanhemman kuollessa.
16	Suomessa on päätetty, että analogiset televisiolähetykset loppuvat 31.8.2007. Tulisiko päätös purkaa ja antaa analogisille lähetyksille jatkoaikaa?
	Kyllä.   Ei. Salo, Aija: Digi-tv tuo paljon uusia myönteisiä mahdollisuuksia tv:n katseluun. Muutos on kuitenkin tapahtumassa liian nopeasti joidenkin väestönosien, etenkin ikääntyvien, kannalta. On kohtuutonta, että kaikki joutuvat uusimaan tv-laitteistonsa, jos haluavat jatkaa tv:n katselua. Osa markkinoilla olevista digilaitteista ei ole vielä niin laadukkaita, että niiden hankintaan kannattaa panostaa, ja hinnat ovat kuitenkin toistaiseksi melko korkealla.
17	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Poliisin valtuuksia tulisi lisätä rikollisuuden torjumiseksi ja yleisen turvallisuuden lisäämiseksi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Salo, Aija: Poliisien näkyvyyttä ihmisten arjessa pitäisi lisätä, eli ihan tavallista poliisityötä. Poliisin asiantuntemusta erityisesti perheväkivallasta ja ihmiskaupasta on lisättävä, jotta nämä ilmiöt tunnistetaan riittävän varhaisessa vaiheessa ja jotta poliisi osaa puuttua niihin syyllistämättä uhreja. Lisäresurssejea tarvittaisiin myös poliisien peruspalkkojen nostamiseen. Sen sijaan poliisin valtuuksien lisääminen ei lisää turvallisuutta, vaan pahimmillaan vie meitä kohti valvontayhteiskuntaa.
18	Miten Suomen puolustus tulisi järjestää?
	Liittymällä Natoon ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta.   Liittymällä Natoon ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus.   Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus. Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta. Salo, Aija: Kannatan lyhyellä tähtäimellä nykyistä valikoivampaa asepalvelusta ja siviilipalveluksen merkittävää lyhentämistä ja sisällöllistä uudistamista. Ketään ei pidä tuomita vankeuteen pasifistisen vakaumuksen takia. Sivarien ja totaalien asema sodan aikana on määriteltävä. Pitkällä tähtäimellä olisi hienoa, jos asevelvollisuudesta voitaisiin luopua kokonaan. Palkka-armeijassa on kuitenkin ongelmia, ja pasifistinen yhteiskunta lienee utopiaa.
19	Tulisiko Turkki ottaa EU:n jäseneksi, jos se täyttää jäsenyyden ehdot?
	Kyllä.   Ei. Salo, Aija: Mitään maata ei pidä lähtökohtaisesti sulkea EU-jäsenyyden ulkopuolelle pelkästään kulttuuristen tai uskonnollisten ennakkoluulojen pohjalta. Uusien jäsenmaiden ottamista harkittaessa on annettava riittävän suuri paino ihmisoikeuskriteereille, kuten naisten, etnisten vähemmistöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemalle.
20	Miten haluaisitte tarkistaa presidentin valtaoikeuksia?
	Presidentin ulkopoliittista valtaa tulisi vähentää valtioneuvoston hyväksi.   Presidentin tulisi johtaa ulkopolitiikkaa vastakin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta ei osallistua enää EU:n huippukokouksiin.   Presidentin valtaoikeudet tulee säilyttää nykyisinä.   Presidentin valtaoikeuksia tulisi lisätä nykyisestä. Salo, Aija: Presidentistä voitaisiin jossain vaiheessa luopua tai ainakin muuttaa roolia symbolisempaan suuntaan. Presidentti-instituutio ei ole kovin demokraattinen, vaikka presidentti valitaankin suoralla kansanvaalilla.
21	Suomessa korkeakouluopiskelu on maksutonta. Miten tulisi menetellä vastedes?
	Korkeakouluopetuksen tulee olla vastaisuudessakin maksutonta.   EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoille tulisi säätää lukukausimaksu.   Korkeakouluihin tulisi säätää kaikille lukukausimaksu. Salo, Aija: Maksuton koulutus on paras tapa edistää koulutuksellista tasa-arvoa eli sitä, että mahdollisuus hakea koulutukseen ei riipu omasta tai perheen varallisuudesta. Tutkintoon johtavan koulutuksen pitää olla jatkossakin maksutonta myös kaikille ulkomaalaisille.
22	Miten opiskelijoiden toimeentuloa tulisi ensisijaisesti tukea tulevaisuudessa?
	Korottamalla opintorahaa.   Kannustamalla opiskelijoita rahoittamaan opintonsa nykyistä enemmän opintolainalla.   Kannustamalla opiskelijoita entistä enemmän työntekoon opintojen ohella nostamalla tulorajaa, jonka verran opiskelija voi ansaita menettämättä opintorahaansa. Salo, Aija: Opintoraha on jäänyt huomattavasti jälkeen kustannustason noususta ja palkkakehityksestä. Opiskelijoita ei pidä velvoittaa ottamaan lainaa perustoimeentulonsa kattamiseksi. Opintorahan korottaminen suuntaa resurssilisäyksen parhaiten köyhimmille opiskelijoille, joilla ei välttämättä ole edes mahdollisuutta työskennellä opintojen ohessa. Tulorajoja voidaan nostaa sen jälkeen, kun opintorahaa on nostettu.
23	Suomessa on käynnissä kuntauudistus. Yhtenä tavoitteena on vähentää kuntien lukumäärää nykyisestä 416:stä. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
	Noin 400 kuntaa. Noin 300 kuntaa.   Noin 200 kuntaa.   Noin 100 kuntaa. Salo, Aija: Kuntaliitoksissa ja kuntien yhdistymisissä on tärkeintä turvata samat palvelut kaikille kuntalaisille ja kuntalaisten demokraattiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnan asioihin. On parasta, jos kuntaliitokset syntyvät kuntien omasta tahdosta yhteistyön ja neuvottelujen tuloksena. Toivottavasti pakkoliitoksia ei tarvita. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on turvattava kielivähemmistöjen asema.
24	Mikä on paras keino turvata kansalaisten kunnalliset palvelut?
	Valtion on annettava kunnille lisää rahaa.   Kuntien tulisi kattaa lisärahoituksen tarve kiristämällä verotusta tai nostamalla asiakasmaksuja.   Kuntien tulisi tehostaa omaa palvelutuotantoaan.   Kunnissa tulisi hyödyntää selvästi nykyistä enemmän ostopalveluita. Salo, Aija: Valtion verotus on progressiivinen ja kuntien ei, joten kuntien valtionosuuksien lisääminen on parempi tapa kohentaa kuntataloutta kuin kunnallisverojen nostaminen. Kuntien palvelutuotannon tehostaminen on myös toivottavaa, kunhan se ei tapahdu palvelujen laadun tai niiden poliittisen ohjauksen kustannuksella.
25	Päivähoito-oikeuden rajoittamista on esitetty yhdeksi vaihtoehdoksi, kun kunnat etsivät keinoja pitää sosiaalimenojen kasvu kurissa. Miten suhtaudutte ajatukseen?
	Lasten päivähoito-oikeutta ei saa rajoittaa.   Päivähoito-oikeutta tulee rajoittaa, jos toinen vanhemmista on kotona.   Jokaiselle automaattisesti kuuluvasta, niin sanotusta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tulisi luopua. Salo, Aija: Subjektiivinen päivähoito-oikeus on merkittävä tasa-arvosaavutus, josta luopuminen olisi silkkaa tyhmyyttä. Jos suurempi osa lapsista hoidettaisiin kotona, päivähoidon resursseja leikattaisiin entisestään ja rahat ohjattaisiin muualle, joten päivähoito-oikeuden rajoittaminen ei toisi päivähoitoon säästöä. Päivähoito-oikeuden rajoittaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että etenkin pätkätöissä olevien naisten mahdollisuuksia hakeutua työelämään rajoitettaisiin. Perheiden on saatava valita itse.
26	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Sairaanhoidon potilasmaksut pitäisi porrastaa tulotason mukaan.
	Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Salo, Aija: Tämän ratkaisun ongelmana on "tuplaverotus", eli se, että suurituloiset maksavat enemmän jo veroina. Kuitenkin, jos asiakasmaksuissa on korotuspainetta, tuntuisi kohtuuttomalta nostaa pienituloisimpien maksuja kovin korkeiksi, ja maksujen edes lievä progressio voi olla parempi ratkaisu.
27	Hallitus saa eduskunnassa taakseen enemmistön todennäköisesti vain, jos kolmesta suurimmasta puolueesta kaksi on siinä mukana. Jos vaalitulos sallisi, mikä olisi sopivin yhdistelmä?
	Sdp ja kokoomus.   Keskusta ja Sdp.   Kokoomus ja keskusta Salo, Aija: Mieluiten jättäisin vastaamatta tähän kysymykseen. Tärkeintä minulle on, että vihreät ovat hallituksessa, ja jokaisessa suurista puolueista on sekä heikkouksia että vahvuuksia. Suurista puolueista sdp on lähimpänä omia näkemyksiäni. Valitsin sen lisäksi tässä kokoomuksen sillä perusteella, että tällä hallituskaudella kokoomuksen edustajista suurempi osa kuin keskustan edustajista on ollut moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolella esimerkiksi hedelmöityshoitolakikysymyksessä.

« Takaisin